 |
| Pohjolanmäen koulun oppilaita opettajansa Enne Kolehmaisen kanssa 1930-luvun vaihteessa. |
Hamulan
kansakoulu Siilinjärvellä ilmoitti naisopettajan virasta huhtikuussa 1928.[1]
Viran täyttöön liittyi ankaraa erimielisyyttä Hamulan koulun johtokunnan ja
viranomaisten välillä. Koulujen johtokunnat valitsivat vielä tuolloin opettajat
virkoihin. Joskus ei Suomen lakikaan saanut johtokuntaa muuttamaan mieltään, jos
se katsoi jonkun opettajan sopimattomaksi opettamaan omassa koulussa. Johtokunnan
jäseninä toimivat tuolloin Väinö Väänänen (esimies), Anselm Konttinen,
Tilda Snellman, Erkki Toivanen ja Paavo Ruuskanen.
Hamulan virkaa
oli sijaisopettajan vakanssilla hoitanut 1926-27 Anna Johanna Hackstedt.[2]
Opettaja meni kuitenkin vuoden aikana naimisiin ja hän erosi virasta.
Johtokunta antoi Anna Harmialle (Hackstedt) työskentelystään kaikin
puolin kiittävän todistuksen.[3]
Seuraavana syksynä virkaan valittu Edith Heikkinen ei ottanutkaan tehtävää
vastaan, joten lukuvuodeksi 1927-28 virkaa hoiti väliaikaisena opettajatar Valma
Lehtolainen Jyväskylästä.
28.5. 1928
johtokunta sitten valitsi yksimielisesti Lehtolaisen jatkamaan jo vuoden
hoitamaansa tehtävää.[4]
Kuitenkin virka jouduttiin laittamaan kesällä uudestaan auki virheellisen
ilmoituksen takia[5].
Ensimmäisessä ilmoituksessa virka oli laitettu auki 27.8. 1928 alkaen.
Ilmeisesti tämä ei ollut laillista, vaan työ oli laitettava alkamaan 1.8
alkaen. Johtokunnat pyrkivät säästämään ihan kaikessa, ehkäpä tässä koetettiin
säästää lähes kuukauden palkka?
Opettajan
palkan maksoi valtio (17850mk/ vuosi), mutta asunto, lämpö, valo kuului yms.
kuuluivat palkkaan ja sen maksoi kunta. Usein puuttuvista luontaiseduista
jouduttiin maksamaan opettajalle korvausta rahassa, Hamulassakin 150 markkaa
vuodessa.[6]
Nyt
hakijoita oli peräti 20. Näistä pätevimmäksi ja sopivimmaksi johtokunta katsoi Katri
Säisän.[7]
Hän oli käynyt Iisalmen keskikoulun, Jyväskylän seminaarin ja toiminut kolme
vuotta johtajaopettajana. Kyllin pätevä meille, tuumasi johtokunta, vaikka
hakijoiden joukossa oli Senni Kuvaja. Hän oli ylioppilas, käynyt
ylioppilasseminaarin (hospitantti) ja suorittanut kesäyliopiston kasvatusopin
tutkinnon. Kuvajalla oli opettajakokemusta neljä vuotta.[8]
Lisäksi hänellä oli parempi numero opetustaidosta.[9]
Kuvaja valitti Säisän valinnasta.
Kuopion
kansakoulupiirin tarkastaja H. Puro ei hyväksynyt Hamulan johtokunnan
valintaa, sillä hänkin katsoi Kuvajan ansioituneemmaksi kuin Säisän. Niinpä
johtokunta kokoontui uudestaan 27.7. 1928. Pöytäkirjaan kirjattiin Kuvajasta: ”Sitä
paitsi hän on perheenemäntä, joka luonnollisesti vaatii osuutensa, sillä asunto
tulisi hänellä olemaan kahdessa paikassa, koululla opetustoimessa ollessaan ja
välistä naapuritalossa miehensä ja lastensa luona. Tällainen asuminen ei
johtokunnan mielestä olisi suotavaa, sillä varmasti joutuisi koulutoimi
kärsimään ja ehkäpä avioliitto myös. Hänen miehensä viljelee toisen omistamia
maita, joka myös on epämääräistä: kuinka kauan ja niin ollen voisimme joutua
jonkun apulaisen varaan millä hetkellä hyvänsä. Muuten minkä tunnemme
valittajaa henkilökohtaisesti, pitää johtokunta Hänet aivan sopimattomana
opettajaksi Hamulan kylän kansakouluun.”[10]
 |
| Pohjois-Pöljän koulupiiriin valittiin naimisissa oleva Enne Kolehmainen 1920-luvulla. Kuvassa Enne miehensä Eino Kolehmaisen kanssa Pitkänpäässä. |
Tämän
jälkeen johtokunta valitsi uudestaan Katri Säisän tehtävään. Viranomaisten oli
nyt vaan ymmärrettävä, ettei naimisissa oleva nainen voi tulla valituksi
Hamulan kouluun. Kouluhallitus oli eri mieltä ja kumosi 3.8. vaalin tuloksen
laittomana ja määräsi uuden vaalin järjestettäväksi.
Kuopion
piirin tarkastaja Puro tuli nyt itse suostuttelemaan johtokuntaa noudattamaan
lakia. Avioliitto ei ollut laillinen este virassa toimimiseen. Koulun olisi
järkevää ottaa Kuvaja virkaan sovinnolla, koska kouluhallitus tulisi
ratkaisemaan kiistan joka tapauksessa Kuvajan eduksi. Johtokunta kuunteli
tarkastajan puheen, mutta sitten ”puhkesi vilkas keskustelu”. Johtokunnan jäsenet ihmettelivät valittajan
röyhkeyttä asiassa, opettajan valinnassa oli vain ajateltu koulun ja kyläkunnan
parasta. Johtokunta päätti jyrkästi pysyä aikaisemmin tekemässään päätöksessä
ja kutsua opettajaksi Katri Säisän.
Lopuksi
johtokunta vielä huomautti, että jos ”virastot tässä asiassa toisin määrää
ei tulisi olemaan se eduksi tälle koululle ja sen koulutyölle”.[11]
Tässä
vaiheessa tapauksesta kiinnostui jo lehdistökin. Savon Sanomat kertoi sitkeästä
valintaprosessista 16.8.1928.[12]
Koulun alku lähestyi ja opettajakysymys oli ratkaisematta. Virkaan valittu
Katri Säisä teki johtopäätöksensä tilanteesta ja hakeutui muualle töihin. Johtokunta
valitsi entisistä hakijoista väliaikaiseksi opettajaksi Helvi Lyytikäisen.[13]
Näin
johtokunta pystyi estämään Kuvajan valinnan. Kun virka seuraavan kerran
laitettiin auki keväällä 1929, niin Kuvajakin oli antanut periksi eikä hakenut
virkaa. Valituksi tuli ilman valituksia Johanna Räsänen.[14]
 |
| Hökösen koulun oppilaat ja opettaja Hillervo Väänänen 1926-27. Hillervo meni naimisiin entisen oppilaansa kanssa. Eikä johtokunta Hökösellä asiaan puuttunut. |
 |
| Pöljän koulun oppilaita ja opettaja Elsa Laitinen. Elsa meni naimisiin Janne Väänäsen kanssa ja jatkoi Pöljän koulun opettajana eläkeikään asti. |
[1] Opettajain
lehti 4.5. 1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935378/articles/3901662
[2] Johtokunnan
pöytäkirja, 14.8.1926, Hamulan kansakoulun pöytäkirjat Ca:3, Siilinjärven
kunnanarkisto
[3] Johtokunnan
kokouksen pöytäkirja 7.5.1928
[4] Johtokunnan
kokouksen pöytäkirja 278.5.1928
[5] Johtokunnan
kokouksen pöytäkirja 25.6.1928
[6] Hamulan
koulun talousarvio v:lle 1928, Hamulan kansakoulun pöytäkirjat Ca:3
[7]
Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 21.7.1928
[8]
Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 27.7.1928
[9] Savon
Sanomat 16.8.1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1583441/articles/3901663
[10] sama
[11]
Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 15.8. 1928
[13]
Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 20.8.1928
[14]
Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 26.4.1929
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti