Lankiaa maksettavaksi – Aatu Väänäsen maatalouskalenterin kertomaa vuodelta 1931

Pohjolanmäen isäntä Aatu Väänänen kirjoitti melko säännöllisesti havaintojaan säästä ja muista hänelle tärkeistä asioista maatalouskalenteriinsa. Näitä kalentereita on säilynyt vuosilta 1919-1966. Kirjasissa oli myös tilaa talon tilinpitoon. Vuoden 1931 kalenterin Aatu oli täyttänyt poikkeuksellisen tarkasti. 

Kirjanen on häkellyttävä dokumentti kamppailusta velkojen kanssa. On useita mainintoja pakkohuutokaupoista lähiseudulla. Aatun kalenterin taloudenpitoon varatut sivut on täynnä lankeavien vekseleiden päivämääriä ja kylän muiden tilallisten nimiä. Elettiin suuren laman vuosia ja vekselirahoituksella tilojaan pyörittäneet  pöljäläiset olivat aivan pulassa.

”Tarvittiin rahaa enemmän kuin talous tuotti, ja pankit antoivat sitä, kun pätevät nimet olivat vekseleissä. Aatun nimellä oli painoa ja sydämessä auliutta. Yksi ja toinen naapuri sai vekselinsä uppoamaan pankkiin Aatun nimen painolla.. Mutta miten ollakaan, velkaantumisen rinnakkaisilmiöksi tuli yleismaailmallinen talouslama, rahankierto tyrehtyi. Yksi ja toinen vekselien tunnistaja väsyi pankkimatkoihin unohtaen paperinsa toisten hoidettavaksi. Eräänä päivänä Aatu Väänänen sai todeta, että eräässä pankissa oli melkoinen nippu vekseleitä yksinomaan hänen hoidettavinaan. Seurasi vuosikausia kestänyt paini Aatun ja vekselien välillä.”  (Salomo Suomalainen)

Aatu oli itse tarkan taloudenpidon mies. Raitis, ahkera ja rehellinen. Mutta samalla hän oli hyväntahtoinen ja  takasi toisten velkoja. Janne Väänänen, Kusti Pietarinen, Aaro Rissanen, Ville Pietarinen, Paavo Virtanen – tietyt nimet toistuivat jatkuvasti. Normaalioloissa tilalliset hoitivat vekselinsä, mutta maailmanlaajuinen lama ei säästänyt pöljäläisäkään.

Maaningan Osuuspankki ja Kuopion Osuuspankki. Niiden kanssa Aatu asioi melkein viikottain. Tuli tuomioistuimen päätöksiä,  veli Janne pelastui pakkohuutokaupalta aivan viime tipassa. Aatu käyttää kiertoilmaisua  ”paperiasiat” ja tarkoittaa sillä vekseleitä.  ”Jussi Savolaiselle annettu 5000 markan paperi. Tätä paperia vastaan olen saanut  1000 markkaa rahaa.” Oli paperiasiat ja raha-asiat. Aika vakavalta paperiasialta vaikuttaa, kun yhden ainoan vekselin tunnustajan velka Aatulle vuonna 1931 oli 115 000 markkaa.

Pahiten pulassa oli kai Pulasteen talon isäntä Aaro Rissanen ja Puustellin Paavo Virtanen. Vanhoilla päivillään Aatu väitti, että Aaro haki Viron presidentti Konstantin Pätsiltä nimen vekseliin vuoden 1938 vapaussodan muistojuhlassa! Pöljäläiset osallistuivat juhlaan, joten miehet ehkä tapasivat Pätsin ja pääsivät tervehtimään häntä.

Aatu Väänänen 

Pohjolanmäen työnantajana ja tilan tuotot

 Pohjolanmäki oli merkittävä työnantaja 1931. Yli  kaksikymmenta ihmistä sai palkkaa vuoden aikana talosta. Työpalkkoja talosta maksettiin ”pyöreissä luvuissa” 28 500 markkaa.  Heikkiset, Hämäläiset ja Saarelat, entiset torpparit, työskentelivät usein Pohjolanmäellä palkkatyössä. Tilan pinta-ala oli noin 150 hehtaaria.

Palkkamiehet rakensivat latoa Riitaniitylle ja suutari kävi tekemässä kenkiä. Ensimmäisenä perunannostopäivänä 18.9. 1931 Pohjolanmäen pelloilla työskenteli 27 talkoolaista. Ihan talkoista ei ollut kysymys, sillä jokainen sai 6 markkaa palkkaa ja talon ruuan.

On hyvä verrata palkkamenoja tilan viljelytuottoon. Se oli 27 647 markkaa. Pohjolanmäellä viljeltiin ruista, ohraa, kauraa, perunaa, turnipsia, lanttua, porkkanaa, punajuurta, sipulia, herneitä ja marjoja. Erikoisuutena oli mansikkamaa, josta oli merkitty tuloja 415 markkaa. Maitotili vaihteli vuoden aikana. Kesällä maitotili oli noin 1500 markkaa kuukaudessa.

Pohjolanmäki Kokkosenpäästä katsottuna 1924

Maanviljelyn lisäksi Pohjolanmäelle tuloja toi Aatun tiilitehdas. Hän poltti kahdesti kesässä tiilisatsin ja myi tiiliä lähiseudulle. Tiilen poltto oli ankaraa työtä. Oheisessa kuvassa on siepattu hieno taukohetki tiilitehtaalla. Vasemmalla on Aatu Väänänen. Tiilitehdas sijaitsi Holopaalan ja Tyynelän tilon naapurissa. Tiilinpolttoaikaan Aatu oleskeli paljon ystävänsä Janne Holopaisen talossa.

Lähteet: Aatu Väänäsen maatalouskalenteri 1931. Salomo Suomalaisen puhe Aatu Väänäsen hautajaisissa. Eeva Wäänäsen kotiarkisto. Myös valokuvat on Eeva Wäänäsen kotiarkistosta.Tellervo Juvosen haastattelu.
Aatu Väänänen vapaussodassa Aatu Väänäsen sota 1918