Hyvien kansalaisten koulu vai ikäluokan epäonnistujien säilömispaikka – kansalaiskoulu Siilinjärvellä 1958-1975

 

Koulut vasemmalta oikealle: Siilinjärven kansakoulu (1923),
kirkonkylän kansakoulu (1959), kansalaiskoulu (1972) ja
kansalaiskoulun työpaja (1970). Kuva vuodelta 1979.
Siilinjärven kunnanarkisto.

Peruskoulu tuli Siilinjärvelle vuonna 1975. Ennen peruskoulujärjestelmää meillä oli käytössä ns. rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa ikäluokka kävi yhteistä kansakoulua neljä vuotta. Sen jälkeen osa lapsista meni oppikouluun ja osa jäi jatkamaan kansakoulun 5.-6. luokalle. Jotkut hakivat oppikouluun myös 5. luokan jälkeen.

Kansalaiskoululaki astui voimaan vuonna 1958. Tällöin 7-vuotisena toiminut kansakoulu laajeni 8-vuotiseksi. Seitsemännen vuoden oppilaita voitiin edelleen opettaa kotikylän kansakoulun yhteydessä, mutta kahdeksasluokkalaisia tuli opettaa yhdessä kuntakeskukseen perustettavassa koulussa.[1]

Kuuslahden 5-7-luokan oppilaat lv. 1963-64. Opettajat 
Eila ja Tapio Mönkkönen. Kuva Pirjo Vlasoff.

Siilinjärven kansakoululautakunta päätti kokouksessaan 10.6.1958 järjestää kansalaiskoulun kurssimuotoisena ja keskitettynä Manttaalikunnan talolla kirkonkylässä.[2] Koulun johtajaksi kansakoululautakunta valitsi opettaja Jukka Kasurisen.[3]

Koulun johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 1958-59 opettajat Hannes Wirsu, Kaisa Lankinen ja Jukka Kasurinen sekä Eino Rahikka, Martti Nuutinen, Jouko Huovinen ja Armas Leivo. Opettajina ensimmäisenä toimintavuonna edellä mainittujen lisäksi toimivat Anni Volotinen, Olavi Korhonen, August Paldanius, Hannes Janhunen ja Tahvo Leskinen.[4]

Kansakoulun jatko-opetus ja kansalaiskoulu olivat koko historiansa ajan leimallisesti työväestön nuorten koulutusväylä. Ne valmistivat oppilaansa lähinnä alempiin yhteiskunnallisiin asemiin: ruumiilliseen työhön ja käytännön ammatteihin.[5] Siilinjärvellä kansalaiskoulussa oli oppilaita lukuvuonna 1958-1959 109, 58 poikaa ja 51 tyttöä.[6]

Kansalaiskoulun 8 C luokka 1964-65. Nyt käytiin jo päiväkoulua.
Opettajat Jukka Kasurinen ja Tenho Tikkanen.
Kuva Pirjo Vlasoff.

Aluksi 8-luokan opetus annettiin kurssimuotoisena. Lukuvuonna 1964 kansalaiskoulusta tuli Siilinjärvellä yksivuotinen päiväkoulu. Opetusta annettiin yleislinjalla ja liikelinjalla. Asenteet kansalaiskoulua kohtaan olivat usein negatiiviset; sitä pidettiin ”alempiarvoisena” tai varastoaittana, mutta toisaalta myös käytännöllisenä vaihtoehtona teoreettiselle oppikoululle.[7]

Mainittakoon, että Siilinjärven yhteislyseo pystyi ottamaan vuosittain noin 80 uutta oppilasta vastaan. Vuonna 1964 pääsy oppikouluun oli Siilinjärvellä maalaiskunnista koko maan vaikeinta.[8]

Jukka Kasurinen puolusti tulisesti kansalaiskoulun päiväkoulun laajentamista ja uutta koulurakennusta vuonna 1963 laatimassaan muistiossa kunnanhallitukselle. ”Nykyinen tynkäkoulu eli ns. kurssimuotoinen kansalaiskoulu on täysin riittämätön. Juuri kun oppilaat oppivat opiskelun tahdin, juuri kun heidät opitaan tuntemaan, loppuu koulu, se on kuin ihanan paistin näyttämistä nälkään nääntyvälle.”[9]

Kasurisella oli myös selkeä näkemys siitä, että oppivelvollisuuskoulu tulee laajenemaan tulevaisuudessa ja uudelle koulurakennukselle olisi varmasti tarvetta. Hän ennakoi peruskoulun tuloa. Vuonna 1968 säädettiinkin peruskoulun puitelaki, joka merkitsi sitä, että Suomi siirtyisi peruskouluun.[10]

Lukuvuoden 1966-67 alussa kansalaiskoulu sitten laajeni kaksivuotiseksi päiväkouluksi ja siinä opiskeli 253 nuorta. Samana vuonna aloitti kansalaiskoulun yleisaineiden opettajana Pentti Juntunen eli ”Jana”, jota monet oppilassukupolvet lämmöllä muistavat.[11]

Kansalaiskoululaisia 1969. Kuva Seija Suhonen.

Kansalaiskoululaisia 1969. Kuva Seija Suhonen.

Kansalaiskoulu toimi lähes koko olemassaolonsa ajan hyvin puutteellisissa oloissa ja neljässä eri toimipisteessä. Vuonna 1967 oppilaat siirtyivät välituntien aikana pisimmillään 1550 metriä ja lyhimmillään 450 metriä. Oppilaat joutuivat liikkumaan useitakin kertoja päivässä toimipisteiden välillä.

Opetusta annettiin ensiksikin kirkonkylän kansakoulurakennuksissa, toiseksi kerrostalo Siilinhovissa, jossa opetettiin kotitaloutta entisessä baarissa. Talvella baarin yksinkertaiset suuret näyteikkunat olivat kolme kuukautta yhteen menoon umpijäässä.[12] Kolmas toimipiste sijaitsi vanhalla kunnantalolla eli Kievarissa. Lisäksi opetusta annettiin Manttaalikunnan talolla. Kunnanlääkäri Pekka Airaksisen mukaan valaistus, tuuletus, hygienia, käymälät ja voimistelutilat olivat puutteellisessa kunnossa Kievarissa, Manttaalikunnan talolla ja Siilinhovissa.[13]

Kansalaiskoululaisia Manttaalikunnantalolla 1971. Opettajat
Vesa Karttunen ja Erkki Lukin. Kuva Pirjo Vlasoff.

Kansalaiskoulu oli oppilaille ilmainen, matkat, ruokailu ja oppimateriaalit tulivat kansakoulun tapaan koulun puolesta. Samaan aikaan oppikoululaiset maksoivat itse kaikki nämä kulut. Ennen peruskoulua osa lapsista valitsi vanhempiensa toivomuksesta ilmaisen koulutuksen. Osa kansalaiskoulua käyneistä muistelee vieläkin pienellä katkeruudella, kun ei päässyt edes koettamaan oppikouluun.

Joillekin oppikoulun pääsykokeista jäi käsitys, että omat lahjat eivät riittäneet. Saattoipa joku kansakoulunopettaja toppuutella pienviljelijäperheen lapsien oppikoulun lähtemistä. Yhteislyseoon ei vaan mahtunut opiskelemaan kuin rajattu määrä lapsia. Toisaalta kaikkia ei kielipainotteinen oppikoulu kiinnostanut. Silloin kansalaiskoulu tarjosi väylän kypsyä omiin ammatillisiin valintoihin. Varsin monet kansalaiskoulun käyneet täydensivät sittemmin koulutustaan kansanopistoissa ja istuivat myöhemmin samoissa kouluissa keskikoulun käyneiden kanssa.

Opetusministeri Ulf Sundqvist puhumassa 29.4.1973 
kansalaiskoulun vihkiäisjuhlassa. Samalla juhlittiin
Siilinjärven koululaitoksen 100-vuotista taivalta.
Siilinnjärven kunnanarkisto. Kuva Saini Nykänen.

Kansalaiskoulu sai uudet tilat pitkällisen väännön jälkeen vuonna 1972. Silloin tosin jo tiedettiin, että uudet tilat rakennettiin myös peruskoulun yläasteen tarpeisiin. Tuolloin kansalaiskoulua käyneet muistavat riemun uusista tiloista. Koulun vihkiäisiä vietettiin 29.4.1973. Samalla juhlistettiin Siilinjärven kunnan satavuotista kouluhistoriaa. Opetusministeri Ulf Sundqvist puhui juhlassa. Ministerin oli mukava tulla Siilinjärvelle, sillä peruskouluun olisi täällä haluttu siirtyä jo vuonna 1974. Muuten maassa käytiin vielä ankaraa poliittista taistelua yksityisten oppikoulujen puolesta.

Puheessaan Sundqvist luonnosteli koulu-uudistuksen jatkoa. Koulun aloitusikää oli tarkoitus laskea kuuteen vuoteen ja vuodesta 1980 alkaen peruskoulua oli tarkoitus jatkaa 11-vuotiseksi kaikille yhteiseksi yleissivistäväksi kouluksi. Koulutuksellisella tasa-arvolla oli varsin laaja poliittinen tuki tuolloin, joskin kehitystä myös varsinkin oikeistopuolueet kritisoivat. (Työväen arkisto, Ulf Sundqvistin kokoelmat)

 Siilinjärven kansalaiskoulun opettajat

---

[1] Kasurinen, J. Tietoja Siilinjärven kunnan kansalaiskoulun vaiheista. Julkaisematon asiakirja. Kasurilan koulu, sekalaiset asiakirjat. Ja:1. Siilinjärven kunnanarkisto.

[2] sama

[3] Kansakoululautakunta 20.8.1958. Siilinjärven kunnan arkisto.

[4] Kansalaiskoulun vuosikertomukset. Siilinjärven kunnanarkisto.

[5] Hälström, https://espoonperinneseura.net/perinnetietoa/suomalainen-kansalaiskoulu-1958-1980/

[6] Kansalaiskoulun vuosikertomukset. Siilinjärven kunnanarkisto.

[7] sama

[8] Savon historia V, http://savonhistoria.edita.fi/1945-2000/viii-koulutus-suurten-ikaluokkien-haasteesta-koulutustason-rajuun-nousuun/oppikoulun-suosio-kasvaa/

[9] Muistion kunnanhallitukselle 19.8.1963.

[10] Hellström, https://espoonperinneseura.net/perinnetietoa/suomalainen-kansalaiskoulu-1958-1980/

[11] Kasurinen, J., Tietoja Siilinjärven kunnan kansalaiskoulun vaiheista. Kasurilan koulu, sekalaiset asiakirjat. Ja:1. Siilinjärven kunnanarkisto. . Kasurilan koulu, sekalaiset asiakirjat. Ja:1. Siilinjärven kunnanarkisto.

[12] Liite kansalaiskoulun rakennuslupa-anomukseen. 17.12.1967. Kasurilan koulu, sekalaiset asiakirjat. Ja:1. Siilinjärven kunnanarkisto.

[13] sama