Nuoriso pilalla Pöljällä, mutta sivistyspyrintöjäkin puuhattiin

 

Pöljän kansakoulu valmistui 1897. Kuva ehkä 1940-luvulta.

Sanomalehti Uusi Savo julkaisi toukokuussa 1891 kirjoituksen, jossa nimimerkki ”Muuan nuorisostamme” arvosteli ankarasti kotikylänsä Pöljän nuorison vapaa-ajanviettotapoja. ”Sunnuntai-iltaisin kokoonnutaan täällä ilman mitään tarkoitusta johonkin taloon, mökkiin eli vapaaseen taivasalle, jossa pidettyä jotenkin ruokottomia tarinoita ja epäsiveellistä käytöstä tavallisesti hajotaan pienemmissä seuroissa mikä minnekin. Ilta lopetetaan joko korttipelissä tai ryyppypuuhissa.”[1] Kirjoittaja toivoi, että nuorisolle olisi tarjolla jotain jalostavampia hupeja, esimerkiksi kylälle tulisi hankkia lainakirjasto. Siellä voisi sitten ”rehellisesti tutusta kauniimman sukupuolen kanssa”.

Pöljän kylällä  ei ollut oikein mahdollisuuksia sivistysrientoihin ja pahin puute oli varmasti se, että kylällä oli mahdollista käydä vain kiertokoulua. Maaningan kunta oli kyllä tarjonnut koulua kylälle, mutta silloin pöljäläiset etunenässä vastustivat sen perustamista. Talolliset näkivät koulunpidosta tulevat lisäkulut pahana.[2]

Pöljän kansakoulu avattiin 24.8. 1894.[3] Se toimi aluksi Vilholan talossa. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Maija Vainikainen. Vainikainen lähti sittemmin täydentämään opintojaan ja sijaiseksi valittiin Tyyne Hakulinen. Molemmat opettajat olivat ilmeisesti hyvin pidettyjä. Kun Hakulinen muutti pois Pöljältä kesällä 1897 hänelle järjestettiin lähtöjuhlat Harjulla Jussi Toivasen talossa 7.6 1897.

Uusi Savo 1.6.1897.

Iltamissa Hakulisen harjoittama sekakööri lauloi, esitettiin kolme kuvaelmaa ”Suojelusenkeli, kohtaus Juhani Ahon Rautatiestä sekä kohtaus parturin luona. Kirjailija Kusti Niskanen luki kirjoittamansa leikillisen kertomuksen erään ukon ja akan kaupungissa käynnistä. Savolaisten laulu laulettiin joukolla ja tanssittiin vielä joukommalla”.[4] Aamupuolella kyläläiset saattoivat pidetyn opettajan laivalle Kasurilaan. Nuoriso oli nyt saanut uudenlaisia tapoja viettää yhdessä aikaa. Pöljän sekakööri lahjoitti opettajalle hopeahelaisen tahtipuikon.[5]

Savo-Karjala 7.6.1895

Neiti Kuipion satamassa 1903. Se liikennöi Kuopion ja
Kasurilan(Siilinjärven) välillä.
 V. Barsokevitsch, Kuopion Kultt. hist. museo.

Kansakoulunopettajien odotettiin kohottavan koko koulupiirinsä sivistystasoa. On tietysti mahdollista, että lukuisat uutiskirjeet Pöljältä olivat opettajan itsensä kirjoittamia, mutta ei Pöljä enää mikään takapajula ollut. ”Sitä todistaa ne sekä henkiset että aineelliset harrastukset, joita siellä on viime aikoina hommailtu ja jotka näyttävät olevan vain edistymään päin. On näet jo viime syksystä asti ollut lauluseura olemassa, jota opettaja nti Hakulinen on johtanut ja onpa hommassa iltamatkin panna toimeen lainakirjaston ja kansanopiston hyväksi.”[6] Lisäksi oltiin perustamassa osuusmeijeriä.

Pöljän kansakoulun opettajan virka laitettiin uudestaan auki 1897. Johtokunta valitsi virkaan Maija Vainikaisen, vaikka hän ei ollut siihen täysin pätevä. Vaalista valitettiinkin ja Vainikaisen valinta mitätöintiin. Pöljäläisten oli hyvin vaikea hyväksyä ratkaisua, sillä he olivat ”luvanneet viran pidetylle ja tutulle opettajalleen”.[7] Johtokunnalla oli paljon valtaa, mutta sen oli nöyrryttävä ja tehtävä haku uudestaan. Nyt opettajaksi valittiin Fanny Blomqvist.[8] Hän viihtyi Pöljällä neljä vuotta.

Opettajatar Fanny Blomqvist.
Lassilan arkisto, Pöljä.

Fanny Blomqvist pääsi opettamaan aivan uudessa koulurakennuksessa, joka vihittiin käyttöön 24.10. 1897. Tontti oli ostettu Aatu Toivaselta, siihen kuului hehtaarin tontti ja yhden lehmän laidun.[9] Nykyisin tontilla on Siilinjärven kunnan ylläpitämä Pöljän kotiseutumuseo ja kotiseututalo.

Uusi koulurakennuksessa oli hyvä järjestää lisää yleishyödyllisiä ja sivistäviä tapahtumia. Juhannusta 1898 vietettiinkin kuopiolaisten vieraiden kanssa kansakoululla järjestetyssä juhlassa.

Uusi Savo 21.6.1898

Höyrylaiva Neiti oli tuonut vieraat Kasurilaan, josta heidät tuotiin hevoskyydillä Pöljälle. Harmillisesti sattui sateinen juhannus. ”Ohjelmassa oli Kuopion työväenyhdistyksen soittokunnan soittoa, Kusti Niskasen avauspuhe, näytelmä ”Sotilaspoika”, kuvaelma ”keijukaiset” sekä tilapäisesti koottua laulua ja esitelmä naisasiasta. Lopuksi lauloi koko yleisö soittokunnan säestyksellä Maamme-laulun. Sitten siirryttiin koululta toiseen taloon, ehkä Harjulle, tanssimaan. Yleisön käytös oli oikein hyvää, kun ei kuulunut kellään olevan viinaa; sitä olivat muutamat koettaneet saada, vaan eivät kuulunna onnistuneen”.[10]

Vaikka Pöljällä elettiinkin ”Kuopion takana”, niin selvästi ajan sivistysihanteet, raittiusasia ja naisasiakin olivat jo tuttuja kylällä. Kun Savon rata valmistui vuonna 1902 Kuopion ja Iisalmen välille, niin kyläläiset olivat jo tutustuneet moderniin maailmaan Kuopion matkoillaan, nähneet junankin. Aivan Juhani Ahon Rautatien Matteja ja Liisoja täällä ei taidettu olla.

 

 

---

[1] Uusi Savo 28.5.1891 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/575802/articles/80631037

[2] sama, 28.11.1893 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/574947/articles/80626879

[3] sama 16.6.1894 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/570608/articles/80643880

[4] sama 10.6.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/574216/articles/80631028

[5] sama, 5.6.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/691870/articles/80643886

[6] sama 25.2.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/691870/articles/80643886

[7] sama 20.7.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/581747/articles/80631029

[8] Savo-Karjala 20.10.1897 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/575197/articles/80631034

[9] Uusi Savo 22.2.1896 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/563942/articles/80626885

[10] sama, 28.6.1898 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/745711/articles/80627914

Urheiluharrastusta Pöljän kylällä – heinäladosta lentopallon kansalliselle huipulle

 

Siilinjärven Ponnistus on Pohjois-Savon vanhimpia urheiluseuroja. Se perustettiin vuonna 1907. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Aaro A. Nuutinen. Seuran urheilijat harrastivat hiihtoa, yleisurheilua, voimistelua ja pesäpalloa. Vuonna 1931 Siilinjärven Ponnistus muuttui pitäjäseuraksi, jonka yhteydessä toimi neljä itsenäistä alaosastoa: Kirkonkylässä, Pöljällä, Kuuslahdessa ja Kolmisopella.[1]

Alaosastot kilpailivat keskenään eri lajeissa. Paljon huomiota lehdistössäkin sai 1930-luvulla järjestetyt viestinhiihtokilpailut kyläseurojen välillä. Viestissä hiihdettiin kylältä toiselle, lähtöpaikka ja maali vaihtuivat vuosittain. Vuonna 1934 kisaan lähdettiin Pöljältä Kievarin talon kohdalta, siitä reitti kulki Kolmisoppi-Kuuslahti- Siilinjärven kirkonkylä -Pöljä. Kisojen jälkeen oli vielä iltamat Pöljän Maamiesseurantalolla.[2]

Yleisurheilussa kyläseurat kilpailivat erilaisista kiertopalkinnoista. Siilinjärven suojeluskunnan yleisurheilukenttä valmistui 1933 Siilinjärvelle, sitä pidettiin aikanaan yhtenä parhaimmista kentistä Pohjois-Savossa. Rata oli pinnoitettu hiilimurskalla. Lisäksi kentällä pelattiin pesäpallo-otteluita.[3] Tuolloiselle urheilu-uutisoinnille oli tyypillistä, että kyläseurojen, pitäjänseurojen ja piirikunnallisten kisojen tuloksista uutisoitiin yhtä huolella kuin valtakunnan tai kansainvälisistä tuloksista. Siilinjärven Ponnistuksen järjestämät talvikisat Kuilun maastossa olivat valtakunnallisestikin merkittävät.[4]

Yleisurheilussa Pöljän Ponnistus voitti vuonna 1934 omakseen Ponnistuksen kiertopalkinnon, johon tarvittiin kolme peräkkäistä ”maaottelun” voittoa.[5]

Rata- ja kenttäurheilun kiertopalkinto, jonka oli lahjoittanut
T:mi J.R.Vartiainen. 1950-luvun lopulla palkinto luovutettiin
seuran parhaalle urheilijalle, Eero Kanerva ja Kalevi
Kilpeläinen saivat pokaaliin kiinnityksen.

Pöljän Ponnistuksen suuri yhteinen ponnistus oli osallistuminen Helsingin Suurkisoihin vuonna 1947. Siilinjärven edustusjoukkue oli pääosin Pöljältä.

Lähes koko voimisteluryhmä tuli Pöljältä. Eturivissä nuoret
pojat Siilinjärven Ponnistuksen edustujia, samoin lipunkantaja
Kalevi Savolainen.

Pöljällä hiihtourheilu keskittyi Kärängänharjun ja Pohjolanmäen koulun maastoihin. Sinne rakennettiin hyppyrimäki[6] ja tampattiin vapaaehtoisin voimin kilpailuihin kelpaavat ladut. Samoilla laduilla hiihtivät sitten Pohjolanmäen koulun oppilaat ja kyläläiset.

Marja Hartikainen kotitalonsa laiturilla 1960-luvulla. Taustalla
jyrkkä Kärängänharju ja hyppyrimäki. Pöljän talviurheilukeskus.
Kuva Marja Rojo.

1960-luvulla seuran toiminta oli edelleen vilkasta. Puheenjohtajana toimi Heikki Suhonen ja sihteerinä Saima Ruuskanen. Muita aktiiveja olivat mm. Paavo Niskanen, Ensio Korhonen, Niilo Lappeteläinen, Tapio Niskanen, Pentti Koponen, Jouko Tuhkanen ja Kalevi Hartikainen. Vuonna 1963 päätettiin kunnostaa lentopallokenttä kesäkäyttöön. Vuosittain järjestettiin eri sarjoissa yleisurheilu- ja talviurheilukisoja.

Pesäpalloa Pohjolanmäen kentällä 1950-luvulla.

Varoja toimintaan hankittiin järjestämällä iltamia. Esimerkiksi pikkujouluissa 2.12.1962 tervetulopuheen piti Heikki Suhonen, Pohjolanmäen koulun oppilaat esittivät tonttuleikkejä opettaja Sirkka Taunilan johdolla, Selma Hiltunen lausui runon, Niilo Lappeteläinen piti puuropuheen ja Toivo Juvonen hauskuutti yleisöä kilpailuilla ja muulla hauskalla ohjelmalla.[7]

Seura järjesti ns. vanhojen hiihtoja 1960-luvun alussa. Leikkimielinen hiihtotapahtuma oli selvästikin ollut tapaus kylällä. Tyyli oli vapaa!

Pöljän Sonniosuuskunnan viestinviejä Salomo 
Suomalainen vanhain hiihdoissa. Suoritusta valvoo
Tapio Niskanen.

Yleisöä vanhain hiihdossa. Taustalla maamiesseuran talo.

Pöljän Ponnistuksen ensimmäinen aktiivinen toimintakausi loppui vuoteen 1967. Silloin järjestettiin vielä sarjahiihdot ja mäkikilpailut 12.2.1967, sitten toiminta hiipui. Seura herätettiin hiljaiselosta uudelleen henkiin vuonna 1973.[8]

Palloilujaostoa vetivät Kari Venehsalo, hiihtojaostoa Kalevi Hartikainen, Pekka Räsänen, Erkki Puustinen, Aatu Hämäläinen ja Tapio Niskanen, yleisurheilujaostoa Paavo Suhonen, Reijo Rojo ja Veikko Juvonen. Pidettiin kolmet hiihtokilpailut Kärängän maastoissa ja mäkikisat. Airi Lång ja Aira Roivainen menestyivät alle 14-vuotiaiden sarjassa piirinmestaruusviestissä (lisäksi mukana Liisa Soininen Siilinjärven Ponnistuksesta), Airi Lång palkittiin Uutis-Jousen palkinnolla Siilinjärven Ponnistuksen parhaana nuorena hiihtäjänä. Aikuisten sarjoissa seuraa kunniakkaasti edusti Aatu Hämäläinen, hänellä meriittinä mm. osuusvoitto maakuntaviestissä. 

Hiihtovalmennuksesta vastasi Leo Miettinen ja yleisurheiluvalmentajana toimi opettaja Paavo Pöntinen. Yleisurheilussa nuoret pärjäsivät piirinmestaruuskisoissa hyvin, mukana mm. Timo Ålander, Timo Räsänen, Anna Räsänen, Alpo Kiiskinen, Keijo Ryynänen ja Jari Taunila.[9]

Pöljän poikajoukkue voitti pitäjän puulaakisarjan 1970-luvun
alussa. Kuvassa kirkonkylän ja Pöljän pelaajia Pöljän koulun
kentällä.

Vuoden 1974 toimintakertomuksessa nousee ensimmäisen kerran esille lentopallo. Ponnistuksen joukkue oli mukana 5-sarjassa ja pärjäsi siellä mukavasti. Lentopalloharrastus oli alkanut viritä Hoikin kylällä, Kalle ja Anna-Liisa Heikkisen navetan varastotilassa 1970-luvun alkuvuosina. Kun Heikkisen lehmät olivat syöneet varastosta heinät, niin nuoret alkoivat kevättalvella pelata ”sisähallissa” lentopalloa. Verkkona oli naru.

Kalle ja Liisa Heikkisen tilan navettarakennus.
Parioven takana harjoiteltiin lentopalloa.
Kuva Merja Heikkinen.

Veijo ja Reijo Heikkinen, Jukka ja Pekka Sonninen, Mikko ja Mauri Roivainen, Erkki ja Reijo Roivainen, Pöljän ja Kolmisopen pojat kokoontuivat pelailemaan, joskus mukana oli myös Markku Hiltunen. Näistä nuorista alkoi hiljalleen kasvaa Pöljän Ponnistuksen lentopallomaine. Pieni kyläseura kampesi vuodesta 1975 alkaen sarjataso kerrallaan aina lentopallon ykkössarjaan asti (1988).

Vuoden 1975 toimintakertomuksessa todettiin lentopalloilijoiden toiminnan virkistyneen kovasti. Lentopalloilusta tulikin sittemmin seuran lippulaiva. Nousun alussa vuonna 1975 lentopallojaostoa vetivät Paavo Suhonen, Esko Ritanen ja Eero Hartikainen. Samana vuonna Pöljän Ponnistus myös erosi omaksi itsenäiseksi seuraksi Siilinjärven Ponnistuksesta.[10]

Lentopalloilun nousun myöhemmin lisää.

 

---

[1] Pohjois-Savo 8.10. 1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1894132/articles/80482886

[2] Savon Sanomat 15.2.1934 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1912051/articles/80482887

[3] Savo 14.6.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1910033/articles/80482888

[4] Savon Sanomat 28.3.1939 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2091219/articles/80482889

[5] Savon Sanomat 12.3.1934 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1912059/articles/80482891

[6] Hyppyrimäki oli ahkerassa kisakäytössä 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Lienee rakennettu 1950-luvulla.

[7] Pöljän Ponnistuksen pöytäkirja 23.11.1962. Siilinjärven kunnan kotiseutuarkisto.

[8] sama, 25.2.1973, Pöljän Ponnistuksen toimintakertomus vuodelta 1973. Siilinjärven kunnan kotiseuuarkisto.

[9] Pöljän Ponnistuksen toimintakertomus 1974.

[10] Pöljän Ponnistus pöytäkirja 7.4.1975