Gadgetissa oli virhe

tiistai 3. syyskuuta 2013

Sodasta rauhaan Pohjolanmäellä

Pohjolanmäki

Syyskuun alussa 1944 Aatu Väänänen merkitsi kalenteriinsa:

”Puolipilvistä. Holopaalan riihtä lämmittelin.” (3.9.)

”Pilvessä vähän, satoi. Perunoita nostettiin, pysäkille vein hevosella.” (4.9.)

”Pilvistä. Siilinjärvellä asioilla pistäydyin pyörällä. Ruislyhteitä riiheen vein.” (5.9.)

”Pilvistä. Iltapäivällä satoi paljon. Maijon vein ja asistentin tavarat Pulasteelle.” (6.9.)

”Pilvistä. Perunoita kaupunkiin lähetin.” (7.9)

”Puolipilvistä. Ohraa piikitettiin.” (8.9.)

”Pilvistä. Satoi vähän.” (9.9.)

”Pilvistä. Aamusella satoi. Puolukassa käytiin Jennyn kanssa.” (10.9.)


Suomi solmi aselevon Neuvostoliiton kanssa syyskuun 4. päivä 1944. Jatkosota loppui. Aatu Väänäsen maatalouskalenterista on turha hakea kommentteja rauhantekoon. Se oli varattu talon asiallisiin asioihin, kuten sadonkorjuun etenemisen kirjaamiseen tai mainintaan puolukkaretkestä Jennyn kanssa!

Joka päivä isäntä merkitsi tietoja säästä. "Pilvistä. Yrkäili vettäkin sataa." (3.4.1945)  Toiseksi hän merkitsi kalenteriin päivän tärkeimmät työt. Tyypillinen kirjaus on esimerkiksi kesäkuun 5. päivä 1944: "Puolipilvistä, kylmää. Ohran kylvin Alangolla, kauraa laitettiin."

Keväällä alkoi siementen lajittelu. Sitten seurasi kylvö ja korjuu. Vuonna 1945 heinänteko aloitettiin Pohjolanmäellä heinäkuun 16. päivä. Heinän piikitys ja korjuu jatkui sitten elokuun puolelle. Rukiin leikkuu aloitettiin 8.8. Pellavaa loukutettiin ja syysruis kylvettiin. Sitten nostettiin peruna.

Pohjolanmäen piikitettyä heinää. Kuva Riitaniitylle päin.
Kesät olivat työntäyteisiä, mutta Pohjolanmäellä oli  työväkeä. Elokuussa 1945 Aatu ja hänen puolisonsa Jenny matkustivat lomamatkalle Turkuun ja Naantaliin. Talon työt hoituivat ilman isäntää ja emäntääkin. Pekka Kejonen, Hilma Leskinen, Anni Väisänen,  Kokkosenmäen Heikkiset, Edla Kokkonen ja Teppo Palve tekivät tarvittaessa töitä taloon vuosina 1944-45.

Aatu Väänänen oli monitaitoinen isäntä. Tammikuussa 1944 hän aloitti reen tekemisen. Ensin veistettiin jalakset. Sitten höylättiin, istutettiin kaplaat ja pajuteltiin reki. Valmistettiin kaastat ja reki tervattiin. Aatu teki myös kalaverkkoja. Usein kalenterissa toistui: "Kotosalla puuhastelin.

"Halkomääräyksiä jakelin suksikyydillä." (2.2.1944) "Hevostarkastukset Hökösellä, Pöljällä, Sopella, Keskimmäisellä." Armeija tarvitsi halkoja ja hevosia ja paikallinen suojeluskunta hoiti hankintaa ja valvoi, että määräyksiä noudatettiin.

Talon teurastukset Aatu kirjasi huolellisesti ja mainitsi erikseen, että vei lihat Kansanhuoltoon. Oletettavasti Pöljälläkin mustan pörssin kauppaa harjoitettiin, mutta ei Pohjolanmäeltä! Kansanhuollon konttori oli sijoitettu Siilinjärven vanhaan kunnantaloon.

Aatu Väänänen oli kunnallislautakunnan jäsen. Sodasta huolimatta kokouksia pidettiin säännöllisesti. Samoin Pohjolanmäen kansakoulun asioita piti hoitaa kuten ennen sotaakin. Johtokunnan puheenjohtajana hän huolehti koulun asioista. "Koululla irtain luetteloitiin." (8.1.1944) 

Pelkästään myllyllä käynti saattoi viedä kaksi päivää. Keskiviikkona illalla 19. tammikuuta 1944 Aatu laittoi myllykuorman valmiiksi.  "Pilvessä. Hyvä sää. Viantaan vehnämyllyyn menin. Yötä piti olla naapurissa. Perjantaina Aatu ajeli "aika kovassa pakkasessa" takaisin Pohjolanmäelle.

Lähes jokaiseen päivään liittyi käynti pysäkillä. Pohjolanmäeltä vietiin maito Pöljän pysäkille. Sieltä haettiin myös posti. Muutenkin isäntä liikkui kylän taloissa ja mökeissä.

Aatu kävi säännöllisesti veljiensä Kallen ja Jannen luona. Kalle isännöi Panninniemen tilaa (Pannila, kuten Aatu useimmiten kirjoitti)  ja Janne Lassilaa. Janne Holopaisen luona Aatu kävi melkein päivittäin. Usein hän vieraili myös Kokkosenmäen mökeissä, Hoikilla Rytkösessä ja Pöljänjärven ympäristön taloissa. Varsinainen kyläily tapahtui sunnuntaisin. Muuten vierailuihin liittyi ilmeisesti aina asioita.

Vasta keväällä 1945 valtakunnan politiikka näkyy vähän muistiinpanoissa. Eduskuntavaalien alla Pöljälläkin oli puhetilaisuuksia. Aatu kävi ainakin kahdessa vaalitilaisuudessa: Maamiesseuran talolla ja Hiekkaharjussa.

Pöljän koululla laskettiinkin sitten vaalin tulosta 18.3.1945 yöllä yhteen saakka. Oli paljon uusia äänestäjiä: ikärajaa oli laskettu 21 vuoteen. Kommunistien toiminta oli laillistettu ja SKDL asetti myös ehdokkaansa vaaliin. Oli muutoksen aika. Enää ei Aatukaan mennyt suojeluskunnantalolle asioita hoitamaan, talosta oli tullut "Manttaalikunnan talo". Suojeluskuntajärjestö oli lakkautettu syksyllä 1944.

Huolen ja epävarmuuden keskellä Pöljällä haettiin virkistystä kulttuurista. Pöljän näytelmäpiiri oli saanut Kuopion yhteisteatterista Aira Kauhasen ohjaamaan esityksen. Heinäkuun 31. päivänä 1945 sai ensi-iltansa Minna Canthin Roinilan talossa. Aatu ja Jenny Väänänen olivat paikalla, kuten koko kylä. Näytelmä jäi suurtapauksena kyläläisten mieleen.

Marja ja Kaisu Rautiainen, Ensio Korhonen Pöljän Maamiesseurantalolla 1945.
Pohjolanmäeltä on säilynyt kylähistorianharrastajan käsiin täydellinen kokoelma talon maatalouskalentereita vuosilta 1919-1966. Ihan kaikkina vuosina isäntä ei ole säännöllisiä merkintöjä tehnyt. Aatu Väänänen sai päivänsä keskeiset tapahtumat mahtumaan kalenterinsa kahdelle riville.

Hän luki useampaa sanomalehteä, Suomen Kuvalehteä ja talossa oli radio. Lisäksi Pohjolanmäellä oli kirjasto. Aatu seurasi aikaansa, hänellä oli mielipiteitä ja omakohtaisesti mietittyjä ajatuksia. Yhtäkään niistä hän ei ole kirjannut maatalouskalenteriinsa.

Jenny ja Aatu Väänänen


Lähteenä Aatu Väänäsen maatalouskalenterit v. 1944-45. Valokuvat Eeva Väänänen.

Lisää Aatusta toisaalla tässä blogissa: Aatu Väänänen jatkosodassa 1941-42





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti