Nuoriso pilalla Pöljällä, mutta sivistyspyrintöjäkin puuhattiin

 

Pöljän kansakoulu valmistui 1897. Kuva ehkä 1940-luvulta.

Sanomalehti Uusi Savo julkaisi toukokuussa 1891 kirjoituksen, jossa nimimerkki ”Muuan nuorisostamme” arvosteli ankarasti kotikylänsä Pöljän nuorison vapaa-ajanviettotapoja. ”Sunnuntai-iltaisin kokoonnutaan täällä ilman mitään tarkoitusta johonkin taloon, mökkiin eli vapaaseen taivasalle, jossa pidettyä jotenkin ruokottomia tarinoita ja epäsiveellistä käytöstä tavallisesti hajotaan pienemmissä seuroissa mikä minnekin. Ilta lopetetaan joko korttipelissä tai ryyppypuuhissa.”[1] Kirjoittaja toivoi, että nuorisolle olisi tarjolla jotain jalostavampia hupeja, esimerkiksi kylälle tulisi hankkia lainakirjasto. Siellä voisi sitten ”rehellisesti tutusta kauniimman sukupuolen kanssa”.

Pöljän kylällä  ei ollut oikein mahdollisuuksia sivistysrientoihin ja pahin puute oli varmasti se, että kylällä oli mahdollista käydä vain kiertokoulua. Maaningan kunta oli kyllä tarjonnut koulua kylälle, mutta silloin pöljäläiset etunenässä vastustivat sen perustamista. Talolliset näkivät koulunpidosta tulevat lisäkulut pahana.[2]

Pöljän kansakoulu avattiin 24.8. 1894.[3] Se toimi aluksi Vilholan talossa. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Maija Vainikainen. Vainikainen lähti sittemmin täydentämään opintojaan ja sijaiseksi valittiin Tyyne Hakulinen. Molemmat opettajat olivat ilmeisesti hyvin pidettyjä. Kun Hakulinen muutti pois Pöljältä kesällä 1897 hänelle järjestettiin lähtöjuhlat Harjulla Jussi Toivasen talossa 7.6 1897.

Uusi Savo 1.6.1897.

Iltamissa Hakulisen harjoittama sekakööri lauloi, esitettiin kolme kuvaelmaa ”Suojelusenkeli, kohtaus Juhani Ahon Rautatiestä sekä kohtaus parturin luona. Kirjailija Kusti Niskanen luki kirjoittamansa leikillisen kertomuksen erään ukon ja akan kaupungissa käynnistä. Savolaisten laulu laulettiin joukolla ja tanssittiin vielä joukommalla”.[4] Aamupuolella kyläläiset saattoivat pidetyn opettajan laivalle Kasurilaan. Nuoriso oli nyt saanut uudenlaisia tapoja viettää yhdessä aikaa. Pöljän sekakööri lahjoitti opettajalle hopeahelaisen tahtipuikon.[5]

Savo-Karjala 7.6.1895

Neiti Kuipion satamassa 1903. Se liikennöi Kuopion ja
Kasurilan(Siilinjärven) välillä.
 V. Barsokevitsch, Kuopion Kultt. hist. museo.

Kansakoulunopettajien odotettiin kohottavan koko koulupiirinsä sivistystasoa. On tietysti mahdollista, että lukuisat uutiskirjeet Pöljältä olivat opettajan itsensä kirjoittamia, mutta ei Pöljä enää mikään takapajula ollut. ”Sitä todistaa ne sekä henkiset että aineelliset harrastukset, joita siellä on viime aikoina hommailtu ja jotka näyttävät olevan vain edistymään päin. On näet jo viime syksystä asti ollut lauluseura olemassa, jota opettaja nti Hakulinen on johtanut ja onpa hommassa iltamatkin panna toimeen lainakirjaston ja kansanopiston hyväksi.”[6] Lisäksi oltiin perustamassa osuusmeijeriä.

Pöljän kansakoulun opettajan virka laitettiin uudestaan auki 1897. Johtokunta valitsi virkaan Maija Vainikaisen, vaikka hän ei ollut siihen täysin pätevä. Vaalista valitettiinkin ja Vainikaisen valinta mitätöintiin. Pöljäläisten oli hyvin vaikea hyväksyä ratkaisua, sillä he olivat ”luvanneet viran pidetylle ja tutulle opettajalleen”.[7] Johtokunnalla oli paljon valtaa, mutta sen oli nöyrryttävä ja tehtävä haku uudestaan. Nyt opettajaksi valittiin Fanny Blomqvist.[8] Hän viihtyi Pöljällä neljä vuotta.

Opettajatar Fanny Blomqvist.
Lassilan arkisto, Pöljä.

Fanny Blomqvist pääsi opettamaan aivan uudessa koulurakennuksessa, joka vihittiin käyttöön 24.10. 1897. Tontti oli ostettu Aatu Toivaselta, siihen kuului hehtaarin tontti ja yhden lehmän laidun.[9] Nykyisin tontilla on Siilinjärven kunnan ylläpitämä Pöljän kotiseutumuseo ja kotiseututalo.

Uusi koulurakennuksessa oli hyvä järjestää lisää yleishyödyllisiä ja sivistäviä tapahtumia. Juhannusta 1898 vietettiinkin kuopiolaisten vieraiden kanssa kansakoululla järjestetyssä juhlassa.

Uusi Savo 21.6.1898

Höyrylaiva Neiti oli tuonut vieraat Kasurilaan, josta heidät tuotiin hevoskyydillä Pöljälle. Harmillisesti sattui sateinen juhannus. ”Ohjelmassa oli Kuopion työväenyhdistyksen soittokunnan soittoa, Kusti Niskasen avauspuhe, näytelmä ”Sotilaspoika”, kuvaelma ”keijukaiset” sekä tilapäisesti koottua laulua ja esitelmä naisasiasta. Lopuksi lauloi koko yleisö soittokunnan säestyksellä Maamme-laulun. Sitten siirryttiin koululta toiseen taloon, ehkä Harjulle, tanssimaan. Yleisön käytös oli oikein hyvää, kun ei kuulunut kellään olevan viinaa; sitä olivat muutamat koettaneet saada, vaan eivät kuulunna onnistuneen”.[10]

Vaikka Pöljällä elettiinkin ”Kuopion takana”, niin selvästi ajan sivistysihanteet, raittiusasia ja naisasiakin olivat jo tuttuja kylällä. Kun Savon rata valmistui vuonna 1902 Kuopion ja Iisalmen välille, niin kyläläiset olivat jo tutustuneet moderniin maailmaan Kuopion matkoillaan, nähneet junankin. Aivan Juhani Ahon Rautatien Matteja ja Liisoja täällä ei taidettu olla.

 

 

---

[1] Uusi Savo 28.5.1891 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/575802/articles/80631037

[2] sama, 28.11.1893 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/574947/articles/80626879

[3] sama 16.6.1894 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/570608/articles/80643880

[4] sama 10.6.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/574216/articles/80631028

[5] sama, 5.6.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/691870/articles/80643886

[6] sama 25.2.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/691870/articles/80643886

[7] sama 20.7.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/581747/articles/80631029

[8] Savo-Karjala 20.10.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/575197/articles/80631034

[9] Uusi Savo 22.2.1896 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/563942/articles/80626885

[10] sama, 28.6.1898 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/745711/articles/80627914