 |
| Teoksesta Siilinjärven Ponnistus 19071987. 80 vuotta työtä ihmisen kunnon kohentamiseksi. |
1900-luvun
alku oli vilkkaan yhdistystoiminnan aikaa. Siilinjärven ensimmäinen
nuorisoseura oli perustettu jo 1890-luvulla, mutta uudelleen yhdistys nousi
lentoon vuodesta 1909 alkaen. Jo aiemmin Siilinjärvellä oli toiminut myös
raittiusyhdistys, maamiesseura ja perustuslaillisen puolueen yhdistyksiä.
Vuodesta 1907 alkaen Siilinjärven Voimistelu- ja Urheiluseura Ponnistus oli
houkutellut nuorisoa urheiluharrastuksen pariin.
Yhdistykset
kokoontuivat missä kokoontuivat: Kasurilan kansakoululla, tuvissa, myllyn
maneesissa, rautatierakennuksissa ja ulkosalla. Siilinjärven ensimmäinen
seurantalo oli työväenyhdistyksen talo, jonka Siilinjärven työväenyhdistys
rakensi vuonna 1908. Yhdistys oli saanut kansakoulunopettaja Vilho Alhojärvestä tarmokkaan toimijan,
jonka johdolla talohanke onnistui.
Siilinjärven
aseman seudun yhdistykset vuokrasivat työväenyhdistyksen taloa juhliinsa. Talon
sali ja näyttämö tekivät mahdolliseksi isompien juhlien järjestämisen. Tämä
tosin onnistui vasta Alhojärven muutettua paikkakunnalta vuonna 1910, sillä
suhteet paikallisten toimijoiden kesken olivat äärimmäisen tulehtuneet ennen
sitä. Vielä loppuvuodesta 1917 Siilinjärven Ponnistus juhli 10-vuotista
taivaltaan työväentalolla.[1]
Porvarillisten
edistysseurojen oman seurantalon hommaaminen eteni keväällä 1919. Ponnistus oli
hankkinut jo vuonna 1917 tontin urheilukenttää varten maanviljelijä Otto Virtaniemeltä Risuharjun mailta.[2]
Hankkeessa olivat aluksi mukana urheiluseura Ponnistus, Nuorisoseura ja
Siilinjärven Marttayhdistys sekä Siilinjärven maamiesseura.[3]
Talon suunnitteli Antti Koponen.
 |
| Kuva Savon Jääkäri 28.5.1919. |
 |
| Pohjapiirustus. Vasemmalla näyttämö, oikealla ravintola ja keittiö. |
Talossa oli
tilava näyttämö (72m2) ja juhlasali (145m2).
Kokonaispinta-ala oli 500m2, juhlasalin yhteydessä oli ravintola ja
keittiö. Oli myös rakennettu sivuhuoneita, joita useista seurojen taloista
tuohon aikaan puuttui. Talon edustalla oli kenttäpihamaa, jossa voi hyvin
järjestää urheilukilpailuja ja ulkoilmajuhlia. Sanottiin, että talo haki
vertaistaan ainakin maaseudun seurantalojen joukossa. Täysin valmiina
arvioitiin talon tulevan maksamaan 150 000 markkaa.[4]
Siitä
puhuttiin ”Siilinjärven edistysseurojen talona” ja joskus myös ”Siilinjärven
urheiluseuran talona”. Virallisesti nimi oli ”Seurala”. Talon vihkiäisjuhla oli
6.6.1920.[5]
Juhlaa luonnehdittiin suuremmoiseksi. Talo oli valtakunnan värein koristettu.
Kuopion
suojeluskunnan soittokunta avasi juhlan ja opetta Albanus Sonninen piti tervetulopuheen. Lisäksi ajan tapaan juhlassa
puhui kirkkoherra Kröger sekä
kunnallisneuvos Granit-Ilmoniemi. Kauppias
Heinonen kertoi talon
rakentamishistorian. Lisäksi oli kuorolaulua ja näytöskappale ”Kihlaus”.
Lopuksi laulettiin Maammelaulu. Sehän ei vielä tuolloin ollut virallinen kansallislaulu,
mutta selvästikin se oli vakiintumassa sellaiseksi.
 |
| Pohjois-Savon nuorisoseuratyön harjoitus- ja opintokurssit Seeuralassa 1921. Keskellä koiran kanssa Eino Laitinen. Pyrkijä 1.10.1921. |
Siilinjärven
porvarilliset edistysseurat olivat osittain samojen ihmisten vetämiä.
Nuorisoseuratyö ja urheilu kulkivat rintarinnan. Samoin marttojen ja
maamiesseuran toimijat tulivat osittain samoista piireistä. Pöytäkirjoista ja
uutisista löytyy nimet Virtaniemi, Laitinen, Kasurinen, Savolainen, Nuutinen, Väänänen, Sonninen jne. Maamiesseurassa
isät, martoissa äidit ja nuorisoseurassa sekä urheiluseurassa pojat ja tytöt.
Kun suojeluskuntatoiminta ja Lotta Svärd vakiinnuttivat toimintansa 1919-20
aikana, niin niistä syntyi vielä yksi side porvarilliseen kansalaistoimintaan.
Vapaussodan muistomerkin vihkijäisjuhlat järjestettiinkin jo heti heinäkuussa
1920 Seuralassa.[6] Samalla Siilinjärven
Lotta Svärd luovutti suojeluskunnalle ompelemansa lipun. Joissakin lähteissä
puhutaan, että martat ompelivat sen, mutta sinänsä se ei asiaa muuta. Samat
naiset toimivat molemmissa järjestöissä.
Siilinjärven kunnan perustava kokous pidettiin Seuralassa 20.8.1923. Kokouksessa valittiin keskusvaalilautakunta valmistelemaan kunnallisvaaleja 1924. Lautakuntaan valittiin Eino Laitinen, Aution Kalle Savolainen, Taavetti Miettinen, Maria Vuoriniemi ja Otto Väänänen. Siilinjärven kunta aloitti itsenäisenä vuoden 1925 alusta.
 |
| Seuralasta tuli vuonna 1925 Siilinjärven suojeluskuntatalo. |
Yllättävää
kyllä edistysseurat myivät Seuralan jo vuonna 1925 Siilinjärven
suojeluskunnalle. kauppahinta oli 155 000 markkaa.[7]
Tämänkin jälkeen edistysseurat järjestivät talolla tilaisuuksiaan, mutta
suojeluskunta vastasi talosta vuosina 1925-1944. Vuonna 1933 urheilukenttä
uusittiin Ponnistuksen voimin. Urheilukenttää pidettiin tuolloin yhtenä
Pohjois-Savon parhaimpana. 250 metriä pitkä rata oli pinnoitettu tiilimurskalla
ja oli laatuaan ensimmäinen koko alueella.[8]
 |
| Siiliinjärveläisiä suojeluskuntalaisia suojeluskuntatalolla syksyllä 1939. |
 |
| Siilinjärven lotat muonittamassa suojeluskuntalolla 1930-luvulla. Keskellä takana Sohvi Väänänen. Kuva kirjasta Karppinen & Karppinen, Entistä Siilinjärveä. |
Suojeluskunnantalolla
näytettiin elokuvia, pidettiin yhteisiä juhlia ja ylevän isänmaallisen
paatoksen keskellä muistettiin välillä tanssiakin. Talo oli porvarillisen
kansalaistoiminnan keskus. Sota-aikana suojeluskunnan esikunta toimi sieltä
käsin ja taloon rakennettiin myös majoitustiloja autokomppanian käyttöön.[9]
Kun
suojeluskunnat lakkautettiin syksyllä 1944, siirtyi talo Siilinjärven
manttaalikunnan omistukseen. Osoituksena aikojen muutoksesta siellä pidettiin 12.8.1945 kommunistien kansalaiskokous, jossa otettiin kantaa sotasyyllisyyskysymyksiin. Oli varmasti ensimmäinen kerta, kun talolla pidettiin työväenliikkeen tapahtuma. Työväenyhdistyksen talo oli otettu kunnan haltuun 1930-luvulla, sillä Siilinjärven yhdistys oli tuomittu kommunistisena laittomaksi. Talo paloi 1930-luvun lopulla.
Käytännössä talon käyttö suojeluskuntaa lukuun ottamatta
jatkui entisellään. Nuorisoseura piti yllä harrastajateatteritoimintaa ja Ponnistus
jatkoi iltamatoimintaa. Elokuviakin esitettiin edelleen. Vuonna 1971
Siilinjärven kunta osti Manttaalikunnan talon. Taloa on käytetty koulujen, Kuopion
konservatorion ja kansalaisopiston tarpeisiin. Lisäksi Siilinjärven Pesis on käyttänyt taloa ottelutapahtumissaan.
Entinen Seurala, Suojeluskunnan talo, Manttaalikunnan
talo on nykyisi varsin rappeutunut ja se vaatisi ison remontin säilyäkseen
Siilinjärven maisemassa.Urheilukenttä on nykyisin pesäpalloilijoiden käytössä.
 |
| Manttu kesällä 2018. |
[1] Suomen
Urheilulehti 20.12.1917 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854887/articles/3088656
[2] Savon
Jääkäri 28.5.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233224/articles/3089603
[3] sama
[4] Savo
5.6.1920
[5] sama
[6]
Hajamietteitä Pöljältä http://airaroivainen.blogspot.com/2016/09/vapaussodan-muistomerkki.html
[7] Savon
Sanomat 12.5.1925
[8] Siilinjärven
Ponnistus 19071987. 80 vuotta työtä ihmisen kunnon kohentamiseksi, 47
[9] Irma
Roivaisen haastattelu.
