Vaaliuurnan tarina 1907-1982.

H.C.Tirkkosen peltiseppäliikkeen valmistama vaaliuurna,
käytössä 1907-1982 Pöljällä.

Pöljän Eräveikkojen talona nykyisin tunnettua Pöljäntaloa remontoitiin keväällä 2017. Tuolloin talon ullakolta löytyi vaaliuurna, joka lähes varmasti on tuotu v. 1907 kylälle. Pöljän vaalipiirin asukkaat, joihin pöljäläisten lisäksi kuuluivat Hamulan kyläläiset, käyttivät tätä vaaliuurnaa äänestäessään  ensimmäisissä eduskuntavaaleissa. Vuoden 1907 vaaleista enemmän tässä.

Uurnan sisällä oli säilynyt vaalilautakunnan papereita. Lautakunta oli säästänyt kaikkien kunnallisten ja valtiollisten vaalien ehdokaslistojen yhdistelmät vuodesta 1911 alkaen. Lisäksi oli säilytetty kulloinkin voimassa olevat vaalilait ja oikeusministeriön ohjeet. 1960-luvulta oli vaalilautakunnan pöytäkirjajäljennöksiä. Millaisia tietoja kotikylän historiasta tällaisesta "arkistosta" voi saada?

Kunnallisten vaalien tuloksia pääsee helposti tutkimaan kunnanarkiston asiakirjojen avulla. Sen sijaan valtiollisten vaalien asiakirjat menevät muualle. Pöljän vaalilautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Aatu Väänänen oli kirjannut aina vaalin jälkeen tiedot äänestysaktiivisuudesta, osassa vaaleja myös puolueiden kannatuksen Pöljällä. Ehkäpä Aatu otti mallia Aatu Virtasesta, jonkä käsialalla samanlaisia merkintöjä oli 1913 ehdokaslistojen yhdistelmän taakse kirjoitettu. Kun Aatu väistyi luottamustehtävistä, niin säilyttämisen perinne jäi.

Aatu Väänänen, Pohjolanmäen isäntä.

Tämän vuoksi voimme nyt tutkia vaikkapa vuoden 1970 eduskuntavaalin tulosta kylällä hyvin tarkasti. SMP:n suurvoitto vuoden 1970 eduskuntavaaleissa näkyi: Veikko Vennamo oli ehdolla Kuopion vaalipiiristä ja sai Pöljältä 55 ääntä, ja SMP:lla  oli 150 kannattajaa kaiken kaikkiaan. Keskustapuolue säilyi silti suurimpana ryhmänä (178). Keskustan kansanedustaja Katri-Helena Eskelinen 85 ääntä. Pöljän ääniharava tuolloin oli kuitenkin SKDL:n Lauha Männistö, joka sai 112 ääntä. Äänestysaktiivisuus oli näissä vaaleissa Pöljällä peräti 86%. Koko maan äänestysprosentti oli tuolloin 82,2%.

Vuonna 1907 järjestettyjen ensimmäisten eduskuntavaalien vaalilautakunnan kokoonpano Pöljällä oli seuraavanlainen: Puheenjohtaja torppari August Korhonen, jäsenet opettajatar Hanna Kuokkanen, vuokraaja Aatu Virtanen, talolliset Eerik Niskanen ja Wille Pietarinen ja varajäseninä torppari Aaro Roininen ja talollinen Juho Ollikainen.

Vaalilautakunnan jäsenten vaihtuvuus näyttää olleen varsin vähäinen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. Aatu Väänänen toimi puheenjohtajana/jäsenenä vuosina 1924-1958. Janne Holopainen oli mukana kuolemaansa 1940 saakka, pitkäaikaisia vaalivirkailijoita olivat myös Janne Väänänen ja Atte Rautiainen, Aaro Rissanen, Aarne Väänänen. 

Toisen maailmansodan jälkeen vaalilautakunnassa alkoi näkyä myös vasemmiston edustus. Vuoden 1945 kunnallisvaaleissa Kalle Hirvonen lienee vaalilautakunnassa edustamassa SDP:n jäseniä. Sen sijaan eduskuntavaaleissa 1945 näyttäisi, ettei vasemmiston edustajia lautakunnassa ollut. (Tatu Tolonen, Atte Rautiainen, Otto Itäkallio, Jalmar Heimonen, Erkki Niskanen, Janne Väänänen ja Aatu Väänänen, Eino Rahikka, Veikko Kainulainen). 1960- ja 1970-luvulla Mukaan tulevat mm. Pekka Räsänen, Santeri Hartikainen, Heikki Suhonen ja Unto Tikkanen. Kovin miesvoittaisa oli Pöljän vaalilautakunta 1970-luvun loppuun asti.

Pöljän koulu 1930-luvulla. Opettaja Elsa Väänänen. Tässä rakennuksessa
pöljäläiset äänestivät vuodesta 1907 alkaen. 

Pöljällä äänestettiin autonomian aikana koululla. Perinne jatkui sotien välisenä aikana, mutta ainakin vuonna 1956 presidentin valitsijamiesvaaleissa äänestyspaikkana toimi Kievarin talo. Maamiesseuran talona tunnetulla seurantalolla äänestettiin 1960-luvulta 1980-luvun alkuun. Muistanpa itsekin käyneeni  äänestämässä ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa seurantalolla 1979.

Pöljän seurantalo 1952.

Itsenäisyysvuonna 1917 järjesettiin eduskuntavaalit lokakuun 1.-2. päivänä. Pöljällä säästyneeseen ehdokaslistojen yhdistelmään on kirjattu joitakin tietoja vaalista. Äänioikeutettuja sanotaan olleen 377, äänioikeutta käytti 296. "Pois jäi noin 77, niistä suuri osa muuanne muuttaneita, toinen vanhoja ja sairaita (ainakin 5)." 29 pöljäläistä oli äänestänyt ns. otteella muualla. Ennakkoäänestäminen ei ollut tuolloin mahdollista. Jos henkilö halusi äänestää muualla kuin omassa vaalipiirissään, hänen piti hankkia kotivaalilautakunnasta ote, jolla sitten sai äänestää. Sanomalehti Savo antaa 6.10.1917 hiukan erilaisia lukuja, mutta ero näyttäisi syntyvän oteäänistä. SDP oli suurin puolue 129 äänellä, suomalaisten puolueiden vaaliliitto sai 87 ääntä ja Maalaisliitto 55.

Vuoden 1939 eduskuntavaaleissa äänet jakautuivat seuraavasti: Kok 15, IKL 16, SDP 71, Pienviljelijäin ja maalaiskansanpuolueen vaaliliitto 1, ML+Edistyspuolue 171.

Vuoden 1945 eduskuntavaaleissa: Kok 28, SDP 72, SKDL 74, ML+Edistyspuolue 195.

Vuoden 1962 eduskuntavaaleissa: Kok 26, SDP 19, SKDL 119, ML+Kansanpuolue+SPP 240.

Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa: Kok 46, SDP 48, SKDL 133, Kesk 178, SMP 150.

Ennen itsenäistymistä Pöljän suurin puolue oli aina SDP, itsenäisyyden ajalla ML/Keskustapuolue otti suosituimman puoleen paikan. Työväenpuolueiden taistossa SKDL veti pitemmän korren ja ohitti kaikissa vaaleissa SDP:n 1970-luvun lopulle asti.

Ensimmäiset kunnallisvaalit Suomessa järjestettiin joulukuussa 1918. Alunperin vaalit oli tarkoitus järjestää maaliskuussa 1918, mutta sisällissodan oloissa niitä ei voitu järjestää. Äänestämässä kävi vain 5,7% äänioikeutetuista. Tuohon aikaan kylä kuului Maaningan kuntaan. Pöljältä oli kolme ehdokasta, Juho Halonen, Eino Savolainen ja Wille Pietarinen. Vuodesta 1924 alkaen pöljäläiset olivat mukana valitsemassa Siilinjärven kunnanvaltuustoa. Siilinjärven kunnallisvaaleista lisää tästä.

Naisia äänestäneistä näyttää olleen aina 1960-luvulle asti merkittävästi vähemmän kuin miehiä. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa oltiin jo lähes tasoissa, 284 miestä ja 273 naista äänesti. Siilinjärveläiset kansanrdustajat Eino Laitinen, Katri-Helena Eskelinen ja Lauha Männistö olivat suosittuja.

Kievarin talo Pöljällä. Täällä äänestettiin presidentinvaalissa 1956.
Kekkosen valitsijamiehet saivat 233 ääntä. Pöljä oli Maalaisliiton ja
Kekkosen vahvaa tukialuetta.

Lähteet: Pöljän vaalilautakunnan arkisto1911-1981. Siilinjärven kotiseutuarkisto. Eduskuntavaalit 1970, Savo 6.1.1917, Otava 18.10.1906, Kuopion vaalipiirin kansanedustajat 1907- .