Kansalainen Aatu Väänänen – maatalouskalenterin kertomaa osa 2

Tammikuussa 1931 Aatu Väänänen aloitti ensimmäisen kautensa Siilinjärven kunnallislautakunnassa. Nykyisin sanottaisiin kunnanhallituksessa. Hän oli aktiivinen maalaisliittolainen. Heti tammikuun 1. päivänä hänellä oli maalaisliiton valtuustoryhmän kokous Kasurilan Miettilässä.

Siilinjärven kunnanhallinnossa oli vuonna 1931 vain yksi palkattu työntekijä: kunnankirjuri. Tammi- ja helmikuussa Aatulla oli yksitoista työpäivää kunnan verotusasioissa. Aatu sanoikin olleensa kunnan ilmainen laskukone vuosikausia!

Tammikuussa järjestettiin presidentinvaali. Aatu Väänänen oli kaksi päivää vaalitoimitsijana Pöljän koululla. Helmikuussa muistikirjassa on lakoninen merkintä: ”Tuli valituksi P.E. Vinhuvut.” Aatu Väänänen oli sujuva kirjoittaja, mutta Svinhufvud oli sentään savolaiselle liikaa.

Myös Pöljän maamiesseuran sihteerin tehtävä työllisti. Yhdistyksen jäsenet olivat perustaneet sammalkuivikeosuuskunnan ja senkin tiimoilta kokoonnuttiin usein.

Työväentalon osto

Pöljän työväentalo

Lokakuussa 1931 maamiesseura sai tietää, että Pöljän työväentalo myydään pakkohuutokaupalla. Työväenyhdistys oli lakkautettu kommunistilakien perusteella edellisenä vuonna ja valtio oli takavarikoinut talon. Vuonna 1906 perustetun yhdistyksen puheenjohtajana toimi lakkautuksen aikaan Oskar Heikkinen ja sihteerinä Liinu Trumpet. Oskari Heikkinen muuten teki usein töitä Pohjolanmäellä. Elokuussa 1931 Aatu maksoi Oskarille 1451 markkaa vuoden töistä.

Pöljän työväenyhdistyksen pöytäkirjat vuodesta 1918 ovat kadonneet. Tilikirjoissa 1922 näkyy, että yhdistys oli ostanut kommunistisia kirjoja: Vallankumous taantumuksen aikana, Kommunismi ammattiyhdistysliikkeessä, Leninin Vasemmistolaisuus lastentautina kommunismissa yms. Saattaa hyvinkin olla, että työväenyhdistys oli kommunismiin kallellaan? Sanottinhan Kuopiota "Suomen Moskovaksi" eli kommunismin aatteilla oli kaikupohjaa Pohjois-Savossa.

Kokouksessaan 7.10 1931 maamiesseura valtuutti Ville Pietarisen, Aatu Väänäsen, Otto Itäkallion ja Janne Väänäsen huutamaan talon yhdistykselle. Ensimmäinen kokous omalla talolla pidettiin 18.10. 1931. Heti talon siirryttyä pois työväenyhdistykseltä siellä pidettiin suojeluskuntaharjoitukset. Voi vain pohtia, mitä liikkui talon entisten omistajien mielessä tuolloin? 

Vuonna 1930 oli eletty Lapuan liikkeen nousun aikaa kyydityksineen. Liikkeen toiminta näkyi Siilinjärvelläkin. Kunnanvaltuusto ”puhdistettiin” vasemmistolaisista edustajista. ”Työväen edustajat olivat silloin kuin armoilla, olivat sävyisiä eivätkä hyökkäilleet. Silti heidät yritettiin tuhota. Siilinjärven valtuustossa oli 1930 kuusi vasemmiston edustajaa. Heidän annettiin valita kahdesta tiestä: kotiin tai tuntemattomaan. Pihalla oli paljon tuntemattomia autoja. Kaikki valitsivat kotitien. Sitten elettiin uhkailujen alaisena.” (Kalle Turunen)Oskari Heikkinen sanoi, että häntäkin uhkailtiin. Maaningalla kyydittiinkin kahta miestä.

Aatu Väänäsen muistiinpanojen perusteella Pöljän suojeluskunta toimi varsin aktiivisesti vuonna 1931. Pokaaliammunnat järjestettiin Pitkänjärven jäällä alkuvuodesta. Osallistuttiin myös Sinikivessä Maaningalla isompaan harjoitukseen. Lisäksi Pöljän ja Kolmisopen suojeluskunta järjesti taisteluharjoituksen Pöljän pysäkillä. Järjestettiin myös iltamia.

Suojeluskunnan harjoitukset Pöljällä 1920-luvun alussa.

Oman mausteensa Pöljän poliittiseen elämään toi Pitkänjärven rannalla kesiään viettänyt SDP:n kansanedustaja ja lehtimies Yrjö Räisänen. Nimimerkillä Sasu Punanen hän ärsytti oikeistolaisia piirejä tavattomasti. Aatun kesään kuului vierailut Räisäsen huvilalle ja toimittaja kävi myös itse Pohjolanmäellä. Aatu oli seurallinen ja virkeä mies. Kansanedustaja Räisänen oli mielenkiintoista juttuseuraa! Vain alkoholin käytöstä oltiin ehdottoman eri mieltä. Huvilalla ryypiskeltiin ja silloin raitis Aatu ei viihtynyt.

Vieraita Pohjolanmäen koivukujalla 1930-luvun alussa.

Pöljän Martat oli perustettu jo 1918. Aatu tuki marttojen toimintaa osallistumalla vuoden aikana kokouksiin ja tapahtumiin. Lisäksi hän oli Pohjolanmäen koulun johtokunnan puheenjohtaja. Hän huolehti koulusta koko ajan: toimitti halkoja, teki pulpetteja ja hyllyjä ja hankki koululle tarvikkeita.

Loppuvuoden kohokohta oli Helsingin matka. Marraskuussa 1931 Aatu Väänänen kävi tutustumassa uuteen eduskuntataloon.

Lähteet: Aatu Väänäsen maatalouskalenteri 1931 ja valokuvat. Eva Wäänäsen kotiarkisto. Pöljän Maamiesseuran pöytäkirjat 1926-40. Pöljän työväenyhdistyksen lakkauttamisasiakirjoja. Kansallisarkisto. Pöljän työväenyhdistyksen tilikirja 1919-1929.  Siilinjärven kunnan kotiseutuarkisto. Riitta ja Jukka Kasurinen: Puoli vuosisataa kunnan ja seurakunnan kehitystä sanoin ja kuvin. Juha Siltala: Lapuan liike ja kyyditykset.
Lisää Aatu Väänäsestä blogeissa: Aatu Väänäsen sota 1918 , Lankiaa maksettavaksi.