Gadgetissa oli virhe

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Kosto vai sattumaa - Vilho Alhojärven murha Kotkassa 1918

Pohjois-Savon III pataljoona Säkkijärvellä 1918.
Varkauden museot.
Tämä kirjoitus on jatkoa Kansakoulunopettan tie ja Vilho Alhojärvi Kotkassa teksteille.

Vilho Alhojärvi ammuttiin nykytiedon mukaan 12.5. 1918 Kotkassa. Hänen surmaamisensa motiivina on pidetty Kotkan punaiseen hallintoon osallistumista. Erityisesti kansakoulun opettajien lakko punaisen vallan aikana aiheutti vihanpitoa. Alhojärvi jatkoi itse opettamista ja toimi punaisten kansakouluntarkastajana. Kotkassa lakkoon menneet kansakoulunopettajat haastettiin vallankumousoikeuteen.[1] Näin Alhojärven surman taustalla olisi ollut hänen toimintansa Kotkassa.

Silminnäkijä Riku Laitinen kertoo: Alhojärvi oli ystävällinen meille oppilaille. Hän opetti koulussa painiakin. Kyttäsimme Hovinsaaren sahan portilla, kun suojeluskuntalaiset veivät hänet autolla Tamsalle, jossa oli sopivat hiekkamontut. Hänet tapettiin punaisten suosimisesta.[2]

Haastattelutietojen mukaan Alhojärvi olisi ammuttu Kotkan vanhalla hautausmaalla. Kerrotaan, hän olisi puhunut kuopan reunalla niin liikuttavasti, että teloitusryhmä olisi tuonut hänet takaisin Kotkan saarelle, mistä juopuneet pohjalaiset olisivat vieneet uudelleen, ”paremmalla tuloksella”.[3]

Maanviljelijä K.T. sanoi haastattelussa vuonna 1970 Siilinjärvellä Alhojärvestä: Ennen kuin K.T. oli mukana, työväenyhdistyksessä oli toiminut opettaja Alhojärvi. K.T:n veljet olivat olleet tämän koulussa vanhassa pappilassa ja kiittäneet hyväksi opettajaksi. Hän osasi pitää hyvän kurin ja suoritti uhrautuvasti vapaita luentoja. Hänestä puhuttiin erittäin kiitettävästi. Hän ei ollut mitään vallankumousta luomassa. Hänen hengiltä ottonsa siilinjärveläisten toimesta kansalaissodan aikana Kotkassa on saattanut tapahtua harkitsemattomien, kaukaisten tietojen pohjalta.[4]

Kotkassa oli toukokuun alussa tuhansia vankeja. Mielivaltaisia teloituksia tehtiin. Mitään varmaa tietoa Ahojärven kohtalosta ei voi sanoa. Hänen hautapaikkansakin on epäselvä. Ihmisen henki keväällä 1918 oli sattuman varassa. Tiedämme, että Alhojärvellä oli vaikea työhistoria Siilinjärvellä. Hän toimi aktiivisesti työväenliikkeessä ja haastoi isäntävallan. Ei voi sulkea pois sitä, että siilinjärveläiset olisivat tunnistaneet opettajan vankien joukosta surullisilla seurauksilla. Yhtä hyvin kysymyksessä voi olla huhu, uhosta tai pelosta syntynyt tarina.

Kertoja K.T. on syntynyt 1904, hän kertoi omakohtaisia muistojaan. Tällainen tarina on liikkunut Siilinjärvellä vuoden 1918 jälkeen.

Siilinjärveläiset suojeluskuntalaiset taistelivat pääsääntöisesti Pohjois-Savon rykmentissä. Joukot kulkivat Varkauden, Mäntyharjun, Karjalan kautta Viipuriin. Sillä matkalla ”puhdistyö” tuli tutuksi.


Pohjois-Savon Rykmentin sotilaat tarkastelevat teloittamiaan punaisia.
 Säkkijärvi 1918. Varkauden museot.
Kotkan Taimen painioita. Taustalla Vilho Alhojärvi.
Suomen Työväen alpumi 1.1.1914.

 



[1] Rantala, Kansakoulunopettajat ja kapina, 24
[2] Eklund, 62
[3] Eklund, 62
[4] K.T. haastattelu 1970, 39. Haastattelukokoelma vuodelta 1970. Siilinjärven kotiseutuarkisto.

2 kommenttia:

  1. Onko olemassa nimiä Kotkan urheilijoille, jotka taistelivat Red Guardissa?

    VastaaPoista
  2. Tässä blogissa on joitakin nimiä. http://tpertt.blogspot.fi/2017/12/riennon-uimarit-1917.html ja tässä http://tpertt.blogspot.fi/2015/01/kaksi-olympiavoittajaa-savitaipaleen.html

    VastaaPoista