Gadgetissa oli virhe

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Aatu Väänäsen jatkosota 1941-42

Aatu Väänänen ja Jenny Piippo menivät naimisiin 1941,
"Iltamyöhällä tuli kutsukortti saapua sotaan lähtemään huomenna kello 3 ip." Näin lakonisen merkinnän  Aatu Väänänen teki 17.6. 1941 maatalouskalenteriinsa. Seuraavana päivänä hän läksi kotoa Siilinjärven suojeluskuntatalolle, jossa laitettiin varusteita kuntoon sotaa varten.

Iltapäivällä 19.6. alkoi matka kohti itärajaa autokyydillä. Miehet asettuivat Kontiolahdelle parakkimajoitukseen. Kontiolahdella harjoiteltiin Höytiäisen rannalla kunnes iltayöstä 29.6. lähdettiin kohti Tohmajärveä ja "pakkorajaa". Talvisodan rauhan rajat herättivät laajaa katkeruutta Suomessa.

Aatu Väänänen ei lähtenyt sotaan ensimmäistä kertaa. Hän oli osallistunut vapaussotaan 1918. Vapaussodan jälkeen hän suoritti vielä asepalveluksen Lappeenrannassa, josta hän vapautui korpraaliksi ylennettynä 19.11.1920. Aatu Väänänen oli tykkimies.

Varusmies Aatu Väänänen Lappeenrannan laivasatamassa 1919.
Talvisotaan Aatu ei joutunut. Hänet kutsuttiin palvelukseen helmikuussa 1940, mutta hän ei ehtinyt rintamalle ennen sodan päättymistä. Talvisodan lopun hädästä ja asepulasta kertoo, että koulutuskeskuksessa harjoitteltiin haloilla ja laudoista valmistetuilla aseilla helmikuussa 1940. Lapset ilkkuivat miesten toimia!

Välirauhan aikana alettiin siilinjärveläisistä koota omaa it-komppaniaa. Koulutettavia oli noin 130, heidän joukossaan myös Aatu Väänänen. Siilinjärveläisten harjoitusaseena oli Breda-merkkinen 20 mm:n konetykki ja kaksoiskonekivääri.

Oheinen kartta on Akateemisen Karjala Seuran julkaisu. Arvostettu kustantaja Otava on painattanut sen vuonna 1941. Aatu Väänänen hankki kartan sotamatkalle tai sen jälkeen itselleen. Arvokkainta kartassa on tietysti Aatun merkinnät. Dokumentti kertoo siilinjärveläisen it-komppanian tien Kontiolahdelta Syvärille kesäkuusta 1941 helmikuuhun 1942.

Siilinjärveläisen it-komppanian tie Itä-Karjalaan 1941-42.
It-komppania kulki tykistön korkeudella, joten aivan etulinjassa Aatu ei ollut. Hyökkäysvaiheessa siilinjärveläistenkin tappiot olivat kovat, mutta tykistö ei ollut pahin paikka sotapalvelusta suorittaa. 

”Aamutunneilla muututtiin pakkorajan yli asemiin ja iltasella oltiin jo Pälkjärven kirkolla.” (12.7.1941) Hyökkäysvaihe Aatun komppanian lohkolla oli alkanut 10.-11.7. Tavoitteena oli Sortavala, jonka taisteluihin Aatu osallistui 26.7.-16.8.1941.

Sortavala oli varmasti ollut monelle miehelle tärkeä tavoite. Olihan kyseessä talvisodan rauhassa viholliselle jäänyt merkittävä asutuskeskus. Myöhään illalla 16. heinäkuuta miehet pääsivät Sortavalaan. Asetuttiin Kuhavuorelle telttamajoitukseen ja asemiin.

Oltiin oltu kaksi kuukautta poissa kotoa. Miehet alkoivat tehdä loma-anomuksia. Aatu saikin oman anomuksensa läpi ja pääsi lomalle. Matka sujui joutuisasti, sillä hän pääsi autokyydissä Joensuuhun ja jo saman päivän (20.8.) aikana hän oli Pöljällä. Loma päättyi 26.8., jolloin hän lähti postijunalla Pöljän pysäkiltä takaisin sotatoimiin.

Elettiin jatkosodan hyökkäysvaihetta. Loman aikana Aatun yksikkö oli edennyt Koirinojalle saakka. Eteneminen jatkui siitäkin syvälle Itä-Karjalaan. Aatun loppusota oli hiljaiseloa asemissa. Hän pääsi vielä Veikko Miettisen kanssa lokakuun lopulla lomalle. Tuolloin oltiin jo Syvärin takana Paranin kylässä.

Syvärillä 1942. aatu Väänänen istumassa edessä ensimmäinen vasemmalta.
Rintamapalveluksesta Aatu Väänänen vapautettiin 24.2.1942 iän perusteella. Hän oli tuolloin 45-vuotias. ”Kuopiossa kello 11.20. piiriesikunnasta vapautuspaperit sain. Postijunalla Pöljälle ja hevosella kotiin. Niin oli sotareissu päättynyt, joka oli kestänyt 8 kk ja 10 päivää."

Kotirintamalla Aatu suoritti vielä armeijan hankintoihin liittyviä tehtäviä: heinää ja hevosia armeijalle. Lisäksi hän istui kunnallislautakunnassa. Suojeluskunnan kunniavartioon Aatu osallistui säännöllisesti, kun sankarihautajaisia järjestettiin.

Aatu ja Jenny Väänänen kotona Pohjolanmäellä.


Lähteet: Aatu Väänäsen maatalouskalenterit 1941-45. Itä-Karjalan kartta 1941 ja valokuvat Eva Wäänäsen kotiarkisto. Aatu Väänäsen haastattelu 10.7.1961. Kotus. Paavo Kasurinen: Kiitos kirjeestä. Pieksänmäki 1990

Aatu Väänäsestä lisää:Aatu Vääsen sota 1918,Lankiaa maksettavaksi,  Kansalainen Aatu Väänänen Itä-Karjalaa valloittamassa




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti