lauantai 12. maaliskuuta 2016

Torppari Taavetti Kuosmasen murha

Hökönen oli "Jumalan selän taakse jäänyt kinkerikunta Maaningan pitäjässä. Pohjoisessa se ulottui Lapinlahden pitäjään, itäisenä rajana on maan- ja rautatien halkoma Pöljän kylä. Lännessä viimein itse emä-maaninkalaisten metsämaita. Muuta tietä ei kesäisin ole kuin jalkapolkuja. Eipä suotta saloille sanonut menevänsä, joka asialle sinne joutui." Oheinen kuvaus on opettajatar Hillervo Väänäsen kasvatusopin laudaturtyöstä. Hän kirjoitti kylästä kymmenen vuoden kokemuksella. 

Hökönen oli soista ja syrjäistä seutua, jossa hyvät maanviljemaat olivat vähissä. Väki oli köyhää, puhuupa Hillervo suorastaan nälästä. Lehmät olivat keväällä ummessa eikä maitoa ollut antaa lapsille. Leipä oli ankaran työn takana. Kylässä oli paljon Hamulan ja Pöljän kylän ökyisäntien torppia. Asunnot olivat ahtaita, pimeitä ja kosteita. Keuhkotautia esiintyi runsaasti, russakat vilistivät seinillä ja täit kiipeilivät vaatteissa ja hiuksissa. Loiset, työväki, mäkitupalaiset, torpparit ja isännät ahersivat kovissa oloissa. Sosiaalinen nousu oli kovan työn takana ja toisaalta velkaantuminen ja oman tilan menettäminen hyvinkin tavallista. 

Hillervo Väänänen kuvasi kylän elämän ristiriitoja, juoruilua ja epäsopua ja toisaalta yhteisiä talkooponnistuksia kovimpien työkiireiden aikaan. Elettiin tiiviisti ja oltiin riippuvaisia toisista. Joskus epäsopu johti traagisiin seurauksiin. Näin kävi Hökösellä kesäkuun 4. vuonna 1916. Kylällä tehtiin murha.

Selvittämättömäksi jäänyt rikos on elänyt kyläläisten tarinoissa sata vuotta. 

Taavetti ja Hilda Kuosmasen torppa. Taustalla Hökösen järvi. Kyläläläisten ja Kuosmasen välillä oli riitaa aidoista. Vanha polku kulki torpan pihan poikki. Uusi torppari kielsi kulun.

Torppari Taavetti Kuosmanen oli lähtenyt sunnuntaiaamuna kuudelta noin kilometrin päässä olevalle suolle, josta hän kuivatti peltoa. Kun häntä ei alkanut kuulua kotiin iltapäivällä, niin miestä lähdettiin etsimään. Kuosmanen löydettiin kahden aikaan iltapäivällä. Aluksi hänen luultiin kuolleen luonnollisesti, mutta vaatteita riisuttaessa hänessä huomattiin ampumahaava. Kuosmasta oli ammuttu selkään. Aluksi puhuttiin luodokosta, mutta sittemmin myös mahdollisesta pistoolin laukauksesta.

Taavetti ja Hilda Kuosmanen näkyvät ensimmäisen kerran Hökösen henkikirjoissa 1910 Julkulan tilan torpparina. Isäntä oli Abner Snellman. He olivat tulleet Hököselle Pöljältä, Laurilan talosta, joka on nykyisin Pohjolanmäki. Kuosmanen oli ollut tilalla "hyyryläisenä", sillä varsinainen isäntä Paavo Niskanen oli mielisairas. En malta olla liittämättä tähän sattumalta silmiini osunutta ilmoitusta.


Otava 21.9.1905
Vuonna 1916 Taavetti Kuosmanen oli lampuoti Taavetti Pitkäsen torppari. Tilanomistaja oli Juho Snellman. Torppa ja lampuotitila sijaitsivat Hökösenjärven rannalla ja niillä oli näköyhteys toisiinsa. Pitkäsen tila tunnettiin myöhemmin Pitkälänä, jossa Hökösen kansakoulua pidettiin vuosikausia.

Vainaja kannettiin surmapaikalta kotiin ja Maaningan nimismies alkoi seuraavana päivänä tutkia tapausta. Hänellä oli apunaan kaksi etsivää konstaapelia Kuopiosta ja poliisikoira. Kyläläisiä alettiin kuulustella.  

Kuopion sanomalehdet kertoivat surmatyöstä 7.6. alkaen. 


Kuosmasta kuvattiin kerrassaan mallikelpoiseksi torppariksi.

"Näin katalan murhan uhriksi joutunut oli yksi uutterimpia maanviljelijöitä ollen esimerkkinä paikkakunnallaan. vainaja laittoi torppansa kaikin puolin mallikelpoiseen kuntoon käyttäen siinä omaa kokemustaan sekä ammattimiesten apua. Ollessaan mukana m.m. viimeisillä Kuopion Maanviljelysseuran alueella toimeenpannulla suopäivillä sai hän sieltä uutta innostusta. Viime viikolla hän lähetti suonäytteitä suoviljelysyhdistyksen laboratorioon tutkittavaksi viimeisestä ylösotettavasta suostaan. Mutta myöhään tieto tutkimustuloksista saapuu, sillä uuraan työmiehen  sunnuntaiaamuna mennessä rakasta suotaan katsomaan, hiipi siellä vaaniva murhaaja ja kaatoi korven raatajan työmaansa äärelle. (SS 7.6.1916)

Taavetti Kuosmasen murha oli katala ja julma teko. Hänellä oli suuri perhe, kuusi alaikäistä lasta. Puoliso Hilda oli raskaana. Taavetin  kuolema oli valtava isku, sillä miten Hilda voisi elättää katraansa? Perhettä uhkasi mieron tie.


Leskiäiti Hilda Maria Kuosmanen seitsemän lapsensa kanssa vuonna 1917. Lapset vasemmalta Hilja, Heikki, Hilma, Helmi, Hanna (takana) sekä Hannes. Kuva on kirjasta Lotta Kuosmasen sota. 

Murhan selvittely eteni. Kuosmasen ja Hökösen kylän asukkaiden välillä oli ollut riitaa. Viimeisin riita oli koskenut kalavesiä. Alettiin puhua kostomurhasta.

Opettajatar Hillervo Väänänen tuli Hökösen kansakoululle opettajaksi vuonna 1922. Hän kirjoitti tapauksesta vuonna 1932:

"Hökönen on tullut kuuluksi Kuosmas-jutun takia. Mainittu Kuosmanen paikkakuntalaisten kertoman mukaan on ollut aivan mahdoton mies joka suhteessa. Missään asiassa ei ole sopinut kotisten eikä kyläläisten kanssa. Suututtuaan saattoi piestä akkansa ja kaikki elukkansa. Naapurien suhde oli joskus sietämätön. Pöljälle menevän tienkin aitasi korpien kautta kierrettäväksi, vaikka kuun päivän oli pihan poikki kulkenut. Siksipä hänet eräänä sunnuntaina tavattiin niityltä kuulan lävistämänä. Vuosikausia kestänyt oikeudenkäynti ei saanut selville syyllistä. Moni syytön oli silloin epäilyksen alaisena."

Väänänen kirjoitti kuulopuheiden perusteella. Hän ei kuullut koskaan Kuosmasten versiota taphtumista.  Hilma Kuosmanen (Aitovieri) kirjoitti lapsuudestaan ja isästään toisenlaisen tarinan. Isän ahkeruus, ammattitaito ja uskonnollisuus nousivat siinä esille. Isä halusi luoda lapsilleen paremman tulevaisuuden. Suon raivauskin kertoi tavoitteista ja sitkeydestä. Oliko Hökösen kyläläisille tärkeää kuvata Kuosmanen mahdollisimman ikävässä valossa, jotta rikoksen voisi jotenkin perustella?

Murhaan löytyi vahva epäilty. Kuosmasen työmies, nilsiäläinen Nestori Leivo pidätettiin. Väitettiin, että Leinolla olisi ollut luodikko, jolla murha on tehty. Erityisesti ihmeteltiin, että Leino oli ollut kantamassa vainajaa pellolta ja kauhistellut tuolloin tekoa. Maaningan syyskäräjillä 31.8. Leinon lisäksi Pekka Savolainen Hököseltä oli vastaamassa syytöksiin. Molemmat miehet päästettiin kuitenkin vapaaksi ja juttu siirrettiin syyskäräjille.

Tästä alkoi vuosikausien käräjöinti ja kuulustelut. Ketään ei kuitenkaan koskaan tuomittu murhasta. 

Kuosmaset sinnittelivät Hökösellä neljä vuotta Taavetin kuoleman jälkeen. Voi vain kuvitella minkälaista oli elää kylässä, kun murhaajaa ei saatu selville. Perhe muutti 1920 Kuopioon. Hilda elätti lapsiaan mm. kutomalla kankaita. Lapsista ainakin Hilma asui välillä kasvattilapsena muualla kuin kotona.

Tarina jatkuu, kun lähteitä löytyy lisää.

Lähteet: Aitovieri-Hirvonen, Lotta Kuosmasen sota, Savon Sanomat 1916, Savotar 1916, Savo 1916, Sanantuoja 1916, Hillervo Väänänen, Hökönen vuosikymmenen näkökulmasta. Kirjallinen tutkielma kasvatusopin laudaturia varten. Helsingin yliopisto, 1932. Kuopion läänin henkikirjat


Pöljän seudun kartta. Koulupiirijakoanomus 1922. Maaningan kunnan arkisto.






29 kommenttia:

  1. Hei, ei ehkä liity tämän tekstin aiheeseen, mutta löysimme Janakkalasta vanhan talomme rakenteista kenttäpostikortin joka on osoitettu Neiti Hilkka Sarela/Saarela Pöljänkylä Kokkosenmäki. Ilmeisesti kyseinen neiti on asunut Kokkosenmäen talossa, mahdatko tietää asiasta lisää ? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sanna!

      Oletko sama Sanna Laine, joka osti Turengista Haltiantieltä vanhan omakotitalon? Äitini oli kotoisin Kokkosenmäeltä ja myös nimi täsmää.

      Terveisin Seppo Salonen

      Poista
  2. Nyt löytyi varsinainen asiantuntija, mutta vahvistan edellisen kommentin. Hilkka on täältä kotoisin, itseasiassa asun aivan hänen kotipaikkansa lähellä.

    VastaaPoista
  3. Heippa Seppo, minäpä se juuri. Löysimme tosiaankin muutamia vanhoja postikortteja muiden aarteiden lisäksi, kun purimme talon yläkerran lattian. Kenttäpostin lisäksi löysimme postikortteja muumuassa Hilkka että Helge ja Reino Saarelan nimillä. Aloin mielenkiinnosta tutkia asiaa ja löysin tänne blogiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hei! tämä kiinnostaa minuakin. helge saarela kokkosenmäeltä on ukkini

      Poista
  4. Taavetti Kuosmanen oli isoisäni.
    Isäni Hannes Kuosmanen lähetettiin "mierontielle" isänsä kuoleman jälkeen.
    Yksi suu vähemmän syöttää.
    Isä oli renkinä ja hänellä oli myös mahdollisuus käydä koulua.
    Eeva Kuosmanen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeva, tiedätkö isoisäsi Taavetin syntymäajan ja -paikan. Olen äidin puolelta Savon Kuosmasia ja Taavetti voi olla jollakin tavalla sukua. Terveisin Juha Salomäki

      Poista
    2. Isoisäni isän Taavetin haudalla lukee seuraavasti, David Johan Kuosmanen s.23.3.1861 k.4.5.1916
      Taavetin syntymäpaikkaa en tiedä, olisi kiva tietää mistä hän oli kotoisin.
      Ter. Sami Kuosmanen

      Poista
    3. Hän saattoi olla kotoisin Hamulan kylästä, joka oli silloin osa Maaningan kuntaa, nyt Siilinjärveä. Tieto tuli vastaan perukirjassa, kun hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli. Silloin v. 1891 Taavetti asui perheineen Kasurila 14, Pyykankaan nykyistä Siilinjärveä./Aira

      Poista
    4. Hei, minäkin kiinnostuin taas Taavetista ja yritin etsiä häntä edellä mainittujen vihjeiden blogikirjoituksen perusteella, mutta aina puuttuu jokin tieto. En löytänyt Taavettia ja Hildaa mm. Hökösen henkikirjasta 1910 Julkulan tilan torpparina. Itse asiassa en löytänyt mitään Hökösen henkikirjaa, enkä Julkulan tilaa Kuopion henkikirjoista Maaningan kohdalta. Mistä tuota Julkulan tilaa tulisi Maaningan kohdalta etsiä, vai onko se ihan jossain muualla. Haluaisin vain tarkistaa, minkä syntymävuoden henkikirjan kirjoittaja on Taavetille merkinnyt, sillä onko vuosi 1861 varmasti oikea? Maaningan rippikirjassa (1901-1910, s. 524, Pöljä 22, Laurila) on Taavetin kohdalle merkitty sulkuihin luku 67 ja Hilda Maria kohdalle luku 76. Nämä ilmeisesti tarkoittavat syntymävuosia. Mutta nekään eivät välttämättä ole oikein. Mistä rippakirjasta/henkikirjasta heidät voisin löytää? -Juha S.

      Poista
    5. Tutkin hieman lisää kirkonkirjoja ja henkikirjoja. Oliko Taavetin ensimmäisen vaimon nimi Johanna Oinonen? Jos oli, niin saatan päästä jäljille :) -Juha S.

      Poista
    6. Kyllä oli Johanna Oinonen./Aira

      Poista
    7. Sami, näyttää siltä, että isoisäsi isän Taavetti Juhon hautakiven merkinnät ovat hieman väärin. Selvitykseni perusteella näyttäisi siltä, että Taavetti olisi syntynyt 22.5.1867 Kuopiossa. Tosin kirkonkirjoissa on lastenkirjoista lähtien syntymäajaksi merkitty 23.5.1867, joka on syntymämerkinnän mukaan kastepäivä. Kaiken lisäksi kuolinmerkinnässä on ihan selvästi 4. kesäkuuta eli 4.6.1916 eikä 4.5.1916, kuten hautakivessä. Nämä päivämäärät ovat varmaan aiheuttaneet sekaannusta. Vuonna 1867 syntyneen Taavetti Juhon isä on Nilsiässä v. 1841 syntynyt Lars (Lassi) Kuosmanen ja äiti Nilsiässä v. 1840 syntynyt Maria Lovisa Tiainen. Minulla on nyt lähes täydellinen lista lähteineen Taavetti Juhon vaiheista syntymästä kuolemaan, mutta en tiedä, miten saan sen sinulle. Tätä kautta se ei ilmeisesti onnistu. Löydät minut esimerkiksi Googlen haulla juha salomäki hyvinkää (pitäisi olla ensimmäinen osuma ja liittyy patentteihin). Jos lähetät minulle sähköpostin, niin voin vastata siihen ja lähettää samalla edellä mainitun listan sinulle.

      Selvitykseni jälkeen huomasin, että Taavetti Juho löytyy myös Genistä. Hän on Genin mukaan minun 8. serkkuni neljän sukupolven erolla, eli amerikkalaisittain 8C4R. Voin listani perusteella myöhemmin päivittää Taavetti Juhon sukulinjan profiileja. Tässä vielä linkki Geniin:

      https://www.geni.com/people/Taavetti-Kuosmanen/6000000117630773135?through=6000000093446684889

      Terveisin
      Juha S.

      Poista
  5. Yksi lapsista jäi mainitsematta perhekuvassa.
    Kuopus Maria on leskiäidin sylissä.
    Eeva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä. Lisään Marian kuvatekstiin. Onko Taavetti Kuosmasesta kunnon kuvaa olemassa? Entä Hanneksesta? Koko perhe joutui kohtuuttoman tilanteen eteen. Hilda-äiti oli sinnikäs, mutta koko perheen elättäminen yksin oli varmaan mahdotonta.

      Poista
  6. 19.9.2017
    Kiitos tästä artikkelista. Se kertoo loistavasti mitä, missä ja milloin Taavetti murhattiin.
    Heikki enomme kertoi minulle että kuolinvuodellaan mies nimeltään Venäläinen tunnusti murhaneensä Taavetti isoisämme.

    Todella kiitollisena,

    Markku
    Markku on nuorimman tyttären Hilda Marian poika. Isoäidillä oli samat etunimet kuin nuorimmalla tyttärellään. Nuorin tytär Hilda Maria ei ehtinyt nähdä isäänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HeiJuhani. Kuka oli venäläinen? Mulla on käräjäkirjoja Venäläisen veloista isoäidille,eikä hän saanut rahojaan koskaan takaisin.

      Poista
    2. HeiJuhani. Kuka oli venäläinen? Mulla on käräjäkirjoja Venäläisen veloista isoäidille,eikä hän saanut rahojaan koskaan takaisin.

      Poista
    3. Hei Katrin, onko sinulla käräjäkirjoja koskien Venäläisen velkoja inun isöäidille vielä? Tämä kiinnostaisi minua. En ole ennen kuullut asiasta. Taavetti eli David oli isoisäni isä ja tämä murhatapaus kun jäi epäselväksi on askarruttanut minua pitkään. Kävimme joskus 80 luvulla murahasuolla ja isäni tapasi Snellmannin myös asian tiimoilta. Ter. Sami Kuosmanen

      Poista
  7. Kiitos Aira. Selvisi paljon asiaa vaarista.. Olihan isoiämme huumorimieskin,äitini oli vanhin lapsista ja hän kertoi seuraavaa..hän oli non 6v ja nukkui yöt piian vieressä,,yöllä kävi renki vierailulla ja sekös vaaria suututti ja hän eräänä yönä ompeli piian ja regin yhteen heidän nukkuessa..ja kunn aamu koitti niin syntyi vähän säpinää...olen taavetti kuosmasen vanhimman lapsen tytär.

    VastaaPoista
  8. Kiitos Aira. Selvisi paljon asiaa vaarista.. Olihan isoiämme huumorimieskin,äitini oli vanhin lapsista ja hän kertoi seuraavaa..hän oli non 6v ja nukkui yöt piian vieressä,,yöllä kävi renki vierailulla ja sekös vaaria suututti ja hän eräänä yönä ompeli piian ja regin yhteen heidän nukkuessa..ja kunn aamu koitti niin syntyi vähän säpinää...olen taavetti kuosmasen vanhimman lapsen tytär.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hillervo Taskisen tekstistä välittyi varsin negatiivinen kuva Taavetista. Oli hienoa löytää käräjäoikeuden asiakirjoista toisenlainen Taavetti Kuosmanen, ahkera, yritteliäs ja sanansa pitävä. Myös tämä muisto oli kiva kuulla.

      Poista
  9. Mark Pell
    20.57 (11 tuntia sitten)

    -> minä, Matti, Mary, Jonsku, Pekka
    Juhani,

    Ehkä sukuhistoriamme tutkija olisi kiinnostunut näistä huhuista:

    Taavetti vastusti myös paikallista pontikan polttamista ja sen keittäjät olivat hänen vihamiehiä,

    Hilda Maria Kuosmanen, eli isoäitimme, oli äpärä jonka isä oli J.V. Snellammin poika,

    Kuosmasen torpan ja maatilan myymisen otti joku kuopiolainen asianajaja hoitaakseen. Myymisen jälkeen hän pani rahat omaan taskuunsa ja lähti Pariisiin huvittelemaan ja tuhlaamaan Kuosmasten rahoja. Kun asia tuli julki niin asianajaja otti arseniikkiä ja tappoi itsensä.

    Nämä huhut kantautuivat korviini Maria äitimme siskojen ja veljien suusta vuosien varella.

    - Markku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hildan äiti oli Wilhelmiina Miettinen. Hän oli piikana Lehmirannassa Hamulassa, talon isäntä oli Nils Johan Snellman. Olisiko Hildan isä kuitenkin näitä Hamulan Snellmanneja, ei J.V. Snellmannin perillisiä?

      Poista
    2. Tuo ei ollut kauniisti sanottu Markku iso isoäidistäni Hilda Maria Kuosmasesta. Käytit rumaa(rasistista) sanaa hänestä äpärä ja lapsethan eivät voi vanhempiaan valita, joten rauha hänen sielulleen. Näinä päivinä alkaa olla lähes kaikki lapset avioliiton ulkopuolella syntyneitä. Nykyisin ihmiset haluavat elellä sinkkuina ja tehdä lapsensa muilla keinoin.
      Terv.. Riitta T.

      Poista
    3. Iso Isoäitini Hilda Maria Kuosmanen on mummoni Hiljan äiti.
      Terk. Riitta T.

      Poista
    4. Korjaan Iso isoäitini Hilda Maria Kuosmanen on isoäitini Hannan äiti.
      Terk. Riitta T.

      Poista
  10. Kiitos Aira! On kyllä ollut mielenkiintoista lukea näitä blogitekstejä ja kommentteja. Hamulan Snellmanit ovat kyllä samaa snellman sukua kuin J.V, mutta eri sukuhaaraa. Hamulan Snellmanit kuulumme Samuelin sukuhaaraan, kun J.V kuului Gerhardin sukuhaaraan. Yläpihan/Lehminiemen isäntä oli tosiaan Nils Jonatan. Juho/Johannes Snellman oli isäni ukki. Tänään kävin tuolla Surmasuolla hiihtämässä. Kaunis ja rauhallinen oli talvimaisema, vaikka yli sadan vuoden takaiset ikävät tapahtumat mieleen tulivatkin.

    Terv. Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kysynkin nyt, kun on mahdollista. Karttulasta on kansanedustaja, aktivisti ja vaikuttaja Juho Snellman. Onko hän millaista sukua Hamulaan?

      Poista