Pöljän työväenyhdistysten ja työväentalon vaiheita 1919-1930

Pöljän työväenyhdistys rakensi vuonna 1913 oman talon keskeiselle paikalle Kuopion-Iisalmen radan ja maantien varteen. Ensimmäinen varma tieto talon käytöstä on syksyltä 1913.[1]

Pöljän työväentalo 1920-luvulla.

Työväenliikkeen hajaantuminen sisällissodan jälkeen näkyi Pöljälläkin. Pöljän Työväenyhdistys asettui vasemmistososialistiselle kannalle ja erosi SDP:stä.[2] Asiasta äänestettiin ja vastaääniäkin annettiin, mutta enemmistö asettui eron kannalle. Kokouksessa asetettiin kolmijäseninen toimikunta vasemmistopuolueen perustamista varten. Toimikuntaan valittiin Aaro Miettinen, Oskari Heikkinen ja Juho Kallio.[3]

Pöljän yhdistyksen ratkaisu oli Kuopion läänissä yleisen linjan mukainen. Vasemmistososialistit kaappasivat vanhan SDP:n Kuopion piiriorganisaation vuoden 1920 alussa. Valtaosa piirin yhdistyksistä erosi SDP:stä ja liittyi sosialistiseen piirijärjestöön.[4] Toiminta Pöljän työväentalolla oli vilkasta, sos.dem. nuoriso-osasto, torppariosasto ja työväenyhdistys järjestivät tanssi-iltamia ja kokouksia talolla.[5]

Punikin joulu käsitteli vuoden 1918 tapahtumia kriittisesti ja katkerasti.
Savon Kansa oli SSTP:n laajalevikkisin julkaisu Suomessa.

Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP) perustettiin Helsingissä kesäkuussa 1920.  Puolue kuitenkin lakkautettiin maanpetoksellisena järjestönä jo vuonna 1923. Silti siihen liittyneet yhdistykset jatkoivat toimintaansa Kuopion alueella paikallisjärjestöinä ja vaaliliittoina.[6] Julkisen toiminnan taustalla oli vielä SKP:n maanalainen toiminta. Sisällissodan jälkeen Venäjälle paenneet punaiset perustivat Suomen Kommunistinen Puolueen 1918 Moskovassa. Kuopio oli kommunistien maanalaisen toiminnan yksi keskuspaikkoja Suomessa.[7]

Työväenyhdistyksen ja torppariosaston pöytäkirjat ovat kateissa. Sen sijaan Työväenarkistossa on tallessa Pöljän nuoriso-osaston pöytäkirjat. Kylällä perustettiin 1926 kokonaan uusi tätä nimeä kantava yhdistys. Edellinen oli perustettu vuonna 1916.[8] Perustavassa kokouksessa päätettiin yksimielisesti liittyä jäseneksi Sos.dem. Nuorisoliittoon.[9]

Johtokuntaan valittiin H. Röör, Aaro Miettinen, Naimi Kähkönen, Elias Kähkönen ja Hanna Takkunen. Varalle Saimi Ruuskanen, Lauri Jääskeläinen ja Erkki Väänänen. Samassa tilaisuudessa pidetyssä järjestäytymiskokouksessa Aaro Miettisestä tuli nuoriso-osaston puheenjohtaja.

Nuoriso-osaton jäsenluettelossa on 23 nimeä. Huomiota kiinnittää, että muutoin varsin miesvoittoisessa Pöljän työväen yhdistystoiminnassa tältä listalta löytyi sentään kahdeksan nuorta naista.[10] Pöljän sos.dem. nuoriso-osasto piti kokouksia ja iltamia talolla. Mitenkään aktiivista toiminta ei näytä olleen.[11]

Vahtimestari/puheenjohtaja Aaro Miettinen ja yhdistys joutuivat  1927 talon siivouksesta riitaan, yhdistys kieltäytyi maksamasta Miettisen esittämää laskua. Pöytäkirjoista tulee kuitenkin selväksi, että Pöljän työväenyhdistys omisti talon ja nuoriso-osasto sai korvausta vastaan sitä käyttää.

Kommunistien/vasemmistososialistien toiminta kävi hyvin vaikeaksi 1920-luvun loppua kohti tultaessa. Kuopiossakin pidätettiin useita SKP:n piirin johtoon kuuluneita henkilöitä.[12] Poliittinen toiminta lienee lamaantunut. 

Helmikuussa 1928 Kuopion SDP:n piiri aktivoitui Pöljän yhdistyksen asiassa. Pöljällä järjestettiin kokous, jonka tarkoituksena oli ”yhdistyksen henkiinherättäminen”.[13] Pöljän uusi työväenyhdistys rekisteröitiin maaliskuussa 1928 ja sen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Ruuskanen.[14]

Muita yhdistyksen hallitukseen valittuja olivat O. Rautiainen, Ville Ruuskanen, Vilho Ruuskanen, L. Jääskeläinen, V. Ollikainen, varalle H. Halonen, S. Jääskeläinen, K. Heinonen ja N. Rautio. Järjestäytymiskokouksen yhteyteen järjestetyt iltamat meinasivat johtaa mellakkaan, kun Aaro Miettinen ei aluksi suostunut avaamaan työväentalon ovia. Lähes satapäinen tanssiväki pakotti vahtimestari Miettisen avaamaan oven. Hän asui työväentalon pihatontille rakentamassaan talossa.[15]

Uuden sosiaalidemokraattisen yhdistyksen toiminnassa oli mukana kolme Pöljän sos.dem. nuoriso-osaston jäsentä: L. Jääskeläinen, V. Ollikainen ja O. Rautiainen.

Mikkelin sosiaalidemokraattiset lehdet kirjoittivat tapauksesta, sillä ilmeisesti Pekka Ruuskanen antoi tietoja, ehkä jopa kirjoitti juttuja. Lehtien mukaan oli Pöljälle perustettu sosiaalidemokraattinen yhdistys, jolla oli laaja kannatus. Kommunistiseksi tulkittu vanha työväenyhdistys ja Aaro Miettinen pitivät kuitenkin lujasti kiinni työväentalosta. Varotoimena yhdistys oli lehden mukaan lahjoittanut talon maatyöväenosastolle (entinen torppariosasto). Tätä luovutusta Pekka Ruuskanen ja osa pöljäläisistä pitivät lehden mukaan laittomana.[16]

SDP:n lehdissä Pöljän vanha työväenyhdistys liitettiin kommunistien maanalaiseen toimintaan ja he pyrkivät osoittamaan Miettisen ja ”pienen kommunistikoplan” pitävän työväentaloa laittomasti hallussaan.[17] Talolle mm. suunniteltiin uuden sosiaalidemokraattisen yhdistyksen tansseja toiseksi pääsiäispäiväksi 1928, mutta A. Miettinen ei päästänyt uuden yhdistyksen väkeä sisälle.[18]

Joulukuussa 1929 talon omistajuusriitaa käsiteltiin Maaningan käräjillä. Kantajana oli sos.dem. puoluetoimikunta, joka siis vaati taloa sosiaalidemokraattiselle Pöljän työväenyhdistykselle. Vastaajana oli Pöljän torppariosasto ja Aaro Miettinen. Vastaajia avusti Asser Salo, kantajia Rieti Itkonen. Aikansa huippujuristit olivat laatineet lausunnot oikeudelle, mutta eivät olleet itse paikalla. 

Kantajia edusti Maaningan vt. nimismies Unonius ja Aaro Miettinen edusti Pöljän torppariosastoa. Salon taitavasti laadittu vastine kumosi koko oikeudenkäynnin eikä oikeus ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Talo jäi torppariosastolle. [19]

Voitto jäi lyhytaikaiseksi iloksi, sillä vuoden 1930 aikana Pohjois-Savon työväentalot joutuivat ennen näkemättömän vainon kohteeksi. Pöljän työväentalo ovet suljettiin heinäkuussa 1930 maaherran päätöksellä. Kommunistilakien perusteella kymmenet talot takavarikoitiin valtiolle ja myytiin uusille omistajille. Savo uutisoi 26.7.1930: Suljettuja kommunistipesiä. Läänin maaherra on, tehdystä esityksestä ja nojautuen sisäasianministeriön lähettämään kiertokirjeeseen, määrännyt, että Iisalmen kaupungissa oleva työväentalo sekä Mustinlahden, Siilinjärven, Kuuslahden ja Pöljän työväentalot ovat suljettavat toistaiseksi.

Kaikkien sellaisten yhdistysten talot takavarikoitiin, joilla oli ollut selkeä yhteys SSTP:n toimintaan 1920-1923. Kuopion vasemmistososialistinen/kommunistinen piiri auttoi Pöljän vanhaa yhdistystä, esimerkiksi Emmanuel Juuti[20] ja Abel Marjanen vierailivat kokouksissa. Marjanen tuomittiinkin vankeuteen kommunistisesta toiminnasta 1928.

Pöljän työväentalon olisi pelastanut työväenliikkeelle vain se, että Aaro Miettinen olisi suostunut luovuttamaan sen uudelle sosiaalidemokraattiselle yhdistykselle 1928-29. Uuden yhdistyksen puuhamies Pekka Ruuskanen kuoli yllättäen syksyllä 1928, ehkäpä talonvaltauksen paras terä katosi siinä samassa.[21]

Tekstiä muokattu oikeudenkäynnin osalta 15.6. Asser Salo ei ollut oikeudenkäynnissä itse paikalla.

---

[1] Savo 11.9.1913. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1288435/articles/2850667

[2] Hajamietteitä Pöljältä, Pöljän työväenyhdistys 1918-1919. http://airaroivainen.blogspot.com/2017/03/poljan-tyovaenyhdistys-1918-1919.html

[3] Uusi Savon Kansa 17.1.1920. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233635/articles/2850668

[4] Kinnunen, Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944, 128-129.

[5] Savon Kansa 30.10.1919, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233578/articles/2850669

[6] Kinnunen, 130-132

[7] Kinnunen, 140-156

[8] Hajamietteitä Pöljältä, vallankumoushuumaa ja lakkoilua. http://airaroivainen.blogspot.com/2017/02/vallankumoushuumaa-ja-lakkoilua.html

[9] Pöljän Sos.dem Nuoriso-osaton pöytäkirjat 14.11. 1926. Työväenarkisto.

[10] Pöljän Sos.dem. Nuoriso-osaston jäsenluettelo. Työväenarkisto.

[11] Pöljän Sos.dem. Työläisnuoriso-osaston pöytäkirjat 1926-1928. Työväenarkisto.

[12] Kinnunen, 145-146

[13] Vapaus 27.2.1928, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1713260/articles/2854847

[14] Vapaus 23.3.1928, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1713216/articles/2854851

[15] Vapaus 14.3.1928, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1713232/articles/2854852

[16] Vapaus 21.3.1928, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1713221/articles/2854848

[17] Vapaus 4.3.1929, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1713071/articles/2854849

[18] Vapaus 11.4.1928, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1713246/articles/2854853

[19] Vapaus 20.12.1929, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1770341/articles/2854850

[20] Vapaus 14.3.1928, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1713232?page=3&term=P%C3%B6lj%C3%A4n&term=Juuti

[21] Vapaus 19.9.1928, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1712982/articles/2854854