Morsiuskursseja järjestettiin eri puolilla maata. Taustaorganisaationa oli joko Marttaliitto tai Maatalousnaiset. Siilinjärvellä kurssin järjesti Pöljän Maatalousnaiset. Maatalousnaisten yhdistys oli perustettu 1932. Yhdistys toimi Pöljän Maamiesseuran rinnalla järjestäen koulutusta ja erilaisia sivistysrientoja kylän naisille. Pöljällä toimi myös Marttayhdistys vuodesta 1918. Morsiuskurssista on jäänyt vähän dokumentteja, vaikka se oli suurtapaus Pöljän kylällä ja lähiseudullakin. Maatalousnaisten toimintakertomuksessa todetaan, että oli järjestetty morsiuskurssit 12.-24.2. Osallistujia oli peräti 46.
Pöljän Marttayhdistyksen toimintakertomuksessa v.1945 Siviä Tolonen kommentoi kurssia: En malta olla mainitsematta kylässämme pidetyistä morsiuskursseista jotka eivät kylläkään olleet Marttojen järjestämät, mutta paljon olivat Martat näissä mukana. Kurssit olivat kylässämme kuin keidas kuivassa erämaassa. Melkein kuin mustankipeinä tuumailimme me vanhempi väki, ettei meitä aikanaan voitu näin valistaa kodin perustamisessa.
Yksi luento on säilynyt kokonaan. Hökösen koulun opettajatar Hillervo Taskisen luennon aiheena oli Ansioäiti vai kotiäiti?
Hillervo Taskinen näki naisten tehtävän perheessä ja yhteiskunnassa hyvin tärkeänä. Naiset vastasivat kodin "hengestä", joka piti siis perhettä ja lopulta kansakuntaakin pystyssä. Hän viittasi puheessaan juuri koettuun sotaan, jossa naisten työpanos kotirintamalla oli ollut korvaamaton. Tätä samaa vastuuntuntoista työeetosta Hillervo edelleen puheessaan painotti.
Mutta tekevä perheen äiti ei käytä yhtään kodin askareista liikenevää tuokiota laiskottelemiseen tai naapurin penkkien painamiseen, vaan keksii jotain ansiotyötä omien täytöksi, josta on sekä huvia että hyötyä. Ja niin hänkin kantaa kortensa yhteiseen kekoon, jos kotiaskareet aliarvioitaisiinkin.
Niinpä näistä hommista kasaantuu sitten niin täysi päivä ettei huokaisemaan jouda, kuten moni perheenäti tietää. - Niin ei saisi olla! Työ on järjestettävä, että jää aikaa huokaista, hetki levätä ajatellen ja suunnitellen joko omia töitään tai yhteiskunnallisia ongelmia. Sen vuoksi on joudettava lukemaankin, että pysyy aikansa tasalla, ettei sanomalehtien tarvitse tulevina aikoina huutaa, että Suomen nainen on kansalaisvelvollisuuksistaan piittaamaton.
Kurssien ohjelma saattaa hymyilyttää, mutta neuvonnalla oli suuri merkitys kansanterveyden kohenemisessa. Lapset saivat esimerkiksi usein keuhkotaudin vanhemmiltaan, kun hygieniasta ei osattu pitää huolta. Suurin osa Pöljän Morsiuskursseille osallistuneista nuorista naisista meni naimisiin parin vuoden sisällä. He synnyttivät Suomen suuret ikäluokat. Vuosina 1945-1949 syntyi 520 000 uutta kansalaista.
Morsiuskurssin osallistujat kuvattuna seurantalon sisällä. Kurssi päättyi yhteiseen juhlaan. Sinne valmisteltiin erilaista ohjelmaa. Kansallispuvut viittaavat tanhuesitykseen. |
Lähteet: Pöljän Maa- ja Kotitalousyhdistyksen arkisto, Pöljän Marttayhdistyksen arkisto (Siilinjärven kotiseutuarkisto), Irma Roivaisen ja Tellervo Juvosen haastattelut. Valokuvat Irma Roivainen. Martta Pöyry: Ajan ja arjen patinaa. Mikkeli, 2005.Marttaperinne Hillervo Taskisen puhe 18.2.1945 konaisuudessaan Puhe morsiuskursseilla
Kuvatekstissä "Kansallispuvut viittaavat tanhuesitykseen"...Tuohon aikaan kansallispuku oli monella naisella se ainut tai arvokkain juhlapuku ja niitä käytettiin enemmän kuin nykyisin. Kansallispuku tällaisissa kuvissa/päättäjäisissä ei välttämättä viittaa tanhuesityksiin. Pöljällä kudottiin kansallispukukankaita ja ommeltiin pukuja 40-luvulla.Sodan jälkeen monilla kylillä oli kursseja, en tiedä oliko Pöljällä niin. Hamekankaita kylällä kutoi enemmälti yksi emäntä (Savolainen?). Kuvissa olevaa Härmän pukua tehtiin useita ja ovat varmaan noissa kuvissa ihan uusia. Ylemmässä kuvassa vasemmalla vaalealla neitosella on tuo puku. Yksi tuohon aikaan Pöljällä kudotuista Härmän puvuista on myös minulla. Tällaista tarinaa syntypöljäläiseltä Arjalta.
VastaaPoista