Siilinjärven manttaalikunnan talon tarina

Teoksesta Siilinjärven Ponnistus 19071987. 80 vuotta työtä
 ihmisen kunnon kohentamiseksi.

1900-luvun alku oli vilkkaan yhdistystoiminnan aikaa. Siilinjärven ensimmäinen nuorisoseura oli perustettu jo 1890-luvulla, mutta uudelleen yhdistys nousi lentoon vuodesta 1909 alkaen. Jo aiemmin Siilinjärvellä oli toiminut myös raittiusyhdistys, maamiesseura ja perustuslaillisen puolueen yhdistyksiä. Vuodesta 1907 alkaen Siilinjärven Voimistelu- ja Urheiluseura Ponnistus oli houkutellut nuorisoa urheiluharrastuksen pariin.

Yhdistykset kokoontuivat missä kokoontuivat: Kasurilan kansakoululla, tuvissa, myllyn maneesissa, rautatierakennuksissa ja ulkosalla. Siilinjärven ensimmäinen seurantalo oli työväenyhdistyksen talo, jonka Siilinjärven työväenyhdistys rakensi vuonna 1908. Yhdistys oli saanut kansakoulunopettaja Vilho Alhojärvestä tarmokkaan toimijan, jonka johdolla talohanke onnistui.

Siilinjärven aseman seudun yhdistykset vuokrasivat työväenyhdistyksen taloa juhliinsa. Talon sali ja näyttämö tekivät mahdolliseksi isompien juhlien järjestämisen. Tämä tosin onnistui vasta Alhojärven muutettua paikkakunnalta vuonna 1910, sillä suhteet paikallisten toimijoiden kesken olivat äärimmäisen tulehtuneet ennen sitä. Vielä loppuvuodesta 1917 Siilinjärven Ponnistus juhli 10-vuotista taivaltaan työväentalolla.[1]

Porvarillisten edistysseurojen oman seurantalon hommaaminen eteni keväällä 1919. Ponnistus oli hankkinut jo vuonna 1917 tontin urheilukenttää varten maanviljelijä Otto Virtaniemeltä Risuharjun mailta.[2] Hankkeessa olivat aluksi mukana urheiluseura Ponnistus, Nuorisoseura ja Siilinjärven Marttayhdistys sekä Siilinjärven maamiesseura.[3] Talon suunnitteli Antti Koponen.

Kuva Savon Jääkäri 28.5.1919.

Pohjapiirustus. Vasemmalla näyttämö, oikealla ravintola ja
keittiö.

Talossa oli tilava näyttämö (72m²) ja juhlasali (145m²). Kokonaispinta-ala oli 500m², juhlasalin yhteydessä oli ravintola ja keittiö. Oli myös rakennettu sivuhuoneita, joita useista seurojen taloista tuohon aikaan puuttui. Talon edustalla oli kenttäpihamaa, jossa voi hyvin järjestää urheilukilpailuja ja ulkoilmajuhlia. Sanottiin, että talo haki vertaistaan ainakin maaseudun seurantalojen joukossa. Täysin valmiina arvioitiin talon tulevan maksamaan 150 000 markkaa.[4]

Siitä puhuttiin ”Siilinjärven edistysseurojen talona” ja joskus myös ”Siilinjärven urheiluseuran talona”. Virallisesti nimi oli ”Seurala”. Talon vihkiäisjuhla oli 6.6.1920.[5] Juhlaa luonnehdittiin suuremmoiseksi. Talo oli valtakunnan värein koristettu.

Kuopion suojeluskunnan soittokunta avasi juhlan ja opetta Albanus Sonninen piti tervetulopuheen. Lisäksi ajan tapaan juhlassa puhui kirkkoherra Kröger sekä kunnallisneuvos Granit-Ilmoniemi. Kauppias Heinonen kertoi talon rakentamishistorian. Lisäksi oli kuorolaulua ja näytöskappale ”Kihlaus”. Lopuksi laulettiin Maammelaulu. Sehän ei vielä tuolloin ollut virallinen kansallislaulu, mutta selvästikin se oli vakiintumassa sellaiseksi.

Pohjois-Savon nuorisoseuratyön harjoitus- ja opintokurssit Seeuralassa 1921.
Keskellä koiran kanssa Eino Laitinen. Pyrkijä 1.10.1921.

Siilinjärven porvarilliset edistysseurat olivat osittain samojen ihmisten vetämiä. Nuorisoseuratyö ja urheilu kulkivat rintarinnan. Samoin marttojen ja maamiesseuran toimijat tulivat osittain samoista piireistä. Pöytäkirjoista ja uutisista löytyy nimet Virtaniemi, Laitinen, Kasurinen, Savolainen, Nuutinen, Väänänen, Sonninen jne. Maamiesseurassa isät, martoissa äidit ja nuorisoseurassa sekä urheiluseurassa pojat ja tytöt. Kun suojeluskuntatoiminta ja Lotta Svärd vakiinnuttivat toimintansa 1919-20 aikana, niin niistä syntyi vielä yksi side porvarilliseen kansalaistoimintaan. 

Vapaussodan muistomerkin vihkijäisjuhlat järjestettiinkin jo heti heinäkuussa 1920 Seuralassa.[6] Samalla Siilinjärven Lotta Svärd luovutti suojeluskunnalle ompelemansa lipun. Joissakin lähteissä puhutaan, että martat ompelivat sen, mutta sinänsä se ei asiaa muuta. Samat naiset toimivat molemmissa järjestöissä.

Siilinjärven kunnan perustava kokous pidettiin Seuralassa 20.8.1923. Kokouksessa valittiin keskusvaalilautakunta valmistelemaan kunnallisvaaleja 1924. Lautakuntaan valittiin Eino Laitinen, Aution Kalle Savolainen, Taavetti Miettinen, Maria Vuoriniemi ja Otto Väänänen. Siilinjärven kunta aloitti itsenäisenä vuoden 1925 alusta.

Seuralasta tuli vuonna 1925 Siilinjärven suojeluskuntatalo.

Yllättävää kyllä edistysseurat myivät Seuralan jo vuonna 1925 Siilinjärven suojeluskunnalle. kauppahinta oli 155 000 markkaa.[7] Tämänkin jälkeen edistysseurat järjestivät talolla tilaisuuksiaan, mutta suojeluskunta vastasi talosta vuosina 1925-1944. Vuonna 1933 urheilukenttä uusittiin Ponnistuksen voimin. Urheilukenttää pidettiin tuolloin yhtenä Pohjois-Savon parhaimpana. 250 metriä pitkä rata oli pinnoitettu tiilimurskalla ja oli laatuaan ensimmäinen koko alueella.[8]

Siiliinjärveläisiä suojeluskuntalaisia suojeluskuntatalolla syksyllä 1939.

Siilinjärven lotat muonittamassa suojeluskuntalolla 1930-luvulla. Keskellä
takana Sohvi Väänänen. Kuva kirjasta  Karppinen & Karppinen, Entistä Siilinjärveä.

Suojeluskunnantalolla näytettiin elokuvia, pidettiin yhteisiä juhlia ja ylevän isänmaallisen paatoksen keskellä muistettiin välillä tanssiakin. Talo oli porvarillisen kansalaistoiminnan keskus. Sota-aikana suojeluskunnan esikunta toimi sieltä käsin ja taloon rakennettiin myös majoitustiloja autokomppanian käyttöön.[9]

Kun suojeluskunnat lakkautettiin syksyllä 1944, siirtyi talo Siilinjärven manttaalikunnan omistukseen. Osoituksena aikojen muutoksesta siellä pidettiin 12.8.1945 kommunistien kansalaiskokous, jossa otettiin kantaa sotasyyllisyyskysymyksiin. Oli varmasti ensimmäinen kerta, kun talolla pidettiin työväenliikkeen tapahtuma. Työväenyhdistyksen talo oli otettu kunnan haltuun 1930-luvulla, sillä Siilinjärven yhdistys oli tuomittu kommunistisena laittomaksi. Talo paloi 1930-luvun lopulla.

Käytännössä talon käyttö suojeluskuntaa lukuun ottamatta jatkui entisellään. Nuorisoseura piti yllä harrastajateatteritoimintaa ja Ponnistus jatkoi iltamatoimintaa. Elokuviakin esitettiin edelleen. Vuonna 1971 Siilinjärven kunta osti Manttaalikunnan talon. Taloa on käytetty koulujen, Kuopion konservatorion ja kansalaisopiston tarpeisiin. Lisäksi Siilinjärven Pesis on käyttänyt taloa ottelutapahtumissaan.

Entinen Seurala, Suojeluskunnan talo, Manttaalikunnan talo on nykyisi varsin rappeutunut ja se vaatisi ison remontin säilyäkseen Siilinjärven maisemassa.Urheilukenttä on nykyisin pesäpalloilijoiden käytössä.

Manttu kesällä 2018.

---

[1] Suomen Urheilulehti 20.12.1917 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854887/articles/3088656

[2] Savon Jääkäri 28.5.1919 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1233224/articles/3089603

[3] sama

[4] Savo 5.6.1920

[5] sama

[6] Hajamietteitä Pöljältä http://airaroivainen.blogspot.com/2016/09/vapaussodan-muistomerkki.html

[7] Savon Sanomat 12.5.1925

[8] Siilinjärven Ponnistus 19071987. 80 vuotta työtä ihmisen kunnon kohentamiseksi, 47

[9] Irma Roivaisen haastattelu.