Gadgetissa oli virhe

lauantai 28. helmikuuta 2015

Pöljäläiset Suomen Suurkisoissa 1947

Aloin kerätä Pöljän kylän valokuvia 2011 syksyllä. Eräs sykähdyttävimpiä tuolloin näkemiäni kuvia oli Suomen Suurkisoihin 1947 osallistuneiden pöljäläisten ja siilinjärveläisten nuorten kuva. Aurinkoisella Pallokentällä otetussa kuvassa on kauniita, ryhdikkäitä nuoria miehiä ja naisia. Kuva on säilynyt monissa albumeissa.

 Ylärivi vasemmalta oikealle: Kalle Ollikainen, Heikki Ruotsalainen, Roope Panzar, Veikko Rahikka, Kalevi Savolainen, Arvo Suomalainen, Ferdinand Eskelinen, Teuvo Juvonen, Oiva Hassinen ja Jouko ?. Toinen rivi ylhäältä vasemmalta oikealle: Uuno Savolainen, Toivo Pietarinen, Pentti Halonen, Sirkka Tikkanen, Kerttu Mikkola, Liisa Holopainen, Elina Rautiainen, Kauko Kauppinen, Erkki Kinnunen, Kalevi Lappeteläinen,. Kolmas rivi ylhäältä vasemmalta oikealle: Esa Vainikainen, Annikki Ahtiainen, Helka Kokkonen, Maija Ruuskanen, Marja Rautiainen, Liisa Rautiainen, Anna-Liisa Pietarinen, Anja Savolainen, Esko Kilpeläinen. Eturivissä nuoret pojat ovat Ponnistuksen kirkonkylän poikaosaston suurkisan osanottajia.
Anna-Liisa Holopainen oli 17-vuotias, kun Suurkisat pidettiin. Pöljän Ponnistus oli Siilinjärven Ponnistuksen erittäin aktiivinen kyläosasto. Nuoret pojat ja lippua pitelevä Kalevi Savolainen olivat kirkonkylältä. Muuten urheilijat tulivat Pöljältä ja Kolmisopelta.

Kisoihin valmistauduttiin jo talvella, Liisan veli Onni Holopainen ja Lassi Hiltunen ohjasivat harjoiuksia. Lajina oli muodostelmavoimistelu. Koko maassa urheiluseuroissa harjoiteltiin yhteisiä kuvioita ja liikkeitä, joista koottiin näyttäviä esityksiä Helsingin olympiastadionille ja Pallokentälle. Suurkisoista tehtiin elokuva, jota voit katsoa oheisesta linkistä.

Kisat järjestettiin 29.6.-3.7.1947. Maataloudesta elävän Suomen nuoriso pystyttiin irrottamaan viikoksi juhliin, sillä kevättyöt oli jo saatu tehtyä ja heinän korjuu oli vasta tulossa. Lähtökuvissa Pöljän pysäkillä on aistittavissa lähdön jännitystä ja tohinaa. Kymmenet tuhannet urheilijat eri puolilta Suomea matkustivat härkävaunuissa Helsinkiin.

Anna-Liisa on kuvassa neljäs vasemmalta. Huomaa kateelliset pikkutytöt
taustalla!


Ensimmäinen urheilusuoritus oli tässä. Miten kivuta härkävaunuun?
Pöljän naisvoimistelijat oli majoitettu Malminkatu 14, entiselle saksalaiselle koululle. Vuonna 1947 se oli venäläisten koulukäytössä. Majoitustilat olivat ullakolla. Miehet ja pojat asuivat Vallilassa. Syömässä käytiin Messuhallin kentällä. Suurkisoja suosi mainio sää, koko viikon paistoi aurinko.

"Oli kuin naisten keltapukuinen valioryhmä olisi imenyt elinvoimaansa
itseltään auringolta. SK 12.7.1947
Kisat avattiin juhlallisella marssilla Helsingin keskustaan. Rautatientorilla, senaatintorilla ja kauppatorilla urheilijat kuuntelivat arkkipiispa Gulinin saarnan. Lopuksi laulettiin suvivirsi.

Anna-Liisa ja muut pöljäläiset naiset olivat avajaistilaisuudessa rautatientorilla, Aleksis Kiven patsaan vieressä. Jotkut pyörtyivät juhlan aikana, aurinko porotti.

Valiovoimistelijat esiintyivät stadionilla ja perusryhmät Pallokentällä. Anna-Liisa oli kisoissa vielä toipilas, sillä häneltä oli leikattu umpisuoli toukokuussa. Hän ei voinut osallistua naisvoimistelijoiden pääohjelmaan, vaan voimisteli ns. "Avioliittovoimistelun" rovaniemeläisen parin kanssa.

"Avioliittovoimistelussa naisten ja miesten yhteisesityksessä
 olivat kaikkein hauskimmat kohdat kuin tyyliteltyä kansantanhua."
SK 12.7.1947
Päivät täyttyivät harjoituksista ja esiintymisistä. Mutta jäi nuorille aikaa ilonpitoonkin. Anna-Liisa kävi Alppilavalla tansseissa, mukana olivat ainakin Marja ja Liisa Rautiainen, Kauko Kauppinen ja Kalevi Lappeteläinen. Lavalla soitti alkuperäinen Dallape-yhtye. Se oli erikoista, että jokaisesta tanssista piti maksaa erikseen.

Sota-aikana Pohjolanmäen koululla olivat evakossa Aira ja Reino Vänskä. Anna-Liisa muistaa vierailleensa heidän luonaan. Bio Rexissä käytiin katsomassa Kenelle kellot soivat (Gary Cooper ja Ingrid Bergman). Myös kansallismuseovierailu mahtui ohjelmaan.

Suomen Suurkisoihin osallistui kaiken kaikkiaan noin 60 000 urheilijaa. Katsojia arvioitiin olleen
150 000. Kisat olivat porvarillisen urheiluliikkeen voimannäyttö. Sodan jälkeisen ajan poliittisista jännitteistä kertoo se, ettei TUL osallistunut juhlien järjestelyihin eikä jäsenistö osallistunut juhlaan. Näin Suomen Kuvalehti avajaismarssista:

"Luulemme, että marssi oli yllätys myöskin sen järjestäjille. Näin syvää isänmaallista tunnelmaa ei voida "järjestää", se annetaan ylhäältä. Kaikkiin tämänpäiväisiin juhliin kuuluu marssi, mutta mistä on kotoisin se uusi, mukaansa tempaava henki? Vaikuttiko siihen Olympian läheisyys vai rauhan tulo vai molemmat...Tällaista on Suomen nuoriso. Näin puhdasta. Näin ryhdikästä."  (SK 12.7. 1947)

Kotimatka tehtii samalla tavoin härkävaunussa. Jäi muisteltavaa pitkäksi aikaa. Anna-Liisa Holopainen tallensi huolella suurkisamerkit ja majoituskortin.

Voimisteluasuun ommeltava rintamerkki.

Suurkisojen rintaneula.

Malminkatu 14. Suurkisojen majoituskortti
Vähän reisussa rähjääntynyttä suurkisanuorisoa. Kuva on paluumatkalta. Ylhäällä vasemmalla Kalevi Savolainen.


Lähteet: Anna-Liisa Heikkisen haastattelu 26.2.2015, kuvat Anja Lång, Veijo Ollikainen, Liisa Poutiainen. Suurkisojen pinssit yms. Anna-Liisa Heikkisen kotiarkisto.















4 kommenttia:

  1. Taidolla ja arvokkaasti tehty dokumentti pienen kylän suuresta hetkestä heti sotien jälkeen. Tätä on oikein mukava lueskella vaikka en paikkakuntalainen olekaan.

    VastaaPoista
  2. Muistellen katsoin hyvän dokumentin! Olin mukana kajaanilaisten ryhmässä 12-vuotiaana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Oli hienoa löytää arjen historian suuri hetki. Mukava kuin luit.

      Poista
  3. referenced in http://mondovision.site11.com/1947.html

    VastaaPoista