Sodasta rauhaan - Pöljän demokraattinen yhdistys 1945-50

SKDL:n vaalijuliste 1945. Kansan Arkisto.

Siilinjärvellä järjestettiin 12.8.1945 suuri kansalaiskokous manttaalikunnan talolla (entisellä suojeluskuntatalolla). Sen takana oli SKDL, mutta puolueen linjana oli tuolloin luoda kuvaa spontaaneista kokouksista, joissa ”kansan” mielipide tuli esille. Kokouksessa käsiteltiin sotasyyllisyys- ja sotarikollisuuskysymyksiä sekä maamme taloudellista tilannetta ja erityisesti talonpoikaiskysymystä.[1] Lieneekö pöljäläisiä tuossa kokouksessa ollut, mutta samana päivänä kylälle kuitenkin perustettiin uusi yhdistys.

Siilinjärven suojeluskuntalo. Kun suojeluskuntajärjestö lakkautettiin 1944, niin tämä
talo siirtyi Siilinjärven kunnan omistukseen. Yli 20 vuotta suojeluskunta
oli hallinnoinut taloa, sitten siellä pidettiinkin kommunistien kansankokousta 1945.

Poliittisesti rikollisina kohdellut kommunistit ja vasemmistososialistit olivat aloittaneet taas julkisen järjestötoiminnan ja toisaalta vakiintuneita kansallismielisiä ja oikeistolaisia yhdistyksiä oli lakkautettu. Suomen poliittinen elämä oli aivan uudessa asennossa. Vuoden 1945 eduskuntavaaleissa SKDL sai 49 kansanedustajaa ja puolueesta tuli kertaheitolla merkittävä tekijä päivänpolitiikkaan. Tämä näkyi Pöljälläkin.

Pöljän Demokraattisen yhdistyksen perustava kokous pidettiin Ville Ruuskasen talossa 12.8.1945. Kokouksessa puhetta johti Juho Lyytikäinen ja sihteerinä toimi Esko Rissanen.[2] Suomen Kansan Demokraattinen Liitto eli SKDL oli perustettu syksyllä 1944. Puolueeseen liittyi vuosia kiellettynä olleen kommunistisen puolueen kannattajia ja SDP:stä eronneita vasemmistososialisteja. Pöljän Demokraattinen yhdistys liittyi SKDL:n osastoksi virallisesti 29.12.1945, jolloin oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen yhdistysrekisteriin.[3]

”Lapualaiskauden jälkeen ei Pöljällä ole ollut mainittavaa järjestötoimintaa. Silloin ryöstettiin meiltä toimitalo ja muu yhteinen omaisuus ja yhdistys laittomasti lakkautettiin. On kulunut vähän toista vuotta siitä, kun loppui rikollinen sota, jota työväestö on aina inhonnut. Vihdoinkin on suuri rikolliskopla, joka aiheutti lukemattomien ihmisten hengen menetyksen sekä suunnattomat aineelliset tappiot, saatettu oikeuteen vastaamaan teoistaan.

Vuosikausien fascistinen terrori on lyönyt leimansa pöljäläisiinkin, joten järjestötoimintaan nähden on ollut havaittavissa jonkinlaista arkuutta, mutta nyt on pelkomieli häviämässä.  Nyt on myös juuritettava facismin rippeet knnallisesta elämstä ja suoritettava puhdistus kunnallisessa virkakoneistossa.” Näin kirjoitti nimimerkki Kirjeenvaihtaja Pöljältä Kuopiossa ilmestyneessä Kansan Sanassa 18.10.1945.

Pöljän Demokraattisen osaston johtokuntaan valittiin Taavetti Koistinen, Ville Turunen, Kalle Koistinen, Ville Ruotsalainen ja Eetu Rissanen. Kunnallisvaaliehdokkaiksi tulivat Aaro Miettinen ja Juho Pietikäinen.

Yhdistykselle perustettiin huvitoimikunta ja päätettiin pitää iltamat. Uusia jäseniä liittyi innokkaasti, 19.8.1945 kokouksessa hyväksyttiin 19 uutta jäsentä.[4] Marraskuussa kokous otti kantaa sotasyyllisyyskysymykseen. ”Keskusteltiin sotasyyllisyyskysymyksestä ja päätettiin, että sotaan syylliset on vangittava viipymättä.”

Siilinjärvelle oli perustettu SKDL:n kunnallisjärjestö, jonka kokouksiin osallistuttiin Pöljältäkin.[5]

Perustavista jäsenistä viisi oli syntynyt 1800-luvun puolella ja viisi 1900-luvulla. Nuorin hallituksessa oli Ville Turunen, hän oli syntynyt 1917. Vanhin oli vuonna 1882 syntynyt Taavetti Koistinen.

Kokouksiaan yhdistyksen hallitus piti jäsenten kotona. Vuoden toimittuaan yhdistys aktivoitui työväentalon asiassa. Vuodesta 1931 taloa oli isännöinyt Pöljän Maamiesseura. Kansan Sana oli jo tammikuussa 1945 ottanut taloasiat esille. Kysyttiin, miksi nuorisoseurat, maamiesseurat yms. eivät vapaaehtoisesti luovu taloistaan nyt, kun työväenliikkeen toiminta oli taas laillista kaikilta osiltaan.[6] Hallituksen kokous päätti tehdä anomuksen entisen toimitalon takaisin saamiseksi.[7] Savossa toimitilojen omistuksesta käytiin katkeraa kamppailua SKDL:n ja SDP:n yhdistysten välillä.

Talokysymys pitkittyi. Kaksi vuotta anomuksen tekemisestä oli kulunut, kun yhdistyksen hallituksessa pohdittiin seuraavan kerran talon omistuskysymyksiä. Silloin olikin tosi kysymyksessä, sillä talo oli päätymässä Pöljän sosiaalidemokraattiselle yhdistykselle. Olisi pystyttävä todistamaan omistussuhteita.[8] Seuraavassa kokouksessa ”keskusteltiin entisen toimitalomme takaisin saamisesta ja tehtiin toveri Eemil Soinisen avustamana selkoa Pöljän Työväenyhdistyksen toiminnasta ja otettiin ylös aikoja, jolloin se lakkautettiin antaaksemme siitä selostuksia eduskuntaan.”[9] Kansan Sana uutisoi syksyltä 1948, kuinka Muuruveden Pelonniemen ja Sukevan työväentalot olivat menneet ”väärille” omistajille.[10]

Yhdistys laati vielä tuomari Ruuthin ja toveri Pääkkösen avustamana kirjeluonnoksen valtioneuvostolle 29.10.1948 talon takaisin saamiseksi. Kirjeluonnoksia tulivat valaehtoisesti allekirjoittamaan vanhan yhdistyksen asioista tietävät Oskari Heikkinen, Juho Miettinen, Senja Miettinen, Ville Ruuskanen, Hannes Savolainen ja Otto Udd.[11] Vanhan yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Aaro Miettinen oli kuollut vuonna 1946.[12]

Oskari Heikkinen, Pöljän vanhan työväenyhdistyksen
toimija 1920-luvulla. Asui Kokkosenmäessä.

Pöljän työväentalo annettiin eduskunnan päätöksellä syksyllä 1948 Pöljän Sosiaalidemokraattiselle Yhdistykselle. Tämä yhdistys oli varsin elinvoimaisena olemassa ainakin vuonna 1929. Silloin yhdistyksen nimi oli Siilinjärven Pöljän Työväenyhdistys. Johtokuntaan kuuluivat Heikki Halonen, Nestori Rautiainen, Kalle Hirvonen, Aatu Jääskeläinen, Otto Udd, Anni Halonen, Ivar Parviainen ja Topi Lapveteläinen.[13] Yhdistyksen toiminnasta 1930-luvulla ei ole löytynyt asiakirjoja, mutta keväällä 1949 yhdistys aloitti toiminnan Pöljän työväentalolla hienolla juhlalla.[14]

Vasemmalla Kalle Hirvonen, oikealla
Viljami Ollikainen.

Pöljän Demokraattinen yhdistys antoi SKDL:n piirijärjestölle avoimen valtakirjan riidellä rikki eduskunnan päätös[15], mutta muutosta ei tullut, sikäli kuin piiri enää mitään pystyi asialle tekemäänkään. Vanhan yhdistyksen talon omistusjärjestelyt olivat olleet sekavia, sillä se oli yrittänyt suojella taloa takavarikoinnilta 1920-luvulla.

Pöytäkirjojen valossa Pöljän Demokraattisen yhdistyksen toiminta perustamisen jälkeen vaikuttaa varsin maltilliselta. Sotasyyllisyyteen ja asekätkentäään reagoidaan SKDL:n valtakunnallisen linjan mukaan. Kunnallisverotuksessa kannatettiin omaisuusverotuksen kiristämistä, kannatettiin SKDL:n kansallistamisohjelmaa ja koetettiin kouluttaa järjestöaktiiveja erilaisilla kursseilla. Rahapula yhdistyksessä oli huutava, valtakunnallisiin kokouksiin ei aina pystytty lähettämään edustajia.

Jonkinlainen pettymys yhteiskunnallisten olojen kehitykseen sodan jälkeen näkyi vuoden 1948 kuntavaalikommentissa: Kun työläinen saa oman kodin ja vähän perunapeltoa, kuinka heidän mielensä on muuttunut eräissä tapauksissa aivan ensiluokan porvariin asti.[16]

Vaalityön ja taloasian ohessa yhdistys kustansi Kalevalaisten naisten lepokotiin ainakin yhden äidin 1946, lisäksi tuettiin Sirola-opiston säätiön keräystä useampaan otteeseen. Vuoden 1945 vaaleissa Pöljällä SKDL ja SDP olivat lähes tasoissa. Vuoteen 1960 SDP:n kannatus oli hiipunut, SKDL:n taas noussut selvästi. Tämä asetelma kylällä säilyi 1970-luvulle asti.[17]

[1] Kansan Sana 16.8.1945

[2] Pöljän Demokraattisen yhdistyksen pöytäkirjat 1945-58. 12.8.1945. Siilinjärven kotiseutuarkisto.

[3] Ilmoitus yhdistysrekisteriin. Pöljän Demokraattisen yhdistyksen arkisto.

[4] Pöljän Demokraattisen yhdistyksen pöytäkirjat 19.8.1945

[5] sama 14.10.1945

[6] Kansan Sana 27.1.1945

[7] Pöljän Demokraattisen yhdistyksen pöytäkirjat 6.10.1946

[8] sama 5.9.1948

[9] sama, 3.10.1948

[10] Kansan Sana 14.9.1948

[11] Pöljän Demokraattisen yhdistyksen pöytäkirjat 29.10.1948

[12] sama 15.12.1946

[13] Vapaus 4.3.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1713071/articles/2870779

[14] Hajamietteitä Pöljältä, Ministerivieras Pöljän talolla 1949.

    http://airaroivainen.blogspot.com/2015/03/ministerivieras-poljan-talolla-1949.html

[15] Pöljän Demokraattisen yhdistyksen pöytäkirjat 29.11.1948

[16] sama 29.1.1948

[17] Hajamietteitä Pöljältä, Vaaliuurnan tarina 1907-1982

    http://airaroivainen.blogspot.com/2017/11/vaaliuurnan-tarina-1907-1982.html