tiistai 9. huhtikuuta 2024

Nilsiän isojakokartoista sananen

 

Nykyisen Nilsiän kirkonkylän aluetta vuoden 1778 isojakokartassa.
Punainen on talon paikka, kellertävä peltoa, vihreä niittyä.

Nilsiän museo on hankkinut niin nilsiäläisten kuin muidenkin kiinnostuneiden käyttöön ison kokoelman alueen isojakokarttoja.

Isojako aloitettiin Suomessa 1700-luvun puolivälissä. Sillä oli tarkoitus tehostaa kruunun veronkantoa ja lopettaa pirstaloituneesta maanomistuksesta johtuneet riidat. Talollisisten maaomaisuus oli syntynyt Pohjois-Savossakin vapaan maanvaltauksen ja -raivauksen myötä. Niinpä talojen pellot, niityt, kaskimaat ja metsät olivat erillisinä lohhkoina kylän mailla.

Isojaolla tavoiteltiin maanomistusta, jossa lohkoja olisi ollut tilaa kohti 1-4 ja tilan rakennukset olisivat liittyneet suoraan maihin. Isojako oli pitkällinen prosessi, jossa tilalliset vaihtoivat maitaan päikseen. Nykyisin on menossa vähän samanlainen prosessi, kun tilalliset tekevät tilusjärjestelyjä, ettei maanviljelijän työmatkat olisi aivan mahdottomia.

Museon hankkimassa aineistossa on kylittäin (jakokunnittain) jakokartat ja jakoasiakirja. Kartan kirjaimet ja numerot viittaavat jakoasiakirjaan. Kirjaintunnus kertoo sen talon ja isännän, joka jakoon osallistui. Jakokirjassa luetellaan ensin kunkin tilan pellot, sitten niityt ja metsät, kaskimaat. Pinta-alamittana käytettiin tynnyrinalaa, joka on noin 0,5 hehtaaria. 

Isojaossa vedettiin maastoon viivasuorat kiinteistöjen rajat. Tämä 1700-luvulla tehty toimitus näkyy tänä päivänäkin kiinteistökartoista, vaikka maiden omistus on pirstoutunut paljonkin. Kartoista voi tutkia Nilsiän luonnonoloja noin 200 vuotta sitten, purot, järvet, polut, niityt, metsämaa on hahmotettavissa varsin hyvin. 

Kuvassa Paskolamminmäen rajamerkki Pöljän eteläisen 
jakokunnan mailta. Tukikivet ovat peittyneet 200 vuoden
aikana, vain viisarikivi pilkottaa rajalla.

Rajat pyykitettiin tukevin kivipyykein, joita on hyvä keväällä lähteä etsimään näiltä vanhoilta kiinteistörajoilta. Kannattaa aloittaa kartan tutkiminen mahdollisimman tutulta kylältä, sillä isojakokarttojen logiikka liittyy maanjakoon, ei maaston kartoitukseen ja liikkumisen helpottamiseen.

Oheisessa listasta pääset suoraan karttoihin ja jakoasiakirjoihin. Ne ovat Kansallisarkiston digitaalisessa arkistossa:

Kaaraslahti

Niinimäki D56 (1783)

Nilsiä (Reittiö) 1778

Palonurmi  1778, 1779

Ruohoinen 

Sydänmaa  1778

Sydänmaa 1778-1798

Syvärilä  1797

Sänkimäki  1778

Sänkimäki 1801-02

Vanhakeyritty (Keyritty), N:rot 1-4, N:rot 5-9 (1777,1805), 

Vanhakeyritty  N:rot 8-11 1844-49

Vuotjärvi N:rot 1-4, 10-12 1789

Vuotjärvi N:rot 5-9 1778,1801

Juankoski

Akonvesi 1786

Lapinlahti

Pajujärvi  1780

Rautavaara

Suojärvi 1778, 1805

Kuvakaappaus nykykartasta, Nilsiä.