lauantai 8. kesäkuuta 2013

Janne Holopainen (1891-1940) rauhan töissä


Janne Holopainen syntyi Juho Holopaisen ja Tiina Loviisa Lustigin perheeseen. Vanhemmat  olivat Lassilan talon torppareita.  Savon maaseudulla torpparit eivät suinkaan olleet kylän köyhimpiä. Torppa, vaikka pienikin oli enemmän kuin piioilla, rengeillä ja loisilla oli.

Jannen onni oli se, että Pöljän kansakoulu oli suhteellisen lähellä ja hän pääsi kouluun. Hän jopa kävi jatkoluokan 1911-1912. Aikana, jolloin suuri osa lapsista jäi tyystin ilman säännöllistä koulua tuo yksikin vuosi teki merkittävän eron.

Pöljän kansakoulun jatkokurssilaiset 1911-1912. Janne Holopainen  opettajien vieressä kolmas oikealta takana. 

Jannen elämä kietoutui läheisesti Lassilan Väänäsiin. Torpparisuhde ei siis ollut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden romaanista mieliin painunut ”riitasuhde”, vaan perustui keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhön. Oheisessa koulukuvassa ovat myös Lassilan pojat, Janne ja Aatu.

Pöljälle oli perustettu jo 1904 oma pankki, Pöljän Osuuskassa. Kassan perustaminen liittyi koko maahan levinneeseen osuustoiminta-aatteeseen. Hannes Gebhardin innoittamana lähdettiin lievittämään maaseudun köyhyyttä ja takapajuisia oloja perustamalla osuustoiminnallisia yhteisöjä. Janne Holopainenkin suoritti 1915 osuustoimintakurssin Tuusulassa.

Pöljän Osuuskassasta tulikin sitten Janne Holopaisen keskeinen työmaa. Isännät perustivat kassan, mutta lopulta sen hoitajaksi haluttiin isäntien keskinäisistä raha-asioista riippumaton Holopainen. 25-vuotiaana  tammikuussa 1916 hän alkoi hoitaa kassan kirjanpitäjän tehtäviä. Ville Pietarinen oli ehdottanut Jannea tehtävään, koska hänet tiedettiin tunnolliseksi ja tarkaksi mieheksi.

Holopainen oli omaksunut syvällisesti vuosisadan vaihteen kansansivistysihanteen periaatteita: suomalaisuusaatteen, raittiuden ja edistysmielisyyden. Yhdessä ponnistaen noustaan köyhyydestä. Siksi osuustoimintatyö innosti häntä. Pöljän osuuskassan jäseninä oli koko kylä. Vaikka tilalliset perustivat kassan, siitä tuli myös loisten, mäkitupalaisten, torppareiden ja lampuotien kassa.

Pöljän Osuuskassan kautta tehtiin yhteisostoja. Jannen muistivihkossa on pienellä käsialalla pitkiä nimilistoja siementen ja rehujen tilaajista. Kyläläiset ostivat Hankkijalta yhteisostoina siemeniä: kauraa, timoteitä, turnipsia, porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta, sokerihernettä, pellavaa, apilasta, vehnää.

Osuustoimintaperiaatteella totuttiin toimimaan myös muissa asioissa. Kyläläiset hankkivat  työkoneita yhdessä. Aina ei onnistuttu. Maamiesseuran sammalkuivikeosuuskunta teki tuhansien markkojen velat ja osuuskunnan jäsenet joutuivat ne maksamaan. Tämänkin Holopainen hoiti.

Janne Holopainen solmi säädyn mukaisen avioliiton, kun hän avioitui torpparin tyttären Aino Karoliina Launosen kanssa (1882-1951). Ainon vanhemmat olivat Anna-Loviisa ja Jahvetti Launonen Munakasta. Yhteinen taival aloitettiin Kolmisopella Aarne Väänäsen loisena.

Aino Launonen ja Janne Holopainen 1919.

Kolmisopelta Janne ja Aino muuttivat 1923 Pohjolanmäelle ja rakensivat talon Kokkosenlammen rannalle, Kärängänharjun kainaloon. Janne osti ystävältään Aatu Väänäseltä maata vähän kerrallaan. Aatulla oli noin 150 hehtaarin Pohjolanmäki viljeltävänään.Syntyivät lapset Tellervo, Onni, Pauli ja Anna-Liisa. Lapsista Pauli kuoli 9 kuukauden ikäisenä keuhkokuumeeseen.

Pauli Olavi Holopainen 1926.

Luotettavalle ja tunnolliselle miehelle tuli paljon luottamustoimia. Pieneen muistikirjaansa keskelle siementilauksuia Janne oli kirjannut: ”Ilmoittaa koulun alkamisesta hyvissä ajoin, ottaa vastaan oppilaita, valvoo että korjaukset mitä tarvitaan tulevat toimitetuksi. Huolehtia, että on polttopuita ja valoöljyä.” Tunnolliseen tapaansa Janne valmistautui koulun johtokunnan jäsenyyteen.

Pohjois-Pöljän koulupiirin koulun johtokunnassa Janne istui alusta alkaen. Vuodesta 1928 koulu toimi omassa hienossa tiilirakennuksessa aivan Holopaalan naapurissa. Aatu Väänänen oli lahjoittanut komean tontin koululle, jonka valmistuminen oli suurtapaus kylälle.

Maalaisliittoa kannattanut Holopainen valittiin heti ensimmäiseen Siilinjärven kunnanvaltuustoon 1925. Valtuustoon hänet valittiinkin sitten kaikissa vaaleissa. Hän toimi lukuisissa keskeisissä kunnan tehtävissä aina kuolemaansa saakka 1940. Hän toimi mm. kunnan rahastonhoitajana, kunnallislautakunnan varapuheenjohtana ja köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtajana. Ehkä vaikutusvaltaisin ja merkittävin tehtävä hänellä oli asutuslautakunnassa.

Asutuslautakuntien tehtävänä oli edistää torpparivapautuslain (1918) ja Lex Kallion (1922) hengessä maaseudun maattomien maanhankintaa. Lautakunta jakoi lainoja maanostoon, tilojen rakennusten kohentamiseen ja maanraivaukseen.  Asutuslautakunta aloitti työnsä vuonna 1926.

Lautakunnan jäsen ja asutusneuvoja Holopainen tunsi Siilinjärven maatalousasiat osuuskassanhoitajana tarkkaan. Nopeasti hän eteni lautakunnan puheenjohtajaksi ja lopulta lautakunnan kaikki keskeiset työt kasautuivat hänelle.

Modernisti voisi sanoa, että lautakunta jakoi mikrolainoja niille torppareille, mäkitupalaisille ja loisille, jotka olivat onnistuneet hankkimaan oman tilan. Asutuslautakunnissa muuten vakiintui suomen kieleen uusi sana: pienviljelijä. Vuoteen 1928 saakka käytetään termiä palstatilallinen, asutustilallinen tai pientilallinen. Lainojen hakijoissa oli paljon pöljäläisiäkin.

Janne Holopaisen tarina on kaunis esimerkki kansalaisyhteiskunnan synnystä Suomessa. Oli mahdollista nousta ylös säädystään ja ennen kaikkea tulla vaikutusvaltaiseksi tekijäksi kunnalliseen elämään. Osuustoiminnassa ajatuksena oli, että oma apu paras apu. Mutta samalla uskottiin lujasti yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen.

Janne Holopainen kuoli vatsasyöpään marraskuussa 1940.

Janne ja Aino Holopainen, lapset Tellervo, Onni ja Anna-Liisa kuvattuna kotonaan 1932. Pöljän Osuuskassa toimi talossa v. 1923-1937.  


Lähteet:  Janne Holopaisen päiväkirja 1917-1919. (Anna-Liisa Heikkisen arkisto), Anna-Liisa Heikkisen ja Tellervo Juvosen haastattelut. Siilinjärven asutuslautakunnan pöytäkirjat 1926-1930. Valokuvat Tellervo Juvonen, Anna-Liisa Heikkinen, Aino Holopainen. Matti Juusela: Pöljän kassasta POP-pankiksi 1904-2004. Siilinjärveläisen osuuspankkiliikkeen 100-vuotishistoria. 2004 
Jannen kokemukset sisällissodasta 1918 olen kirjoittanut aiemmin kahteeen blogiin 2013.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti