 |
| Ester Laitinen |
”Kukaan ei koskaan tule ymmärtämään täällä näiden arvoa!” Näin laulajatar Ester Laitinen huusi sisarensa tyttärelle Marjalle Lassilan kamarissa. Ester poltti kirjeitä ja esiintymisasujaan. Miksi?
Ester Laitinen oli tehnyt rohkean valinnan vuonna 1910. Hän oli lähtenyt Pietariin opiskelemaan laulua Keisarillisessa konservatoriossa. Häntä opetti laulunopettaja von Roden. Tarkkaan ottaen Ester Laitinen ei ollut konservatorion opiskelija, vaan sai tunteja sen opettajilta.
Vuoteen 1916 hän opiskeli laulua. Perheellä oli jonkin verran varoja, ilmeisesti setä Taavetti Laitinen auttoi sukulaistyttöjä. Setä oli menestynyt lääkäri ja ”lääkintöhallituksen päätirehtööri.”
Ester Laitinen seurusteli taiteilijapiireissä sujuvasti. Esimerkiksi Alma ja Toivo Kuula kuuluivat hänen ystäväpiiriinsä.
Ystävälleen Hilda-Maria Flodin-Laitiselle vuonna 1956 sairasteleva Ester muisteli: ”Jumalalle kiitos siitä että sain kerran tuntea sen suuren laulunlahjan tuoman hurman edes joskus laulaessani, ja siitä että minulla on paljon todisteita ihmisten saamasta henkisestä nautinnosta! Ruotsalaiset musiikkimiehet Amerikassa vertasivat minua heidän Jenny Lindiinsä. Ja amerikkalaiset vertasivat juuri silloin olleisiin suurimpiin laulajattariinsa.”
Esterin taiteilijaelämän suurin hetki oli varmasti Amerikan matka vuosina 1919-1921. Hän matkusti ensimmäisessä luokassa Kristianiasta (Oslo) New Yorkiin Bergensfjord nimisellä laivalla. Hienostuneesta matkasta kertoo Lassilassa säilynyt matkustajaluettelo. Ensimmäisen ja toisen luokan matkustajien nimet oli painettu tyylikkääseen kirjaseen.
 |
| Ester Laitinen Amerikassa 1920 |
Amerikassa Esterin tie vei Chicagon kautta suomalaisseuduille Minnesotaan. Ester oli ylpeä siitä, että hän oli ensimmäinen suomalainen, joka esiintyi Chicagon yliopistossa. Kiertue päättyi Los Angelsiin. Huhtikuussa 1921 hän levytti New Yorkissa suomalaisen kansanlaulun. Laulu olisi vielä kuunneltavissa Victor Recording -yhtiön arkistoissa!
Palattuaan Suomeen laulajatar joutui varsinaiseen pyöritykseen. Eino Leino ihastui Esteriin, joka piti kuitenkin välimatkaa runoilijaan. Leino juopotteli ja eli säännöllisen epäsäännöllistä elämää. Ester ei suostunut Leinon kosintaan. Leino menikin sitten naimisiin Esterin serkun, Hannan kanssa. Avioliitto oli alun alkaen tuomittu. Melkein suoraan hääjuhlista Leino meni katkaisuhoitoon ja Hanna joutui Nikkilän mielisairaalaan loppuelämäkseen.
Ester Laitinen työskenteli Vaasan työväenteatterissa ja 1920-luvun lopussa Viipurin musiikkiopistossa teorian opettajana. Sitten tuli muutto Pöljälle. Hänen sisarensa Elsa oli koulun opettajatar ja Lassilan talon emäntä. Laulajattaresta muotoutui ”äiti-täti”, joka hoiti lapsia ja laittoi ruokaa, kun opettajatar riensi kylällä velvollisuudesta toiseen.
Aikamoinen muutos. Opettajatar sisar Elsa oli taitava muusikko joka soitti, lauloi ja johti kuoroja sujuvasti. Musiikki säilyi Esterin elämässä loppuun saakka. Mutta mahdollisuudet esiintyä olivat niukat. Eikä vastaanotto vaikkapa koululla ollut aina paras mahdollinen. Jotkut Pöljän koulun oppilaat muistelevat, että he laittoivat kädet korvilleen, kun Ester Laitinen heidän ilokseen esiintyi!
 |
| Ester Laitinen Vaasassa |
 |
| Elsa ja Ester Laitinen Pöljän koululla |
”Sen jälkeen tulin Pöljälle sisareni kotiin jossa olin tarpeellinen. Tehtäväni oli kodinhoito, lasten hoito ja viimeksi ruuan laitto. Jäämisestäni tänne ei ollenkaan ollut puhetta, yhtä vähän mitään palkasta. Minulla on ollut huone ja täyshoito sisareni perheeltä.” Näin Laitinen kuvasi tilannettaan eläkehakemuksessaan. Taiteilijan ura jäi varmasti kesken. Hänen toinen uransa Pöljällä vapautti taas Elsa-siskon antautumaan täydestä sydämestä kansakoulunopettajan moniin rientoihin.
Lähteet: Ester Laitisen kirjeitä Hilda-Maria Flodin- Laitiselle. Konserttiohjelmia yms. Ester Laitisen jäämistöstä, Ester Laitisen laatima elämäkerta eläkehakemusta varten, valokuvia. (Marja Linnoven arkisto), Aino Thauvon-Suits: Tuntemani Eino Leino (1958), Helsingin Sanomat 31.1.1959, victor.library.ucsb.edu/index.php/talent .
Lähteet: Ester Laitisen kirjeitä Hilda-Maria Flodin- Laitiselle. Konserttiohjelmia yms. Ester Laitisen jäämistöstä, Ester Laitisen laatima elämäkerta eläkehakemusta varten, valokuvia. (Marja Linnoven arkisto), Aino Thauvon-Suits: Tuntemani Eino Leino (1958), Helsingin Sanomat 31.1.1959, victor.library.ucsb.edu/index.php/talent .
Todella hieno teko kuuluisalta esiintyvältä taiteilijalta tehdä poikkeuksellinen valinta ryhtyä auttamaan apua tarvitsevaa sisartaan kaikessa, minkä suuri talo ja perhe vaatii. Lassila on kuin pieni kartano ja samalla kulttuurimiljöö 5-tien varrella ja vangitsee katseen ja ajatukset joka kerta sen ohi ajettaessa.
VastaaPoista