.JPG) |
| Siilinjärven kunnantalo vuodesta 1925-1963. Julkulan tila, Siilinpään kievari. |
Sanomalehtiarkistoa selaillessa tuli vastaan kiintoisa julkaisu. Kyseessä oli kuntahakemisto, jossa lueteltiin maalaiskunnat, niiden toimihenkilöt ja laitokset vuonna 1937. Mitäpä siellä kerrottiin Siilinjärvestä?
Siilinjärvellä
oli vuonna 1937 5009 asukasta. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja oli Martti
Ahonen Kolmisopelta. Nykyistä kunnanhallitusta vastasi tuolloin
kunnallislautakunta, jota johti Eino Laitinen. Maalaisliiton
komennossa siis mentiin. Kummallakin oli kotona puhelin ja numero kerrottiin
hakemistossa.
Huoltolautakuntaa,
jota ennen sanottiin köyhäinhoitolautakunnaksi, johti Kalle Pekkarinen
Räimältä. Kaikki edellä mainitut olivat maanviljelijöitä.
Muitakin
lautakuntia oli, mutta hakemistossa mainittiin vain nämä, jotka laki
ehdottomasti vaati jokaiseen kuntaan.
Kunnankirjuri
eli nykyinen kunnanjohtaja oli Eino Rahikka. Kunnantoimisto
sijaitsi entisessä Siilinpään kievarissa radan varressa suunnilleen
rautatieasemaa vastapäätä, radan toisella puolen. Toimisto oli auki
arkipäivisin klo 9-15. Toimistoapulaisena toimi Mirjam Toropainen.
Kunnan postiosoite oli ytimekkäästi Siilinjärvi.
 |
| rakennus oli ensin Väänäsen kauppa, sitten Kuopion Osuusliikkeen tila ja lopulta se tunnettiin Hirvosen kahvilana 1930-luvulta alkaen. |
Kunnan
rahoja hoiti Siilinjärven osuuskassa, rahasto oli avoinna tiistaisin ja
perjantaisin klo 10-14. Esimerkiksi kunnallisverot maksettiin kassalla.
Ulosottomiehenä ja lastenvalvojana toimi Paavo Ruuskanen.
Kunnalla ei
ollut omaa kunnanlääkäriä, vaan Tarinaharjun parantolan ja Siilinjärven
piirimielisairaalan lääkärit ottivat potilaita vastaan. Kunta hoiti siis
lääkäripalvelut ostopalveluina. Kunnan kätilönä toimi Iida Hokkanen.
Kunta osti myös terveyssisaren työpanosta seurakunnan diakonissalta.
 |
| Kunnalliskodin päärakennus 1931-1976. |
Kunnalliskoti
toimi Risuharjussa, siellä oli 41 hoidokkisijaa. Kunnalliskodilla oli
johtajatar ja kaksi apulaista.
Kunnan
alueella toimi 14 kansakoulua. Näin ollen opettajat olivat suurin ammattiryhmä
kunnan palkkalistoilla. Tosin valtionosuudet kattoivat opettajien palkoista
leijonanosan.
Kunnan palkkalistalla oli vähän yli 30 ihmistä. Hallinnon puolella vain kaksi, kunnanjohtaja ja toimistosihteeri.
 |
| Pohjolanmäen kansakoulu valmistui Pohjois-Pöljän koulupiiriin 1927. Koulujen rakentaminen oli nuoren kunnan suururakka. Kuva Vilholan talon albumit. |
Kunnan
omaisuus muodostui siis kunnantalosta, kunnalliskodista ja koulurakennuksista
tontteineen. Lisäksi kunta omisti 7 maatilaa, joissa oli viljelypinta-alaa 75
ha ja metsämaata 550 ha.
Vuonna 1937
Siilinjärvellä elettiin vielä keveän virkakunnan aikaa. Asiat hoidettiin
lautakunnissa ja esimerkiksi koulujen johtokunnat toimittivat koulun toimintaan
liittyvät hankinnat ja muut päätökset. Johtokunnat valitsivat opettajatkin
itsenäisesti.
Jokainen voi
miettiä, minkälainen oli näin kevyesti rahoitetun kunnan palvelutaso.
Lautakuntatyöskentelystä maksettiin jäsenille pientä korvausta, mutta lähes
talkoilla niissä työskenneltiin.
 |
| Siilinjärven rautatieasema. Kunnan kehityksen mahdollistaja. Liikenne avattiin vuonna 1902. |
Kuntien työntekijämäärät lähtivät kasvuun sotavuosina 1939-45, kun kansanhuolto ja työvoimapolitiikka vaativat tehokasta johtamista. Sotien jälkeen myös terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen kiinnitettiin enemmän huomiota. Kuntalaiset alkoivat saada palveluja.
Ennen soteuudistusta vuonna 2022 Siilinjärven kunnassa työskenteli 1481 työntekijää. Soteuudistuksen jälkeen 2023 kunnan palkkaamana työskenteli 878 henkeä.
Oheisesta linkistä voit lukea perusteellisemmin kunnan alkutaipaleesta. Siilinjärven kunta 10 vuotta 1935
Lähteet:
Kuntahakemisto
1937 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/2425943/articles/81667943
Siilinjärven
kunnan talousarvio ja tilinpäätös https://siilinjarvi.fi/siilinjarvenkunta/tietoa-siilinjarvesta/talousarvio-ja-tilinpaatos/
Kasurinen
& Kasurinen, Siilinjärvi, puoli vuosisataa kunnan ja seurakunnan kehitystä
Karppinen & Kauppinen, Entistä Siilinjärveä
