Kunta ennen hyvinvointivaltion syntyä - Siilinjärvi 1937

 

Siilinjärven kunnantalo vuodesta 1925-1963. Julkulan tila,
Siilinpään kievari.

Sanomalehtiarkistoa selaillessa tuli vastaan kiintoisa julkaisu. Kyseessä oli kuntahakemisto, jossa lueteltiin maalaiskunnat, niiden toimihenkilöt ja laitokset vuonna 1937. Mitäpä siellä kerrottiin Siilinjärvestä?

Siilinjärvellä oli vuonna 1937 5009 asukasta. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja oli Martti Ahonen Kolmisopelta. Nykyistä kunnanhallitusta vastasi tuolloin kunnallislautakunta, jota johti Eino Laitinen. Maalaisliiton komennossa siis mentiin. Kummallakin oli kotona puhelin ja numero kerrottiin hakemistossa.

Huoltolautakuntaa, jota ennen sanottiin köyhäinhoitolautakunnaksi, johti Kalle Pekkarinen Räimältä. Kaikki edellä mainitut olivat maanviljelijöitä.

Muitakin lautakuntia oli, mutta hakemistossa mainittiin vain nämä, jotka laki ehdottomasti vaati jokaiseen kuntaan.

Kunnankirjuri eli nykyinen kunnanjohtaja oli Eino Rahikka. Kunnantoimisto sijaitsi entisessä Siilinpään kievarissa radan varressa suunnilleen rautatieasemaa vastapäätä, radan toisella puolen. Toimisto oli auki arkipäivisin klo 9-15. Toimistoapulaisena toimi Mirjam Toropainen. Kunnan postiosoite oli ytimekkäästi Siilinjärvi.

rakennus oli ensin Väänäsen kauppa, sitten Kuopion Osuusliikkeen tila ja lopulta se tunnettiin Hirvosen kahvilana 1930-luvulta alkaen. 

Kunnan rahoja hoiti Siilinjärven osuuskassa, rahasto oli avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-14. Esimerkiksi kunnallisverot maksettiin kassalla. Ulosottomiehenä ja lastenvalvojana toimi Paavo Ruuskanen.

Kunnalla ei ollut omaa kunnanlääkäriä, vaan Tarinaharjun parantolan ja Siilinjärven piirimielisairaalan lääkärit ottivat potilaita vastaan. Kunta hoiti siis lääkäripalvelut ostopalveluina. Kunnan kätilönä toimi Iida Hokkanen. Kunta osti myös terveyssisaren työpanosta seurakunnan diakonissalta.

Kunnalliskodin päärakennus 1931-1976.

Kunnalliskoti toimi Risuharjussa, siellä oli 41 hoidokkisijaa. Kunnalliskodilla oli johtajatar ja kaksi apulaista.

Kunnan alueella toimi 14 kansakoulua. Näin ollen opettajat olivat suurin ammattiryhmä kunnan palkkalistoilla. Tosin valtionosuudet kattoivat opettajien palkoista leijonanosan.

Kunnan palkkalistalla oli vähän yli 30 ihmistä. Hallinnon puolella vain kaksi, kunnanjohtaja ja toimistosihteeri.

Pohjolanmäen kansakoulu valmistui Pohjois-Pöljän koulupiiriin
1927. Koulujen rakentaminen oli nuoren kunnan suururakka.
Kuva Vilholan talon albumit.

Kunnan omaisuus muodostui siis kunnantalosta, kunnalliskodista ja koulurakennuksista tontteineen. Lisäksi kunta omisti 7 maatilaa, joissa oli viljelypinta-alaa 75 ha ja metsämaata 550 ha.

Vuonna 1937 Siilinjärvellä elettiin vielä keveän virkakunnan aikaa. Asiat hoidettiin lautakunnissa ja esimerkiksi koulujen johtokunnat toimittivat koulun toimintaan liittyvät hankinnat ja muut päätökset. Johtokunnat valitsivat opettajatkin itsenäisesti.

Jokainen voi miettiä, minkälainen oli näin kevyesti rahoitetun kunnan palvelutaso. Lautakuntatyöskentelystä maksettiin jäsenille pientä korvausta, mutta lähes talkoilla niissä työskenneltiin.

Siilinjärven rautatieasema. Kunnan kehityksen mahdollistaja.
Liikenne avattiin vuonna 1902.

Kuntien työntekijämäärät lähtivät kasvuun sotavuosina 1939-45, kun kansanhuolto ja työvoimapolitiikka vaativat tehokasta johtamista. Sotien jälkeen myös terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen kiinnitettiin enemmän huomiota. Kuntalaiset alkoivat saada palveluja.

Ennen soteuudistusta vuonna 2022 Siilinjärven kunnassa työskenteli 1481 työntekijää. Soteuudistuksen jälkeen 2023 kunnan palkkaamana työskenteli 878 henkeä.

Oheisesta linkistä voit lukea perusteellisemmin kunnan alkutaipaleesta. Siilinjärven kunta 10 vuotta 1935

Lähteet:

Kuntahakemisto 1937 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/2425943/articles/81667943

Siilinjärven kunnan talousarvio ja tilinpäätös https://siilinjarvi.fi/siilinjarvenkunta/tietoa-siilinjarvesta/talousarvio-ja-tilinpaatos/

Kasurinen & Kasurinen, Siilinjärvi, puoli vuosisataa kunnan ja seurakunnan kehitystä

Karppinen & Kauppinen, Entistä Siilinjärveä