Gadgetissa oli virhe

tiistai 25. marraskuuta 2014

Koulupoika muistelee - Ahti Rautiainen kansakoulussa

Pohjolanmäen koulu 1930-luvun lopulla. Lauri Halosen kuva, Vilholan
kotialbumi.

Pohjolanmäen koulu valmistui 1927. Uusi koulurakennus kohensi merkittävällä tavalla alueen lasten koulunkäyntimahdollisuuksia. Lasten vanhemmille koulun valmistuminen oli varmasti suuri asia. Koulua oli pidetty vuodesta 1923 lähtien Pitkänpään talossa, mutta siellä oli ahdasta ja puutteellista. Ahti Rautiainen aloitti koulutiensä vuonna 1934.
Lapsia Pitkänpäässä 1920-luvulla.
 Irja Halosen kuva.

Lasten koulunkäynti-innosta on vaikeampi sanoa mitään varmaa. 1930-luvulla Pohjolanmäen kansakoululaisista osa oli päivittäin nälissään. Varsinkin pula-aikana 1930-luvun alussa koyhimmillä perheillä oli jo vaikeuksia laittaa lapselle kunnon eväät kouluun. Koulukeittiötä ei ollut, jokaisella oli omat eväät. Voileipiä ja maitopullo.

Kouluvalmius oli varsin heikkoa, vaikka koulu aloitettiinkin vasta 8-9-vuotiaana. Varsinkin pojat kävivät ensimmäisen luokan usein kahteen kertaan. Harvalla oli kotona kirjoja tai sivistyksen mallia. Nämä pojat valmistautuivat ankaraan maatyöhön, eikä koulu kiinnostanut. Pohjolanmäeltä ei lähtenyt oppikouluun alkuvuosina kuin Mikan Niskalan tytöt, Alli ja Sisko. Toive Pietarinen tuli ylioppilas, mutta hän kävi kansakoulun Pöljällä.

Opettajat olivat aikakauden ihanteen mukaan varsin ankaria kasvattajia. Ruumiillinen kuritus oli tavallista, nurkkaan komentaminen jokapäiväistä. Ahti Rautiainen kertoi, että kerran hänet unohdettiin yläkoulun nurkkaan rangaistustaan kärsimään. Samana päivänä kouluun tuli tarkastaja ja opettajilla oli selittämistä, miksi poika oli niin myöhään iltapäivällä vielä luokassa. Toisessa tarinassa opettaja sulki yläluokan poikia, mm. Vike Roivaisen ja Mauri Lahtikiven koulun kellariin. Ahti väitti poikien syöneen siellä kostoksi opettajan mansikkahillot!

Liisa Rautiainen, Toivo ja Anna-Liisa Pietarinen ja Ahti Rautiainen taas karkasivat ikkunasta, kun opettaja oli jättänyt heidät jälki-istuntoon. Lapsia koetettiin kasvattaa tottelevaisiksi ja kurinalaisiksi, vaikka se ei silloinkaan heti onnistunut.

Pohjolanmäen maatalouskerholaisia vuonna 1944.
Sota-aikana viljelyyn innostettiin erityisesti.Kuva  Elsa-Maija Juvonen.
Toiseksi tahdottiin kasvattaa ahkeruuteen. Opettaja Martta Pitkänen tuli koululle 1933. Hän innosti lapsia vihannesten viljelyyn. Jokaisella oppilaalla oli oma palsta, jolle keväällä istutettiin porkkanaa, naurista, hernettä ja salaattia. Kesällä käytiin vuorotellen kasvimaata hoitamassa. Koululla oli oma kellari, jonne sato syksyllä säilöttiin.

Kansakoulunopettajan piti kasvattaa koko kylää. Kotipuutarhaharrastusta koetettiin levittää tällä tavoin myös lasten koteihin. Salaatti oli aivan uusi kokemus monelle. Eikä sen syönti ihan heti kylälle levinnytkään. Kotipuutarhanhoidon lisäksi koulun tontille istutettiin Martta Pitkäsen ja Irja Väänäsen aikaan sebramäntyjä ja kuusia. Ne seisovat komeasti tontilla vieläkin. Ahti Rautiaisen mukaan Martta Pitkänen pyysi jokaista koulunsa päättävää istuttamaan koivun koululle siten, että syntyy koivukuja. Opettajan suunnitelma on toteutunut, koivukuja seisoo komeasti Pohjolanmällä.

Pojat kantavat puita liiteriltä koululle. Kuvassa mahdollisesti
 Reino Julkunen ja Kalervo Kauppinen. Kuva Aino Jormalainen.
Opettajat järjestivät retkiä. Ahti Rautiainen muitaa käyneensä Kuopiossa ennen sotia. Käytiin Kuopion puistoissa, kulttuurihistoriallisessa museossa ja "mykkäkoululla" eli Kuopion sokeainkoululla, Rahaa oli vain kymmenen markkaa, Atte-isä oli vannottanut tuomaan ylimääräiset rahat takaisin. Kymppi ei kuitenkaan edes riittänyt matkakuluihin ja opettaja joutui lainaamaan loput. Toivo Pietarinen oli saanut kai enemmän taskurahaa ja osti Ahdille jäätelön. Harvinainen herkku!

Pohjolanmäen koululaisia 1930-luvun puolivälin tienoilla. Opettaja Martta Pitkänen  takana oikealla. Ahti Rautiainen
opettajan lähellä vaalea poika. Käsi poskella on Toivo Hirvonen. Kuvasta tunnistettu Tellervo Holopainen, Ensio Korhonen. Äärimmäisenä oikealla kädet taskussa ehkä Väinö Roivainen.

Lähteet. Ahti Rautiaisen haastattelut 1997. Aira Roivaisen hallussa. Valokuvat: Aino Jormalainen, Irja Halonen, Elsa-Maija Juvonen.







2 kommenttia:

  1. Hei, itse olen käynyt Pohjolanmäen ala-astetta 1990-luvulla, ja silloin käytiin myös uimassa Pohjolanmäen rannassa mäen alla. Tuo liiteri näyttää tutulta (jos se on edes mahdollista), samoin kuin rappuset. Tiedätkö mitä koululle kuuluu nykyään, onko kellään kuvia 1980-2014 väliseltä ajalta koulusta? Itselläni on vain yksi luokkakuva ja hämärät muistot koulun käytävästä ja opettajanhuoneesta joka oli kai yläkerrassa.
    -Tiina

    VastaaPoista
  2. Koulu on nykyisin yksityisessä omistuksessa. Liiteri on tosiaankin se sama, mikä siellä oli 1990-luvullakin. Koulun tontti ja ranta on ennallaan, mutta yksityisaluetta, joten en tiedä enempää. Koulussa on toiminut kai puusepän verstas. Kiitos kiinnosåtuksesta!

    VastaaPoista