Heinäkuun
ensimmäisinä päivinä 1919 suomalaisten työväenlehtien pääuutinen oli kahden
valtiorikosvangin kuolema Sörnäisten vankilassa. Yöllä 1.7. kuolivat SDP:n kansanedustajat
Juho Kujala ja Taavetti Lapveteläinen. Kujala oli tehnyt itsemurhan ja Taavetti
Lapveteläinen sai ilmeisesti halvauskohtauksen. Aluksi molempia pidettiin
itsemurhana, mutta näin ei Lapveteläisen kohdalla ollut.[1]
Vuoden 1918 jälkiselvittelyt koskettivat tämänkin seudun ihmisiä.
 |
| Taavetti Lapveteläinen. Kuva Työväenarkisto. |
Taavetti Lapveteläinen
oli syntynyt 12.11.1860 Maaningan Käärmelahdessa Rantalan tilalla n:ro 25.
Hänen vanhempansa olivat Petter Lapveteläinen (s.1821) ja Maria Hoffrén
(s.1826).[2]
Perheen isä Petter Lapveteläinen kuoli 1869, jolloin tila joutui vasaran alle. Perhe
hajosi ja Taavetti joutui jo 9-vuotiaasta elättämään itsensä maaseudun töillä.
Setä Pärtty Lapveteläinen otti pojan hoiviinsa. Taavetti elätti itsensä Maaningalla
renkinä 25-vuotiaaksi, jolloin hän pääsi töihin rautatietyömaille Ouluun,
Savoon ja Karjalaan.
Kiertolaiselämän
jälkeen Lapveteläinen siirtyi Bomannin puusepänliikkeeseen Kuopioon. Valtiorikosoikeuden
kuulustelupöytäkirjassa Lapveteläinen kertoo, että viimeinen työpaikka oli Otto
Pirisen laivanrakennustöissä Leppävirralla.[3]
Kuopiossa hän myös aktivoitui työväenliikkeen toimintaan. Hänestä tuli kaikille
tuttu toimija monissa työväestön riennoissa.
Lapveteläinen
toimi Kuopiossa puuseppien ammattiosastossa, työväenyhdistyksessä, Kuopion
Työväen Osuuskaupan ja Savon Työväen Kirjapainon osuuskunnan hallituksessa.
Lisäksi hän kuului sos.dem. piiritoimikuntaan. Hän tuli myös valituksi kaikille
valtiopäiville vuodesta 1911. Viimeisissä vaaleissa syksyllä 1917 Lapveteläinen
sai yli 6000 ääntä Kuopion läntisessä vaalipiirissä.[4]
Kansanedustaja
Taavetti Lapveteläinen pidätettiin 24.4.1918 Helsingissä asunnostaan Oikokatu 3. Hänet ja muitakin entisiä kansanedustajia ja SDP:n vaikuttajia vietiin Ison Mjölön saareen[5]
Helsingin edustalla. Olot olivat hyvin alkeelliset ja ruokaa vähän. Kevään ja
kesän aikana häntä kuulusteltiin ja tutkittiin, kansanedustajavangit
siirrettiin myös Sörnäisten vankilaan. Olotkin kohenivat jonkin verran.
Lapveteläinen
oli suostunut toimimaan ensiksikin vallankumoushallinnon pääneuvostossa ja
lakivaliokunnassa sekä sittemmin vallankumousylioikeuden jäsenenä. Hän oli ollut
valitsemassa kansanvaltuuskunnan jäseniä. Lapveteläistä ei syytetty murhista,
ryöstöistä tms., mutta hänen osallistumisensa vallankumoushallinnon tehtäviin oli
tuohon aikaan raskas rikos. Oli valmisteltu valtio- ja maanpetosta, oli
osallistuttu laillisen hallituksen kaatamiseen, oli puhuttu
vallankumouksellisia puheita ja kannatettu syksyn Me vaadimme -ohjelmaa.[6]
Lopulliset
tuomiot julistettiin marraskuun 12. päivänä 1918. Samassa käsittelyssä 38
valtiorikosvankia. Heistä tuomittiin kuolemaan yhdeksän henkilöä. Taavetti
Lapveteläinen sai elinkautisen vankeustuomion.[7]
Tuomiot vahvistettiin tammikuussa 1919.
Ennen
kuolemaansa Lapveteläinen ehti tavata vielä tyttärensä, mutta viimeiseksi
Kuopion käynniksi jäi joulukuun 1917 vierailu. Vaikka hänen kuolemansa oli
luonnollinen, pitivät aikalaiset vankilan oloja kuoleman jouduttajana.
 |
| Taavetti Lapveteläisen hautajaiset 5.7.1919 Kuopiossa. Kuva Työväenarkisto. |
Hautajaiset
pidettiin 5.7. Kuopiossa.[8]
Tilaisuudesta muodostui myös hiljainen mielenosoitus. Monituhantinen saattoväki
lähti liikkeelle Kuopion työväentalolta. Hautajaistilaisuudessa piti puheen
kansanedustaja Ville Vainio, soittokunta soitti surumarssin ja Työväenmarssin.[9]
Taavetti
Lapveteläinen oli naimissa Amalia Sulanderin kanssa ja pariskunnalla oli kaksi
lasta, Alma ja Vilma.[10]
[1] Savon
Kansa 3.7.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233527/articles/2778601
[2]
Henkikirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27716909,
Maaningan syntyneet ja kastetut 1860 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24887620
[3]
Valtiorikosoikeuden asiakirjat http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=525910
[4] Savo
18.10.1917 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1288831/articles/2778
[5] Isosaari
[6] katso edellä
[7] Nykyaika
15.4.1922 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1143287/articles/2779603
[8] Savon
Kansa 5.7.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233528/articles/2778600
[9] Kansan
Voima 12.7.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1205845/articles/2778605
[10] Savon
Kansa 5.7.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233528/articles/2776649
