Valimo Mathildedalissa 1900-luvun alussa.Perniö. Turun museokeskus. |
Erik
Höijer syntyi
historiallisella Teijon ruukkialueella 13.11.1888. Hänen isänsä oli ruukin
työmies, valuri Victor Brynof Höijer (16.8.1858 Perniö) ja äitinsä Ida
Gustaffsson myös Perniöstä. Suku oli toiminut useita sukupolvia seppinä ja
käsityöläisinä ruukilla. Ruukin historia juontaa aina 1600-luvulle asti.
Perheeseen
siunautui ajan tapaan paljon lapsia, Erikillä oli kaiken kaikkiaan 10
sisarusta. Siskot Elin Sofia (1885), Ester Elisabet (1891), Elli Alise (1895),
Ensi Sigrid (1897), Eevi Maria (1901) ja Anna Siviä (1903). Lisäksi hänelle
syntyi kolme veljeä: Emil Viktor (1887), Erland Nikolai (1893) ja Edvard Gustaf
Vilhelm (1899). Pojista Edvard Vilhelm kuoli sylivauvana.
Ehkäpä
perinteinen ruukinmiljöö ohjasi Erikin uranvalintaa sikäli, että hän hakeutui
”oppipoikakoulutukseen”. Vuonna 1907 hän muutti Kangasniemelle apteekkari Georg
Alfred Ekelundin oppilaaksi. Erikistä oli siis tuleva farmaseutti,
sittemmin proviisori ja ehkäpä jonakin päivänä apteekkari. Koulutus perustui
tuolloin pitkälti apteekkiharjoitteluun. Kangasniemellä oleskelusta tiedetään
sen verran, että ”muinaistutkimuksesta pyhästi innostunut” Höijer teki pitäjän
kirkkomaan lähellä arkeologisia kaivauksia, joissa löysi ilmeisesti isonvihan
aikaisen joukkohaudan. Höijer teki löydöstä seikkaperäisen raportin Suomen
Muinaismuistoyhdistykselle.[1]
Erik Brynhof Höijer 1913. |
MDS 1.1..1920. Höijer vasemmalla. |
Proviisoritutkinnon
Erik Höijer suoritti vuonna 1924.[3]
Proviisorin tehtävissä hän palveli Joensuun Vanhassa Apteekissa apteekkari Carl
Mannelinin alaisuudessa.[4]
Täällä hän julkaisi vuonna 1927 murrepakinoita eli pernjänkiälisi pilapraakninkei vähä lysteppä sortti[5]
Suomen Kuvalehti 25.4.1931. |
Joensuussa proviisori ja tuleva Siilinjärven apteekkari näyttää myös löytäneen innostuksensa äärioikeistolaiseen ajatteluun. Hän lähti innolla mukaan ensin Suomen Lukon ja sittemmin Lapuan liikkeen toimintaan. Höijerin tilapäärunoutta alkoi näkyä äärioikeiston julkaisuissa ja muissakin lehdissä. Hyvä esimerkki on oheinen ote runosta Joensuun suureen kansalaiskokoukseen joulukuussa 1930.
Lakeuden
kansa on heimoa Ilkan.
Ootko jo valveilla, Väinön suku?
Täällä ei Moskovan kätyrit nuku.
Vielä ne tekevät myyräntyötä,
työssä
on paljon ”rötköjä” myötä.
Tinkimätön
on Lapuan laki:
maahan
on lyötävä punainen saki.
Nyt on
saastalle saatava sulku.
Poikki
on pantava petturin kulku.
Vaatien
huutavi sankarten henki:
Maastamme
pois joka iivanan renki.
Torjukaa
turmat ja orjuuden ies!
Sinuhun
luotamme, Pohjolan mies![6]
Kesän 1930
lapuanliikkeen tekemien kyyditysten ja muiden väkivallantekojen taustalla oli organisaatio,
joka enemmän tai vähemmän ammattimaisesti harjoitti työväenliikkeen aktiivien
painostusta ja jopa murhia. Joensuun etapista lapuanliikkeen
kyyditysjärjestelmässä vastasivat apteekkari Karl Mannelin, autoliikkeen
johtaja Eino Partanen, metsänhoitaja Lauri Blomqvist sekä
proviisori Erik Höijer.[7]
Lapuan
liikkeen näyttävin yksittäinen kyyditys oli K.J. Ståhlbergin ja hänen puolisonsa Esterin sieppaus Helsingin Kulosaaresta Joensuuhun 14.10.1930. Sieppaus alkoi klo 9
aamulla, jonka jälkeen sieppaajat ajoivat Mikkelin ja Varkauden kautta
Joensuuhun.
Joensuun tori 1929. Kuva E.B.Höijer. Museovirasto. |
Muilutuksen
tehnyt Janné apureineen eivät saaneet yhteyttä jatkokuljetukseen
Joensuussa. Janné sanoi ajaneensa tunnin kaupungilla kontaktia etsien. Tarinamme
kannalta on kiinnostavaa, että proviisori Höijer oli keskiyöllä liikkeellä
kaupungilla. Omien sanojensa mukaan vaanimassa pirtukauppiaita, joiden liikenne
häiritsi hänen sairastelevaa puolisoaan. Kadulla hän kohtasi kaksi poliisia,
jotka kertoivat hänelle presidenttiparin kyydityksestä.
Höijer
soitti välittömästi suojeluskunnan esikuntaan Pielisjoenlinnaan. Tuli ilmi,
että presidenttipari oli tavattu kadulta harhailemasta, jolloin paikalle
sattunut Joensuun suojeluskunnan
paikallispäällikkö Alarik Lang oli ottanut kyyditetyt turviinsa ja
vienyt heidät Pielisjoenlinnaan. Höijer pääsi nyt suoraan keskustelemaan puhelimessa
K.J. Ståhlbergin kanssa. Seuraavana päivänä hänen kertomuksensa Joensuun
tapahtumista levisi lehtiin.[8]
Voisi ajatella, että kyseessä oli toimittaja Höijerin tähtihetki.
Kyyditys ei tainnut
kuitenkaan olla kenenkään tähtihetki. Höijerin rooli lapuanliikkeen
”vihapuheen” ammattilaisena sekä aktiivinen rooli lapuanliikkeessä tiedettiin. Useampi
kuin yksi toimittaja alkoi kysellä, miksi Höijer oli liikkeellä Joensuun yössä?
Tutkimusten
edetessä ilmeni, että presidenttiparin kyyditysauto oli pysähtynyt Joensuun Vanhan
Apteekin edustalle. Väitettiin, että Janné pistäytyi sisälle. Kun aikalaiset
tunsivat Mannelinin ja Höijerin roolin paikallispolitiikassa, herätti Höijerin
puhelu presidentille epäilyjä.[9]
Oliko Höijer tiennyt kyydityksestä ja osannut odottaa etappiin tulijoita?
Kysymys jää
avoimeksi. Höijer väitti oikeudenkäynnissä, että hän oli havainnut häiritsevää
liikennettä kadulla, epäillyt pirtukauppaa ja hälyttänyt poliisit paikalle. Sen
vuoksi hän oli liikkeellä. Lisäksi hän kertoi vaimonsa olevan vakavasti sairas
ja liikenne häiritsi potilasta. Poliisit todistivat Höijerin puheet todeksi.[10]
Jää siis tässä todistamatta, miten lähellä apteekkari Mannelin ja Höijer olivat
tämän kyydityksen suunnittelua ja toteutusta. Etappimiehiä he ainakin olivat.
Lapuan
liikkeen Pohjois-Karjalan piirijärjestö perustettiin tammikuussa 1931. Piirin
puheenjohtajaksi valittiin apteekkari Mannelin, piirin neuvottelukuntaan kuului
Höijer, kuten kolme muutakin alueen apteekkaria.[11]
Proviisori
pyrkii yleensä apteekkariksi, niin Höijerkin. Hän haki Rääkkylän ja Perniön
apteekkarin tointa vuonna 1930. Kumpaankaan hän ei tullut valituksi.[12]
Perniö olisi varmasti ollut hänelle mieleinen apteekkipaikka, sillä hän
selvästi arvosti ja harrasti kotiseutuansa ja sen kulttuuria. Kesäkuussa 1930
Suomen Kuvalehti julkaisi hieno Höijerin laatiman hienon artikkelin Perniön 600-vuotisesta historiasta. Hän esitteli myös ylpeänä sukunsa raudoitettua,
lukolla varustettua arkkua, joka oli kulkenut suvun vanhimman mukana vuodesta 1734.[13]
Seuraavaksi
Höijer haki apteekkioikeuksia Siilinjärvelle, jossa ei aiemmin ollut omaa apteekkia. Kunta oli perustettu vasta 1925. Höijer tuli valituksi 10 hakijan
joukosta, tasapäisessä haussa hänen ansioikseen luettiin erityisesti toimintaa
Suomen farmaseuttiliiton äänenkannattajan Seminan toimittajana ja muutenkin
ahkerana liiton toimijana.[14]
Höijärven apteekkirakennus 1980-luvulla. Siilinjärven rakennuskulttuuri osa 1. |
Siilinjärven
ensimmäinen apteekki avattiin 26.8.1931.[15] Apteekki toimi osuusliikkeen yläpuolella olevassa talossa. Myöhemmin Höijer rakennutti
Asematien rinteeseen vastapäätä Himasen kauppaa komean kaksikerroksisen liike-
ja asuinrakennuksen.
Erik Höijer (vas.) ja Yrjö Räisänen alias Sasu Punanen hierovat sopua Siilinjärven asemalla vuonna 1933. Höijer oli valehdellut Räisäsen liikkumisesta Savo-lehdessä. Kurikka 1.8.1933. |
Asetuttuaan Siilinjärvelle hän lähti täysin rinnoin mukaan paikallisen Lapuan liikkeen ja sittemmin IKL:n toimintaan. Vuonna 1932 uusi apteekkari valittiin Siilinjärven lapuanliikkeen edustajaksi piirin kokouksiin kauppias Janne Savolaisen ja lääkäri Elon Enrothin kanssa.[16] IKL:n Siilinjärven paikallisosasto perustettiin 21.4.1933. Höijer valittiin yhdistyksen sihteeriksi.[17] Kuopiossa ilmestynyt IKL:n Savon Suunta julkaisi Höijeristä hänen 50-vuotispäivänsä kunniaksi lyhyen elämäkerran.[18] Myös Pohjois-Savon Rintamamiehet saivat Höijeristä ahkeran toimijan.[19]
Sanomalehtihakujen
valossa näyttäisi, että hänen toimintansa oli 1930-luvulla paikallista. Hän oli
suosittu esiintyjä eri yhdistysten juhlissa, joissa lauloi kupletteja, lausui
runoja ja huvitti savolaisia murrejutuillaan.
Uuden
apteekin perustamista Siilinjärvelle varjosti Erik Höijerin puolison Helga
Antonian (os. Engblom) tuberkuloosi. Pariskunta oli avioitunut
vuonna 1923. Helga kuoli Tarinaharjun keuhkotautiparantolassa Siilinjärvellä
19.12.1933.[20]
Höijerillä
oli vuosina 1935-37 pitkiä aikoja, jolloin apteekkia hoiti sijainen. Vuonna
1935 apteekkarin sijaiseksi tuli proviisori Saima Heikkinen
Hyrynsalmelta. Erik Höijer ja Saima Heikkinen, os. Hirvelä menivät
naimisiin Siilinjärvellä 30.7.1937. Höijer myös suomalaisti nimensä Höijärveksi.[21]
Pariskunta haki 1930-luvun lopussa apteekkariksi Loimaalle, Sortavalaan ja
Viipuriin, mutta he eivät tulleet valituiksi.
Erik
Höijärvi kuoli Siilinjärvellä 2.9.1951. Saima-puoliso jatkoi apteekin pitoa.
Hän kuoli 15.12.1966. Molemmat on haudattu Siilinjärvelle Viinamäen
hautausmaalle.
Miia Taavitsainen, Suomen kirkkoja ja hautausmaita. |
Erik Höijeristä lisää myös näissä postauksissa:
Sasu Punanen lapuanliikkeen hampaissa
Siilinjärven asemalla - Yrjö Räisänen ja apteekkari Höijer
[1] Ninni
Närvänen, https://muistojenkangasniemi.wordpress.com/2016/06/14/sissitaistelu-kirkonkylalla-25-1-1714-ja-kangasniemen-ensimmaiset-muinaistutkimukselliset-kaivaukset/
[2] Savon
Suunta 15.11.1938 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2092013/articles/79851882
[3]
Apteekkikalenteri 1928, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/918757/articles/79851864
[4] Semina
1.5.1931 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/913952/articles/80011887
[5]
Hyväntuule siämeni. Pernjänkiälissi pilapraakninkei vähä lystemppä sortti. Ulosfunteteranu
ja ylöstelläny E.B. Höijer.
[6] Siltala,
Lapuan liike ja kyyditykset 1930, ote Höijerin runosta Taisto vietävä
loppuun asti, 367
[7] Siltala,
305
[8] Uusi
Suomi 15.10.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1806783/articles/80009860
[9] Kansan
Lehti 18.10.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1809334/articles/80009877
[10]
Keskisuomalainen 19.12.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1863764/articles/80009880
[11]
Helsingin Sanomat 91.1931 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828243/articles/80011850
[12] Semina
1.2.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/913927/articles/79851872
[13] Savo
31.1.1934 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1910901/articles/80009878
[14] Semina
1.9.1931 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/913981/articles/79851871
[15] Sama
[16] Savo
3.3.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1909807/articles/80015893
[17] Savo
29.4.1933 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1910561/articles/80009879
[18] Savon
Suunta 15.11.1938 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2092013/articles/79851882
[19] Savo
4.10.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1909923/articles/80015892
[20]
Karjalainen 23.12.1933 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1857496/articles/80009868,
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1857496/articles/80011851
[21] Savon
Suunta 10.3.1937 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2104617/articles/79851873