Gadgetissa oli virhe

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Maaottelumarssi 1941

Kävelijöitä Kievarin ylikäytävän kohdalla.
Holopaalan arkisto.
Välirauhan aikana 1941 Suomessa järjestettiin ainutlaatuinen urheilutapahtuma. Ruotsi haastoi Suomen kävelymaaotteluun. Tosin tästä on myös esitetty, että Suomi halusi tulla haastetuksi. Tapahtuman järjestelyt aloitettiin helmikuussa 1941. Järjestelytoimikunnan johdossa olivat tarmokkaat Urho Kekkonen ja Tahko Pihkala. Kävelymaaottelu pistettiin pystyyn vajaassa kolmessa kuukaudessa. Innostus oli Suomessa kova. Heti ensimmäisenä marssisunnuntaina 4.5. kävelijöitä oli yli 100 000.

Kilpailussa naisten ja lasten oli käveltävä 10 km alle 1 tunti 40 minuuttia. Miehet kävelivät 15 km, heidän oli alitettava 2 tuntia 20 minuuttia. Suoritusaikaa 4.-25.5.1941. Osallistujat täyttivät ns. marssikortit ja saivat lunastaa pronssisen rintamerkin, kun kävely oli suoritettu.

Kävelymaaottelun  rintamerkki. Maksoi 5mk.
Anna-Liisa ja Tellervo Holopainen Pöljältä muistavat osallistuneensa marssiin. Ruotsi oli rakas vihollinen urheilussa ja oli kunnia-asia osallistua kisaan. Tellervo muistaa kävelleensä yhdessä Sirkka Rahikan kanssa. Kilpaahan siinä oli lopulta kävelty! Pöljällä kävelyreitti alkoi Maamiesseuran talolta. Käveltiin Kuopio-Iisalmi -tietä etelään Pyylammille, jossa oli Ahtiaisen talon kohdalla tarkastuspiste. Toimitsijat leimasivat kortin ja kävelijät kääntyivät takaisin. Naapurikylällä Irma Pantzar lähti marssille Kolmisopen koululta ja suuntasi samoin Pyylammille.

Kävelysuoritus ei ollit mitään löntystelyä, sillä rajatulokseen pääseminen edellytti, että kävelijä käytti aikaa vain noin 10 minuuttia kilometrin matkalla. Säilyneissä kuvissa askellus näyttääkin varsin rivakalta.  Anna-Liisa Heikkinen muistaa, että hänen äitinsä Aino Holopainen olikin valittanut jalkakipuja kävelyn jälkeen! Aino oli kävellessään 58-vuotias.
Etualalla Toivo Rytkönen ja Risto Tolonen.
Vilholan arkisto.
Kuvan kävelijät ovat tunnistamatta, mutta Pyylammilla kävellään.
Vilholan arkisto.
Kävelijöitä Pöljän pysäkin seutuvilla. taustalla Solan talo.
Holopaalan arkisto.
Kävelymaaottelusta otettiin valokuvia  systemaattisesti, sillä siitä oli suunnitteilla kuvateos. Kirja ilmestyikin jo kesäkuussa. Se on yhtenäisyyden, yhteishengen ja kansan fyysisen ja henkisen kunnon ylistystä. Kuvissa maan johto, miehet ja naiset, jopa invaliidit, sokeat ja vanhukset marssivat reippaasti keväisessä Suomen luonnossa ja kaupunkien kaduilla.

Toukokuussa Suomi oli tehnyt valintansa. Saksan avulla voisimme saada menetetyt alueet takaisin ja turvaa NL:n painetta vastaan. Kävelymaaottelu kohotti kansalaisten mielialaa, toi ihmiset yhteen ja valmisti uuteen sotaan.


Maaottelun voitti Suomi musrkaavasti. Oli sovittu, että yksi kävelysuoritus vastasi Suomessa 2p, koska meitä oli vähemmän kuin ruotsalaisia. Suomi voitti ilman tasoitustakin, sillä täällä marssin suoritti yli 1,5 miljoonaa kävelijää, Ruotsissa suorituksia kertyi alle miljoona. Tulosta laskettiin lähes kuukausi, mutta sen julkistaminen jäi sitten paljon suurempien uutisten varjoon. Liikekannallepano vei huomion rauhanomaisesta maaottelumarssista totisempiin marsseihin.

Joka kolmas suomalainen osallistui maaottelumarssiin. Lapinlahdella 56-vuotias Edit Ruotsalainen marssi yhdessä kymmenen lapsensa kanssa, Mäntsälässä 94-vuotias Adolf Vilenius käveli ensin 7,5 km lähtöpaikalle, sitten 15 km suoritusta ja 7,5 km kotiin. Tahko Pihkala ei ollut tyytyväinen maaottelumarssin urheilulliseen tulokseen. Hän epäili kesäkuun alussa päivätysssä Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa, että Suomen miehet ovat romukunnossa! Vaikka olisi suorittanut marssin, niin se ei vielä "todista asiallisesti pätevää marssikuntoa juuri paljoa paremmin kuin, kuin sellainen silmän ja käden yhteistyö, jota tarvitaan vaalien viivan vedossa ja äänestyslipun usuttamisessa uurnan läpeen, on merkkinä ampumataidosta. (SK 23/1941).

Marssikortit on arkistoitu Suomen Urheilumuseoon. Palaan pöljäläisten osalta asiaan vielä myöhemmin, kun pääsen tutkimaan Siilinjärven kortteja.

Lähteet: Haastattelut: Anna-Liisa Heikkinen, TellervoJuvonen, Irma Roivainen.
Me marssimme: kuvateos Suomen ja Ruotsin välisestä marssimaaottelusta v.1941, Maaottelumarssi innostiSUL 100 vuotta , Voitto Ruotsista oli kunniakysymys
Suomen Kuvalehti 17-25/1941.

                         

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti