 |
| Pöljän kotiseutumuseon savutupa 1800-luvulta. |
Syksyllä
1854 David Roivainen sai maanvuokrasopimuksen Niemisjärven kylän
Hirvimäkeen. Hän oli syntynyt Iisalmen pitäjässä, Mikkajärven kylän taloon N:ro
1 vuonna 1795.
Pieni Mikkajärven kylä alkoi käydä 1800-luvun vaihteessa ahtaaksi. Davidin isä, talollinen Matti Matinpoika Roivainen muutti 1816 Käärmelahteen, jossa eli torpparina Jussilan talossa. Hänen puolisonsa Maria Julkunen kuoli 1833 ja Matti Matinpoika Käärmelahdessa 1840. Kuollessaan Matti oli kirjattu kirkonvaivaisiin.
Myös David muutti Käärmelahteen isänsä perheen mukana. Perhe muutti elämässään useita kertoja. Kun maatila oli menetetty Mikkajärvellä, niin sitä ei enää takaisin saatu.
Oheinen
torpansopimus vuodelta 1854 vastaa osaltaan siihen, miksi tilaton väestö ei
pystynyt vakiinnuttamaan talouttaan ja pysymään paikallaan. Sopimukset olivat
lyhyitä, joskus pelkästään suullisia, jolloin niiden oikeusturva oli heikko.
Rahavuokran
maksaminen uudistorpan tuloilla on täytynyt olla todella vaikeaa. Kymmenessä
vuodessa molemmat saivat raivata neljä tynnyrinalaa eli kaksi hehtaaria peltoa.
Jos pellonraivaus lähti kaskenpoltosta, niin kovan työn takana tienestit
olivat.
1800-luvun
lopulla yleinen torpansopimus oli Pohjois-Savossa 25 vuotta. Sen aikana pystyi
sentään vähän enemmän rauhassa rakentamaan. Omille isoisovanhemmilleni kävi niin,
että kun pytingit ja pellot oli saatu hyvään kuntoon, niin vuokrasopimusta ei
uusittu. Torppari sai kyllä pienen korvauksen töistään torpan mailla, mutta se
ei mitenkään korvannut vuosien työpanosta.
 |
| Pisteaidan tekoa. Hyvä aita oli niin tiivis, ettei jäniskään siitä läpi päässyt. Aidat suojasivat viljelyksiä vapaana laiduntavalta karjalta ja muilta eläimiltä. J. Jääskeläinen, Tohmajärvi. Museovirasto. |
Mäkitupalaisten
Contract
Tämän
kautta otan minä Drengimiehen Anders Wäänäsen ja David Roivaisen minun
omistamlle maalleni N:6vella Niemisjärven kylässäKuopion pitäjässä
uuvispaikalle niin kuin mäkitupalaiseksi maapaikan nimi Hirvimäki
seuraavaisilla puheilla:
1. tänä sisällä olevana vuotena 1854
saapi uuvismäkitupalainen mainitussa paikassa vielä viljat eli kylvöt
peltomailta ja tulevana vuonna 1855 samalla tavalla.
2. Kahen vuen perästä Wäänäsen
vuosina1856 ja 1857 peldomaan eistä 5 ruplaa hopeassa ja sittä sen perästä alkaen
1858 maksu 11 ruplaa hopeassa 8 vuotta. Että se tulo yhtensä 10 vuotta ja sen
aijan sisään he saavat tehdä neljä tynnirinalan peldo ja sitte 15 ruplaa viisi
vuotta. Että se tulee yhtesä viisitoista vuotta.
3. Mehdä halmeilta kolmas osa ja
valmista niittyä saapi mäkitupalaiset tehdä Pienen järven päästä vanhan niityn
asti.
4. Pelloillen ja niityillen pitää
Wäänäsen ja Roivaisen lailliset aijat sen määrätyn ajan sisään.
5. Wäänäsen ja Roivaisen pitää 10 vuen
sisään tehdä porstuva ja yksi kammari minä vain hänet pyvätän.
6. Wäänäsen ja Roivaisen pitää tehä 9
päivää päivätyötä 5 vuotta ja sen perästä 2 viicko talon ruuissa vuoten joka
tämän kautta vahvistetaan Kuopiossa se 9. p. September 1854.
Andes Trumpet
puumerkki
Me olemme
tyytyvät tämän contractin sisällä piton
David Roivainen Anders Wäänänen
puumerkki puumerkki
Totistajat
Petter Tiirikainen Gustaf Asikainen
Talonmies
Niemisenjärven kylältä Torppari
Niemisjärven kylästä
puumerkki puumerkki
Kovin pitkää torppari David
Roivainen ei ehtinyt ahertaa uudessa paikassa, sillä hän kuoli Niemisjärvellä kihtiin 1856 kirkonkirjojen mukaan. Hänelle jäi kaksi
pientä lasta, viisivuotias Anna Liisa ja kolmevuotias Taavetti. Nämä lapset
olivat syntyneet toisesta avioliitosta Maria Hyttisen kanssa. Davidin
ensimmäinen vaimo oli Loviisa Ollintytär Eskelinen.
David
Roivainen sai uuden sukunimen, kun pappi kirjoitti hänen nimensä aikanaan muuttokirjaan
väärin. Näin syntyi sukuun nimimuunnos Roivanen, joka on säilynyt näihin
päiviin saakka.
Lähteet:
Maaninka rippikirja 1832-1844, s.279, kuva 283
Roivanen,
U., Kaskimailta maailman turuille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti