Kansakoulu kansan sivistää

Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomeen 1921. Siinä määriteltiin yksiselitteisesti, että kaikkien lasten tuli käydä koulua. Pöljän kylällä se ei ollut käytännössä mahdollista, sillä lapsia oli paljon enemmän kuin ainoaan kouluun mahtui.

Pohjois-Pöljän alueella oli vuonna 1921 suoritetun laskelman mukaan 43 9-13-vuotiasta lasta ja 89 alle 9-vuotiasta. Näistä 60 lasta asui yli viiden kilometrin päässä Pöljän kansakoulusta. Oli siis ryhdyttävä toimeen, jota laki olisi tullut täytettyä. Oheisessa kartassa on nähtävissä silloinen Pöljän kylä naapureineen. Kylä kuului Maaninkaan, Pöljä olitiin liittämässä suunnitteilla olevaan Siilinjärven kuntaan.

Punaisella on merkitty tuleva kunnan raja. Vihreällä Etelä-Pöljän ja Pohjois-Pöljän koulupiirien rajat. Pohjois-Pöljän koulu aloitti toimintansa Pitkänpään talossa 16.1.1922. Oppilaita pystyttiin ottamaan 38. Talollisten lapsia oli 8, loppujen huoltaja oli torppari, työmies, palstatilallinen tai työläisnainen, Tyttöjä oppilaista oli 22, eli pieni enemmistö.

Tällainen oli ensimmäisen päivän lukujärjestys:

Pohjois-Pöljän kansakoulun päiväkirja 16.1.1922.

Koulun ensimmäinen opettaja oli Hilda Reinikainen. Johtokuntaan kuuluivat maanviljelijä Aatu Väänänen, vuokraaja Taavetti Rautiainen, työmies Oskar Heikkinen, maanviljelijä Martti Niskanen, vuokraaja Paavo Virtanen ja emäntä Martta Rautiainen. Oskar Heikkinen edusti johtokunnassa työväestöä. Hän oli Pöljän työväenyhdistyksen aktiivi aina yhdistyksen kieltämiseen saakka. Johtokunnan toimintaan Heikkinen ei jostakin syystä osallistunut.

Kansakoulun ulottaminen koko väestöön oli suuri sosiaalinen uudistus. Ei pelkästään opittu lukemaan ja laskemaan, vaan koulusta jaettiin köyhimmille kerran vuodessa kengät, alusvaatteita, mekkoja ja housuja. Lisäksi annettiin ruoka-avustusta, vähintään maitoa ja leipää. Avun saajien määrä vaihteli 10-17 oppilaaseen.

Syyskuun 9. päivänä 1932 johtokunta jakoi koulun oppilaat kahteen luokkaan, varattomiin ja varakkaisiin. Varkkaita huoltajia kylällä oli 16 ja varattomia 18. Kaikille varattomille ei kuitenkaan annettu avustusta. Yleinen talouslama näkyi karusti Pöljälläkin.

Opettaja Enne Kolehmainen aloitti Pohjois-Pöljällä opettajana syksyllä 1923.
Kuva Pohjolanmäen kansakoulusta 1930.

Oma koulurakennus saatiin vuonna 1928. Vasta perustettu Siilinjärven kunta oli kovassa paineessa. Kouluja olisi pitänyt rakentaa monelle kylälle, mutta rahaa ei ollut. Pohjolanmäen talon isäntä Aatu Väänäsellä oli tiilitehdas. Aatu lupasi koululle tontin mailtaan ja 30 000 tiiltä lahjoituksena, jos koulu rakennettaisiin ensinnä Pöljälle. Kunta tarttui anteliaaseen tarjoukseen.

Kansakoulun rakentajia Pohjolanmäellä kesällä 1927. Kuvan keskellä
 valkoisessa paidassa Aatu Väänänen.

Johtokunnan pöytäkirjoista näkyy koulutaipaleen ongelmat Joidenkin lasten koulunkäynti oli epäsäännöllistä ja oppivelvollisuus uhkasi jäädä suorittamatta. Johtokunnan jäsenet kävivät perheissä lakia opettamassa. Neljätoistavuotiaat kouluhaluttomat päästettiin pälkähästä, eikä jatkoluokilla ollut enää pakko tulla. Setäni Väinö Roivainen ei kouluun mennyt, vaikka Aatu Väänänen kävi kotona patistamassa.

Muitakin ongelmia oli. Pojat tekivät pahojaan koulumatkalla, toiset keksivät valmistaa kiljua. Pahojaan tehneet pojat ja heidän vanhempansa kutsuttiin johtokunnan puhutteluun. Pojat tulivat, mutta vain yksi vanhemista. Rangaistuksena kiljusta tuli käytöksen alennusta, kuutena päivänä kaksi tuntia jälki-istuntoa. Lisäksi piti pyytää opettajalta ja johtokunnalta anteeksi. Yhden pojan kohdalla käytöksenalennuksesta luovuttiin, koska numero olisi jäänyt päästötodistusta rumentamaan.  

Yksi koulupiirin perhe ei suostunut rokottamaan lapsiaan. Isorokkorokotus oli pakollinen tuolloin. Johtokunta ilmoitti kylmästi, että lapset eivät saa tulla kouluun, ellei heitä rokoteta. Jonkinlaiseen sopuun päästiin, sillä pojat saivat päästötodistuksen.

Kalervo Kauppinen ja Reino Julkunen kantavat halkoja
 koululla 1930-luvun alkupuolella. 

Neljä luokkaa kansakoulua, rokotus ja kristinopin alkeet seurakunnan puolesta. Tässä on aika tavalla tarkkaan tiivistettynä vuosisadan alkupuolen maalaislasten sivistys- ja terveyspalvelut. Vaatimatonta, mutta iso askel eteenpäin, jos ajatellaan tilannetta 1800-luvulla.

Lähteet: Pohjolanmäen koulun arkisto. Siilinjärven kunnan arkisto, Maaningan kotiseutuarkisto. Sonninen&Sonninen: Pohjolanmäen koulun vaiheita vuosina 1922-1999. Pro gradu, Oulun yliopisto 1999.
Valokuvat Martta Savolainen, Eva Wäänänen. Pöljän kouluoloista lisää blogissateksteissä Kamppailu köyhyyttä vastaan - Pöljän kansakoulu, Kotikylän valokuvien lumo