Gadgetissa oli virhe

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Taavetti Lapveteläinen - maaninkalainen kansanedustaja 1911-1918


Heinäkuun ensimmäisinä päivinä 1919 suomalaisten työväenlehtien pääuutinen oli kahden valtiorikosvangin kuolema Sörnäisten vankilassa. Yöllä 1.7. kuolivat SDP:n kansanedustajat Juho Kujala ja Taavetti Lapveteläinen. Kujala oli tehnyt itsemurhan ja Taavetti Lapveteläinen sai ilmeisesti halvauskohtauksen. Aluksi molempia pidettiin itsemurhana, mutta näin ei Lapveteläisen kohdalla ollut.[1] Vuoden 1918 jälkiselvittelyt koskettivat tämänkin seudun ihmisiä.

Taavetti Lapveteläinen.
Kuva Työväenarkisto.
Taavetti Lapveteläinen oli syntynyt 12.11.1860 Maaningan Käärmelahdessa Rantalan tilalla n:ro 25. Hänen vanhempansa olivat Petter Lapveteläinen (s.1821) ja Maria Hoffrén (s.1826).[2] Perheen isä Petter Lapveteläinen kuoli 1869, jolloin tila joutui vasaran alle. Perhe hajosi ja Taavetti joutui jo 9-vuotiaasta elättämään itsensä maaseudun töillä. Setä Pärtty Lapveteläinen otti pojan hoiviinsa. Taavetti elätti itsensä Maaningalla renkinä 25-vuotiaaksi, jolloin hän pääsi töihin rautatietyömaille Ouluun, Savoon ja Karjalaan.

Kiertolaiselämän jälkeen Lapveteläinen siirtyi Bomannin puusepänliikkeeseen Kuopioon. Valtiorikosoikeuden kuulustelupöytäkirjassa Lapveteläinen kertoo, että viimeinen työpaikka oli Otto Pirisen laivanrakennustöissä Leppävirralla.[3] Kuopiossa hän myös aktivoitui työväenliikkeen toimintaan. Hänestä tuli kaikille tuttu toimija monissa työväestön riennoissa. 

Lapveteläinen toimi Kuopiossa puuseppien ammattiosastossa, työväenyhdistyksessä, Kuopion Työväen Osuuskaupan ja Savon Työväen Kirjapainon osuuskunnan hallituksessa. Lisäksi hän kuului sos.dem. piiritoimikuntaan. Hän tuli myös valituksi kaikille valtiopäiville vuodesta 1911. Viimeisissä vaaleissa syksyllä 1917 Lapveteläinen sai yli 6000 ääntä Kuopion läntisessä vaalipiirissä.[4]

Kansanedustaja Taavetti Lapveteläinen pidätettiin 24.4.1918 Helsingissä asunnostaan Oikokatu 3. Hänet ja muitakin entisiä kansanedustajia ja SDP:n vaikuttajia vietiin Ison Mjölön saareen[5] Helsingin edustalla. Olot olivat hyvin alkeelliset ja ruokaa vähän. Kevään ja kesän aikana häntä kuulusteltiin ja tutkittiin, kansanedustajavangit siirrettiin myös Sörnäisten vankilaan. Olotkin kohenivat jonkin verran.

Lapveteläinen oli suostunut toimimaan ensiksikin vallankumoushallinnon pääneuvostossa ja lakivaliokunnassa sekä sittemmin vallankumousylioikeuden jäsenenä. Hän oli ollut valitsemassa kansanvaltuuskunnan jäseniä. Lapveteläistä ei syytetty murhista, ryöstöistä tms., mutta hänen osallistumisensa vallankumoushallinnon tehtäviin oli tuohon aikaan raskas rikos. Oli valmisteltu valtio- ja maanpetosta, oli osallistuttu laillisen hallituksen kaatamiseen, oli puhuttu vallankumouksellisia puheita ja kannatettu syksyn Me vaadimme -ohjelmaa.[6]

Lopulliset tuomiot julistettiin marraskuun 12. päivänä 1918. Samassa käsittelyssä 38 valtiorikosvankia. Heistä tuomittiin kuolemaan yhdeksän henkilöä. Taavetti Lapveteläinen sai elinkautisen vankeustuomion.[7] Tuomiot vahvistettiin tammikuussa 1919.

Ennen kuolemaansa Lapveteläinen ehti tavata vielä tyttärensä, mutta viimeiseksi Kuopion käynniksi jäi joulukuun 1917 vierailu. Vaikka hänen kuolemansa oli luonnollinen, pitivät aikalaiset vankilan oloja kuoleman jouduttajana.

Taavetti Lapveteläisen hautajaiset 5.7.1919 Kuopiossa.
Kuva Työväenarkisto.
Hautajaiset pidettiin 5.7. Kuopiossa.[8] Tilaisuudesta muodostui myös hiljainen mielenosoitus. Monituhantinen saattoväki lähti liikkeelle Kuopion työväentalolta. Hautajaistilaisuudessa piti puheen kansanedustaja Ville Vainio, soittokunta soitti surumarssin ja Työväenmarssin.[9]

Taavetti Lapveteläinen oli naimissa Amalia Sulanderin kanssa ja pariskunnalla oli kaksi lasta, Alma ja Vilma.[10]




[1] Savon Kansa 3.7.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233527/articles/2778601
[3] Valtiorikosoikeuden asiakirjat http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=525910
[4] Savo 18.10.1917 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1288831/articles/2778
[5] Isosaari
[6] katso edellä
[7] Nykyaika 15.4.1922 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1143287/articles/2779603
[8] Savon Kansa 5.7.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233528/articles/2778600
[9] Kansan Voima 12.7.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1205845/articles/2778605
[10] Savon Kansa 5.7.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233528/articles/2776649

2 kommenttia:

  1. Hei Aira, onhan sinulla näistä kirjoituksistasi varmuuskopiot olemassa? Nettiaineistot katoavat helposti ja ei tarvitse kuin mennä joku bitti väärinpäin palvelimella. Ottaen huomioon suuri vaiva, mikä näiden eteen on nähty, olisi se kyllä mahoton häppee ja siäli.

    Tällaisesta aineistosta saisi aikaiseksi Pöljä- kirjan kuvineen päivineen. Vanhassa vara parempi, kyllä kirja on edelleen formaattina pysyvämpää sorttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos huolenpidosta. Kyllä on kopiot koneella ja jopa paperiversiona. ❤️

      Poista