 |
| Kaivettua Tarinaharjua kirkonkylän kupeessa. Kuva Markku Ukkonen. |
Jos Siilinjärven
kehityksen ja luonnon kannalta suurin yksittäinen päätös oli Rikkihappo Oy:n
tulo kuntaan 1967, niin toinen merkittävä käännekohta oli vuoden 1979
tieratkaisu. Kesäkuussa 1979 kunnanvaltuusto kokoontui päättämään siitä, ohjataanko
5-tien kasvava liikenne kirkonkylän läpi vai ohi.
Kunnanhallitus
oli käsitellyt asiaa kokouksessaan 20.4.1979. Tielinjan päävaihtoehdoiksi oli
muotoutunut 15-vuoden valmisteluprosessin aikana ns. läntinen ja itäinen
linjaus. Lisäksi mukana kulki koko ajan yhtenä vaihtoehtona silloisen 5-tien
parantaminen muuttamatta tien reittiä.
 |
| HS 27.6.1984 |
Eri tieverkkovaihtoehdoista
oli hankittu lausunnot Pohjois-Savon Seutukaavaliitosta, Kuopion
lääninhallitukselta ja Kemiralta, jolla oli suuri tehdaslaitos Kuuslahdessa. Lisäksi
yritys oli juuri avaamassa apatiittikaivosta tehtaan viereen. Kaikki edellä
mainitut tahot kannattivat itäistä vaihtoehtoa. Myös liikenne-, vesi-,
liikunta- ja kotiseutulautakunta olivat antaneet lausuntonsa, niissäkin
kaikissa puollettiin itälinjaa.
Jälän alueen
maanviljelijät olivat lähettäneet kunnanvaltuustolle kirjelmän, jossa he suosittelivat
läntistä väylävaihtoehtoa. Itäinen väylä kulkisi Jälän peltojen ja Jysänkosken
yli Jynkänniemeen ja yhtyisi vanhaan tiehen Pyylammilla. Siilinjärven
Luonnonsuojeluyhdistys taas vastusti laatimassaan kirjelmässä läntistä
vaihtoehtoa, joka pirstoisi arvokasta harjualuetta.[1]
Seutukaava-liitto
asettui itäisen linjauksen kannalle, koska se katsoi Tarinaharju-Patakukkula
alueen luontoarvot valtakunnallisesti tärkeiksi. Liitto kehotti jatkamaan
Tarinaharjun alueen retkeily- ja virkistyskäytön kehittämistä. Pohjaveden suojaaminen edellyttää valuma-
ja suoja-alueiden huomioon ottamisen kaikessa taajaman kehittämistyössä.[2]
 |
| Kuvassa Oikeakätinen ja vielä ehyt Tarinaharjun maisema. Läntinen väylä kulki lammin länsipäästä harjun läpi. Nykyistä Shellin huoltoaseman seutua. Kuva Eija Kojo. |
Kuopion
lääninhallitus huomautti kevyen liikenteen kehittämisen tarpeesta
kirkonkylässä, sillä kaksi valtakunnallista liikenneväylää kulki Siilinjärven
taajaman läpi. Lääninhallitus toivoi lausunnossaan, että tielinjausten vertailussa tulisi huomioida tarkoin asumiselle
aiheutuvat melu- ja ym. haitat keskustaajaman alueelle. Kun uusia alueita rakennetaan,
ympäristönsuojelun kannalta tärkeää kiinnittää huomiota myös maisema-arvoihin,
kulutuskestävyyteen ja mahdollisiin ympäristöhaittoihin, eikä vain rahassa mitattaviin
toteuttamiskustannuksiin.[3]
Lääninhallitus
suhtautui läntiseen linjaukseen varovaisen kielteisesti. Ainoana positiivisena
asiana lausunnossa nähtiin se, että jo silloin revitty soranottoalue tulisi
maisemoitua tienhankkeen myötä. Pohjavesien kunnosta kannettiin huolta, sillä Siilinjärven
pohjavesialueilta oli suunniteltu otettavaksi vettä myös Kuopioon.[4]
 |
| Siilinjärvi on sorapitäjä. Lujabetonin tulo 1953 kuntaan kiihdytti jo aiemminkin vilkasta sorabisnestä. Kuva Kalle Ruokolainen. |
Kemira
laski, että Kuuslahden tehtaalta lähtee vuosittain noin 25 000 autokuormaa
ja sinne tulee noin 6200 autolastia. Mikäli
Siilinjärven alueella toteutetaan 5-tien suhteen suuntaratkaisuja, olisi
taajaman kannalta järkevää suunnata Kemiran kuljetukset kylän keskustan ohi,
jolloin vältetään raskaiden ajoneuvojen aiheuttama liikenteen ajoittainen
ruuhkautuminen ja turvallisuusriski.[5]
Tämän vuoksi yhtiö suositti itäistä linjausta.
 |
| Siilinjärven kirkonkylä 1970-luvulla. vanhan 5-tien ja 75-tien risteys. Kuva Jorma Pouta. |
Kunnanhallituksen päätösesitys oli, että tie rakennetaan itäistä reittiä. Hallituksen kokouksessa kuitenkin repesivät näkyviin erilaiset näkemukset. Paavo Kokkonen esitti, että nykyistä
tietä levennetään nelikaistaiseksi, lisäksi Juhani Airaksinen kannatti läntistä
linjausta. Molemmilla ehdotuksissa oli kannatusta. Kokkonen muotoili esityksensä
uudestaan siten, että mikäli vanhan tien leventäminen ei onnistu, niin
rakennetaan läntinen tielinja. Tuomo
Rissanen ja Maija-Liisa Räisänen kannattivat esitystä.
Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtaja Reino
Heikkisen ääni kuitenkin ratkaisi itäisen linjauksen kunnanhallituksen
kannaksi.
Päätöstä
alettiin kuitenkin toukokuun aikana tarkastella uudestaan, sillä Kuopion TVH-piiri
otti voimakkaasti läntistä linjaa puoltavan kannan. Kävikin niin, että 28.5.
kunnanhallitus päätti kokouksessaan vetää tieasian pois valtuuston
esityslistalta ja selvittää asiaa lisää.[6]
Kunnanhallitus
käsittelikin asiaa uudestaan 18.6, jolloin Juhani
Airaksisen esitys läntisestä linjauksesta meni äänin 3-4 läpi. TVL:n
Kuopion piirin selvityksissä tuettiin voimakkaasti läntistä reittivaihtoehtoa.
Tämä lienee vaikuttanut mielen muutokseen kunnanhallituksessa.
Läntisen
linjan puolesta äänestivät Juhani Airaksinen, Tuomo Rissanen, Marja-Liisa
Räisänen ja Reino Heikkinen. Sulo
Korhonen, Jaakko Turunen ja Teuvo P. Pirhonen jättivät päätökseen
eriävän mielipiteen. Asetelma oli tässä äänestyksessä selkeästi vasemmisto
(SKDL, SDP) vastaan porvarilliset puolueet (Kesk, Kok).[7]
Seuraavaksi riitainen esitys käsiteltäisiin kunnanvaltuustossa.
Kunnanvaltuuston kokous 28.6.1979
Vuonna 1976
valitun Siilinjärven kunnanvaltuuston kokoonpano oli seuraavanlainen: SDP (6),
SKDL (8), Keskusta (12), LKP (1), Kokoomus (6),
SKL (1), SMP (1).
Kuopion
TVH:n edustajana Pekka Turunen
vertaili tielinjauksia valtuustolle. Hän piti toteuttamiskelpoisimpana läntistä
suuntaa. TVH:n puolesta paikalla olivat myös Martti Soininen ja Pentti
Lappeteläinen. Keskustelun ja kysymysten jälkeen valtuutettu Antero Vartiainen ehdotti, että kunnan
kaavoitusinsinööri Nousiainen esittelisi
valtuustolle kunnan kaavoittajan kannan ja Viatekin lausunnon asiasta.
Valtuutettu Snellman kannatti
Vartiaisen esitystä. Asiasta äänestettiin ja enemmistö halusi myös kuulla
kaavoittajan näkemyksen asiasta.
Kaavoitusinsinööri
Nousiaisen selostettua vaihtoehtoja kaavoittajan näkökulmasta siirryttiin
keskusteluun. Valtuutettu Pirhonen esitti, että tielinjaksi valitaan itäinen
vaihtoehto. Häntä kannattivat Suhonen, Seppänen ja Snellman. Valtuutettu
Airaksinen esitti, että kunnanhallituksen läntistä linjausta puoltava kanta
hyväksyttäisiin. Häntä kannattivat Kokkonen ja Aarre J. Väänänen. Pekka Räsänen
ilmoitti, että keskustapuolueen koko ryhmä kannattaa läntistä linjausta.
Seuranneessa
äänestyksessä kunnanhallituksen läntinen linjaus voitti äänin 17-18.[8]
Koko SKDL:n
ryhmä jätti eriävän mielipiteen päätökseen. Samoin Teuvo P. Pirhonen. Hän
korosti, että päätös vaarantaa Siilinjärven kirkonkylän taloudellisen ja
tasapainoisen kehittämisen. Hänen mukaansa valtuusto sivuutti asiantuntijoiden
itäistä linjaa puoltavat lausunnot. Hän epäili taustalla olevan yksityistä
eduntavoittelua.[9]
SKDL
muistutti Patakukkulan lähivirkistysalueen vaarantumisesta. Samoin kirkonkylän
liikenteelliset ongelmat kahden ison pääväylän puristuksessa huolestuttivat. Tien ohjaaminen harjulle merkitsee vilkkaan
liikenteen ohjaamista keskustaajamaan pohjavesialueelle ja risteyksen
rakentamista sille. Tällainen liikennejärjestely muodostaa huomattavan
riskitekijän pohjavesien suojelulle…[10]
Tiestä
käytiin kamppailua vielä lähes kymmenen vuotta, mutta vuonna 1988 moottoritien
rakentaminen läntistä linjaa varmistui, kun rahoitus ratkesi liikenneministeri Pekka Vennamon kaudella.[11]
Moottoritie avattiin osittain liikenteelle vuonna 1991.[12]
Rakennusvaihe
murjoi kirkonkylää sen verran, että Siilinjärvi tuli valituksi vuonna 1990 "Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi"”. Helsingin Sanomien toimittajilla ei ollut juuri hyvää
sanottavaa kylän yleisilmeestä.
 |
| Siilinjärven moottoritie keskustassa 1992. Kuva Tapio Hartikainen. |
[1] KH
pöytäkirja 20.4.1979. Siilinjärven kunnanarkisto.
[2]
Pohjois-Savon Seutukaavaliitto, Lausunto Siilinjärven kirkonkylän
osayleiskaavaluonnoksesta 23.2.1979.
KV 28.6.1979 liiteet.
[3] Kuopion
lääninhallituksen lausunto Siilinjärven kunnan taajamayleiskaavaluonnoksesta
30.3.1979.
KV 28.6.1976
liiteet
[4] sama
[5] Kemiran
lausunto valtatie N.ro 5 suunniteluun, 21.5.1979. KV 28.6.1979 liiteet
[6] KV
28.5.1979 pöytäkirja
[7] KH
18.6.1979
[8] KV 28.6.
1979, pöytäkirja
[9] KV
28.6.1979, liitteet
[10] KV
28.6.1979 liitteet
[11] HS
10.2.1988
[12] HS
1.10. 1991
