Myrskyn matkassa - kansanedustajien kohtaloita Pohjois-Savossa

Vuosina 1916-1917 Pöljän työväentalolla kävi kaksi Kuopion läänin läntisen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokasta, Tahvo Hiekkaranta ja Hanna Kohonen. Molemmat tulivat valituksi, tosin Tahvo vain vuoden 1916 vaalissa. Näiden kahden kansanedustajan vaiheissa kiteytyy työväenliikkeen tarina valtakunnallisestikin. Hanna Kohonen kulki radikalismin tien katkeraan loppuun saakka, Tahvo Hiekkaranta tuli valinneeksi toisin.

Sanantuoja 24.8.1916

Maaningan työväenyhdistys perustettiin 16.9.1906. Jonkinlaista toimintaa oli ollut jo aiemminkin, mutta syksyllä 1906 alettiin valmistautua ensimmäisiin eduskuntavaaleihin. Yhdistys kokoontui "Lakkosen torpalla", jäseniä oli 16. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Tahvo Hiekkaranta (vuoteen 1906 Hoffrén). Pöljän työväenyhdistys toimi Maaningan yhdistyksen jäsenjärjestönä. Siilinjärvellä työväenyhdistys oli perustettu jo suurlakkosyksynä 1905.

Hiekkaranta oli syntynyt 26.12.1879 Maaningan Halolassa. Kansakoulun lisäksi hän oli käynyt kansanopiston. Isältään torppari Hiekkaranta oppi räätäliammatin. Myöhemmin Hiekkaranta toimi myös kauppiaana Kurolanlahdessa. Hän toi osuustoiminta-aatteen pitäjään ja oli aktiivinen torpparien olojen kohentamisessa. Ehtipä Hiekkaranta toimia vuonna 1913 Siilinjärvenkin työväenyhdistyksen sihteerinä. Valinta 1916 kansanedustajaksi kertoi vankasta luottamuksesta alueen työväestön parissa.

Miten Hiekkaranta suhtautui aseelliseen kapinaan 1918?  Pohjois-Savo jäi sisällissodassa nopeasti valkoisten haltuun. Helmikuun alussa 1918 käytiin lyhyt taistelu Kuopion herruudesta, joka päättyi valkoisten voittoon. Voittajat ryhtyivät seulomaan syyllisiä kapinaan ja valtiopetokseen.

Tahvo Hiekkarantakin pidätettiin kotoaa Kurolanlahdesta 14.2. 1918 ja vietiin Kuopion lääninvankilaan. Saatekirjeessä pidättäjät kertoivat, että Hiekkaranta oli Maaningan punakaartin jäsen ja perustaja, kapinaan kiihottaja ja punakaartiin pakottaja. Erityiseksi synniksi laskettiin Karttulan ja Kuopion matka 2.2.-3.2.1918, sillä se tulkittiin siten, että Hiekkaranta olisi mennyt pyytämään Karttulan punakaartilta apua Maaningalle.

Helmikuun alku 1918 tavattoman jännittynyt Kuopion alueella. Maaseudun työväenyhdistykset ja suojeluskunnat seurasivat Kuopion tilanteen kehittymistä. Suojeluskunta kuunteli puheluita, joten työväenyhdistykset viestejä kuljettivat viestejä muuten. Tahvo Hiekkaranta oli merkittävä työväen johtaja alueella, joten häneltä odotettiin vastauksia. Lähdetäänkö Kuopioon vai jäädäänkö odottamaan tilanteen kehitystä? Pöljältäkin käytiin Maaningalla yhdistysasioissa, sillä matkasta oli maksettu korvausta.

Käsillä olevan aineiston pohjalta näyttää siltä, että Hiekkaranta ei ollut aseellisen toiminnan kannattaja. Hän väitti kuulusteluissa ottaneensa jo 11.11.1917 vastustavan kannan punakaarteihin. Kuopion sos.dem. piiritoimikunta oli kaartien perustamiseen kehoittanut kiertokirjeessään. Todistettavasti Maaningan pitäjässä ei myöskään toiminut punakaarteja. Toisaalta helmikuun alussa Hiekkaranta ehkä hoiperteli kahden vaiheilla. Hän kävi Kuopiossa ottamassa selvää tilanteesta, mutta ei enää päässyt kasarmeille punaisten luokse. Suojeluskunnan lausunnossakin sanottiin, että Hiekkaranta "ei ehtinyt perustaa punakaartia, vaikka aikomus oli."

Maaningalla jäätiin odottavalle kannalle. Hiekkarannan todistuksen mukaan menohaluja olisi täälläkin ollut, mutta hän sai miehet rauhoitettua. Suojeluskunta sen sijaan näki Hiekkarannan kiertelyt kylillä kapinaan lietsomisena. Hänellä oli hyvämaineisia puolustajia, kuten varatuomari Ukko Andersin ja kauppias K.J. Canth Kuopiosta.

Tahvo Hiekkaranta tuomittiin kesällä 1918 kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen avunannosta valtiopetokseen, samalla hän menetti kansalaisluottamuksensa neljäksi vuodeksi. Yleinen armahduslaki lyhensi tuomiota. Niinpä Tahvo Hiekkaranta oli valittiin jo 23.3.1919 Maaningan sos.dem. kunnallisjärjestön tilintarkastajaksi ja piirikokokousedustajaksi. Samoin hänet valittiin valmistelemaan syksyn 1919 kunnallisvaaleja. Niissä hänet valittiin kunnanvaltuustoon.

Kuopion alueen poliittinen kartta oli vain ratkaisevasti muuttunut. Hiekkaranta oli liian maltillinen kommunismiin kääntyneessä Pohjois-Savossa. Kommunistinen Savon Kansa otti varsin ilkeästi Tahvon hampaisiinsa 21.3.1920:

Eräs lahjoittaja-sosiaalidemokraatti. Oikeistososiaalidemokraattien edustawimpia miehiä täällä parhaillaan pidettäwässä oikeistolaisten sos.dem. piirikokouksessa on ent. kansanedustaja, kiewarinpitäjä ja kaupanhoitaja Tahvo Hiekkaranta Maaningalta. Joku aika sitten lahjoitti tämä herra 2,000 markkaa Turun suomalaiselle yliopistolle. Toivotaan, että herra Hiekkaranta liioista rahoistaan lahjoittaisi jonkun pyöreähkön summan myös Kuopion puolen työwäenliikkeen noskelaisille hajoittajille, ettei heidän tarvitsisi pyrkiä kärkkymään ja juonittelemaan työwäenjärjestöille kuuluvia waroja kaikenlaisille pikkuporvarillissosiaalidemokraattisille hajuvesiyhdistyksilleen.

Tahvo Hiekkaranta karisti Maaningan pölyt jaloistaan. Hän muutti Kuopioon, kävi ilmeisesti 1920-luvulla Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Asettui lopulta Helsinkiin, jossa kuoli 11.9.1947.

Hanna Kohonen. Kuva Kansallinen
biografiakeskus.

Hanna Kohonen oli syntynyt Iisalmessa 11.10.1885. Hänet valittiin 1917 vaaleissa Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä SDP:n kansanedustajaksi. Niinpä hän oli Helsingissä, kun kapina alkoi. Hänen puolisonsa oli toimittaja, kansanedustaja Jalo Kohonen. Kohonen toimi kuopiolaisen työväenlehti Sanansaattajan toimittajana.

Molemmat puolisot osallistuivat punaisten kansanvaltuuskunnan toimintaan 1918, Hanna toimi elintarvikeosaston toimitsijana ja Jalo oli kansanvaltuuskunnan raha-asiavaltuutettu. Puolisot joutuivat pakenemaan punaisten tappion myötä Neuvosto-Venäjälle.

Molemmat kuolivat Stalinin vainojen uhrina, Jalo 1935 ja Hanna karkotettuna Karagandan työleirillä 22.4.1944.

Jalo Kohonen. Kuva Kansallinen biografiakeskus.

Olisiko Tahvo Hiekkarantakin ajautunut Neuvostoliittoon, jos olisi tullut valituksi kansanedustajaksi 1917? Kapinan alkaessa hän olisi ehkä ollut Etelä-Suomessa. Vastuuntuntoisena ja monitaitoisena miehenä hän olisi voinut sotkeentua kansanvaltuuskunnan hallintoon ja sitä kautta niin raskaisiin syytteisiin voittajien taholta, että maastapako olisi ollut välttämätön. Nyt valinta tuli tehtyä Karttulan ja Kuopion matkojen perusteella helmikuussa 1918.

Pöljän työväenyhdistys 1918-1920.

Lähteet: Maaningan työväenyhdistyksen arkisto. Työväenarkisto. Siilinjärven työväenyhdistyksen arkisto. Siilinjärven kotiseutuarkisto. Pöljän työväenyhdistyksen arkisto. Siilinjärven kotiseutuarkisto. Stalinin vainoissa 1937-38 rangaistujen Suomen eduskunnan entisten jäsenten luettelo, Hanna Kohonen, Tahvo Hiekkaranta, valtiorikosylioikeuden aktit, Kansanedustaja Tahvo Hiekkaranta, Kansallinen biografiakeskus, Sarlund, Kansanedustaja kirjanpitäjänä. Teoksessa Koottua Kurolanlahdesta, poimittua Petsamosta. Toim. Anu Rissanen. Sanantuoja 1916, Savon Kansa 1919-1920, Kohti itsenäisyyttä Pöljällä 1916, Vallankumoushuumaa ja lakkoilua - itsenäisyysvuosi 1917 Pöljällä