Pöljän Puustelli, entinen sotilasvirkatalo, sittemmin valtion virkatalo. Kuva 2017. |
Kuopiolainen kauppias Carl Fogman ajautui konkurssiin keväällä 1852. Hän oli aikansa suurkauppias, joka operoi laajalla alueella. Suurimmat velkojat olivat kauppiaita ja tehtailijoita Pietarista, Viipurista, Helsingistä, Turusta, Littoisista, Pietarsaaresta ja Argangelista saakka.[1]
Kauppaan
kuului tuolloinkin velaksi myyminen sekä rahan lainaaminen toisille kuin myös
veloilla äkillisten maksuvaikeuksien tai investointien hoitaminen. Niinpä yhden
kauppiaan kaatuminen saattoi aiheuttaa dominoefektin. Konkurssipesä alkoi
velkoa saataviaan kaikilta, jotka olivat kauppias Fogmanille velkaa.
Tässä
yhteydessä on Kuopion käräjäoikeuden pöytäkirjoissa säilynyt selvitys Pöljän
kievarinpitäjän, Matti Kejosen tekemistä ostoksista ja suoritetuista
maksuista kahden vuoden ajalta 1849-1851.[2]
Kejonen oli
tehnyt ostoksia 88 hopearuplan, 68 kopeekan arvosta. Ostoksista oli maksamatta
11 ruplaa, 68 kopeekkaa. Kestikievareissa tarjottiin matkustajille palveluja
vaihtelevasti, yösija ja vaihtohevoset oli aina satava. Lisäksi kievareissa
näyttää olleen varsin kattava tarjoilu virvokkeiden osalta. Pöljällekin oli
hankittu rommia, punssia, konjakkia, ranskalaista viiniä, punaviiniä,
portviiniä ja kivennäisvettä. Lisäksi kylästä varmasti saatiin omatekoista
olutta ja viinaa.
Kahvia ja
teetä oli ostettu, samoin sokeria, mannaryynejä, kanelia ja pippuria sekä
sikareja. Juomalaseja, sylkykuppi ja mahdollisesti kievarinpitäjälle tyylikäs
lakki, kun sellainenkin listalta löytyi. Kaiken kaikkiaan juomatarjoilu oli
siis varsin laaja. Kovin usein Kejonen ei Kuopiossa Fogmanin kaupassa asioinut,
sillä kahden vuoden aikana hän teki ostoksia seitsemän kertaa. Kejonen on
tietysti voinut ostaa tavaraa muualtakin.
Kauppias
Fogmanin konkurssi näkyi ympäri pitäjää, niinpä on mahdollista verrata Kejosen
ostoksia muidenkin kievareiden laskuihin. Kaikki ostivat samoja tuotteita eli
tarjonta näyttäisi olleen juomien osalta kievareissa muuallakin samanlainen.[3]
Osa ostoksista jäi arvoitukseksi, kannu Teneriffaa tai Attikaa oli juomaa,
mutta mitä? Jotkut olivat ostaneet ihan Jamaikan rommia.
Kievarit
saivat lihat, perunat, juustot, leivät ja ryynit omalta kylältä, osin omalta
tilaltakin.
Matti Pekanpoika
Kejonen toimi Pöljän kievarin hoitajana vuosina 1840-1852. Kievari toimi
tuolloin valtion virkatalossa, Puustellissa, jonka vuokraajana Kejonen toimi. Paikka
olikin mitä mainioin, sillä puustellin talouskeskus oli aivan Kuopio-Iisalmi
tien varrella.
Matti
Pekanpoika Kejonen (1812-1862) oli Pekka Kejosen poika. Pekka (1776-1842))
taas oli Risto Kejosen (1741-1791) poika. Samaan veljessarjaan
kuuluivat myös Matti (1773-1839), Adam Juhan (1787-1832) ja
Risto (1784-1849).
Matti
Pekanpoika Kejonen sinnitteli pisimpään Pöljällä sen jälkeen, kun Kejoset
menettivät maaomaisuutensa 1830-luvulla. Tämän sukuhaaran luisu alkoi Adam Juhan
Kejosen kuolemasta 1832. Adamilla oli keskeneräinen kirkonrakennusurakka
Oulussa, joka suisti lopulta myös Pekka-veljen konkurssiin 1836. Veljeksistä
Risto oli myynyt osuutensa maaomaisuuteen veljilleen jo vuonna 1815.
Pyylahti 1932. Kuva Jääskeläisen sukualbumi. |
Jaakko Kejosen (1755-1810) sukuhaara oli ilmeisesti pysytellyt erossa sukulaisten suurellisista hankkeista, mutta silti hekin muuttivat pois kylältä. Jaakon poika Jaakko Kejonen (1795-1851) ja hänen poikansa Aaro Kejonen (s.1802)[4] vaihtoivat tilansa Pöljä 6 (isojaon jälkeiset numerot) tilaan Kasurila 14.[5] Tämän Pyylahden tilan omisti Ivar Toivanen. Kejoset luopuivat myös kaikesta irtaimesta, paitsi saivat mukaansa talon viidestä hevosesta yhden. Lisäksi vaimot saivat pitää omat tavaransa.
Matti
Pekanpoika Kejonen oli naimisissa Maria Väänäsen (s.1814) kanssa. Heillä
oli lapset Albertina (1835), Pekka (1837), Aaro (1844), Maria (1845), Matti
(1846), Staffan (1848), Anna Liisa (1850), Olga Maria (1853). Lapsista Maria
kuoli sylivauvana.[6]
Taustalla Pitkäjärvi. Kuva on otettu Pitkänpäästä. Kuva Halosen sukualbumi. |
Valtion virkatalon vuokraajalla oli velvollisuus huolehtia tilan asioista huolella. Tarkastajat kävivät säännöllisin väliajoin tutkimassa tilan. Heti aloittaessaan vuokraajana Matti Kejonen joutui tarkastajan hampaisiin. Hän oli kaskennut luvattomasti tilalla.[7] Toisaalta hän piti tiukasti kiinni Puustellin kalastusoikeudesta Pitkäjärveen. Loismies Erik Toivanen oli virittänyt verkkonsa järveen ja Kejonen haastoi hänet käräjille. Oikeus oli samaa mieltä Kejosen kanssa ja määräsi Toivaselle sakkoa. Ei auttanut, vaikka Toivanen sanoi, ettei ollut saanut yhtään kalaa.[8]
Voi olla
vähän kohtuutonta nostaa esille Matti Kejosen yhtä sakkotuomiota, jonka hän sai
Kuopiossa käydessään. Hän oli 2.10.1852 talollinen Kusti Hakkaraisen
kanssa ollut kaupungilla ja he olivat nauttineet alkoholia. Yökortteeriin palatessaan he joutuivat kahakkaan yövahti Lauri
Räsäsen kanssa. Tässä yhteydessä Matti oli uhannut lyödä yövahtia. Käräjäoikeus
sakotti häntä juopumuksesta ja häiriön aiheuttamisesta kaupungissa.[9]
Matti
Pekanpoika Kejonen kuoli 6.2.1862 Miettilässä, Pöljä 20.
Lisätietoa oheisista blogiteksteistä: 1800-luvun tieoloista ja kievareista, sekä eräs sattumus Pöljän kievarissa.
Tässäkin
työssä on hyödynnetty Kaija Kainulaisen selvitystä Kejosten vaiheista Pöljällä.
[1] Kuopion
raastuvanoikeuden arkisto, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1853-1853, RO
a:17, 12. 2.1853 https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/850433/pages/37?t=Fogman%20konkurs
[2] Kuopion
käräjäoikeuden arkisto, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1852-1852, KO a:32,
19.10.1852 https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/700730/pages/1022?t=P%C3%B6lj%C3%A4
[3] Kuopion
käräjäoikeuden arkisto, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, 19.10.1852 https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/700730/pages/1004?t=P%C3%B6lj%C3%A4
[4]
Maaningan seurakunnan arkisto, Rippikirja 1832-1844, s. 320
[5] Kuopion
käräjäoikeuden arkisto, Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1836-1838, KO b:4, §§ 77 https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/195170/pages/112?t=Matti%20Kejonen
[6]
Maaningan seurakunnan arkisto, Lastenkirja 1843-1853, s. 628
[7] Kuopion
käräjäoikeuden arkisto, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1842-1842, KO a:22.
s.692 https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/700721/pages/702?t=Matts%20Kejonen
[8] Kuopion
käräjäoikeuden arkisto, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1853-1853, KO a:33,
s.1053
[9] Kuopion
käräjäoikeuden arkisto, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1852-1852, KO a:32,
Valtavan mielenkiintoista, kuinka monenmoiset juomat ovatkaan löytäneet tiensä maailmalta Pohjois-Savoon 1800-luvun puolesta välissä. On sitä eletty ennenkin!
VastaaPoistaMinäkin yllätyin!/Aira
PoistaOlipa mielenkiintoista tietoa.
VastaaPoistaOnko sinulla tietoa Siilinjärven keskustassa sijainneesta kievarista?
Ei ole mitään tarkkaa. Rakennus oli pitkään pystyssä ja siinä kunnanvirasto ja moni muu toiminto pyöri 1960-luvulle asti. Nykyisin rakennus on siirretty seurakunnan leirikeskukseen Ruokoniemelle./Aira
Poista