Gadgetissa oli virhe

tiistai 29. lokakuuta 2013

Sairaanhoitajan polku - kuvia Hanna Laitisen albumista


Hanna Laitinen vuosisadan vaihteessa.
Lassilan talon kotiarkistossa on säilynyt  Hanna Laitisen valokuva-albumi. Hanna Laitinen syntyi 2.4. 1888 Suonenjoella. Hän kävi Kuopion suomalaista yhteiskoulua ja sai sieltä keskikoulun päästötodistuksen 1905. Hanna oli Lassilan talon emännän Elsa Väänäsen sisko.

Hanna opiskeli sairaanhoitajan työtä Kammion yksityisessä sairaalassa 1906-1907. Kammio oli mielisairaala. Tämän jälkeen Taavetti Laitinen,  Hannan setä otti Hannan töihin yksityissairaalansa Lepokoti Tilkkaan Helsingissä.  Siitä alkoi sairaanhoitajan ura.

Hanna Laitisen valokuva-albumissa on monia kiintoisia kuvia.


Tilkan sotasairaala 1914














Tilkkaa käytettiin ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisten sotasairaalana.

Perustuslaillisissa piireissä Laitista pidettiin häpeämättömänä pyrkyrinä, joka käytti sortovuosien poliittisen suhdanteen hyödykseen. Hän kipusi aina "lääkintöhallituksen ylitirehtööriksi" asti. Taavetti Laitinen oli tiukka suomalaisuusmies, joka näki myöntyvyyslinjassa mahdollisuuden edistää myös omaa uraansa. Laitisella ei ollut tukenaan ruotsinkielisen sivistyneistön verkostoja.

Myöntyvyyslinjan miehelle sopi, että venäläiset lähettivät 1. maailmansodan sotilaitaan hoitoon Suomeen. Hannankin albumissa on kuvia venäläisitä sotilaista, jotka toipuivat sodan vammoista Tilkassa.

Hannalle ja monille muille nuorille naisille koulutus avasi kokonaan uusia mahdollisuuksia uraan ja itsenäiseen elämään.

"Polly Schulmannin läksiäiset. Lähti ambulanssiin." Hanna äärimmäisenä oikealla.
Kuva pirskeistä Tilkan henkilökunnan kesken näyttää hellyttävän hetken naisten keskinäisestä työtoveruudesta ja vapaa-ajan vietosta Lepokoti Tilkassa ehkä v. 1914.

Viimeinen ilta Tilkassa. Vasemmalla Taavetti Laitinen, Hanna istuu ensimmäisenä selin.
Taavetti Laitisen myytyä Tilkan Hanna Laitinen siirtyi työskentelemään Haminan sotasairaalaan. Keisarillisen Suomen kadettikoulu oli lakkautettu vuonna 1903 ja rakennus oli siirtynyt venäläisten käyttöön. Ensimmäisen maailmansodan aikana siellä toimi sairaala, jossa Hannakin työskenteli.

"Haminasta. Hoitohenkilökunta parvekkeella. Tohtori Kivalo ja minä ikkunalla äärimmäisenä vasemmalla."
Haminan sotasairaala. Hanna Laitinen takana kolmas vasemmalta.
Venäläisten sotilaiden hoito Suomessa ei ollut poliittisesti aivan yksinkertainen asia. Perustuslailliset inhosivat kaikkea yhteistyötä venäläisten kanssa. Suomen itsenäistymisen jälkeen Taavetti Laitinenkin menetti virkansa. Myöntyvyydestä tuli painolasti. Hanna Laitinen  ei laittanut Haminan työkokemusta ansioluetteloonsa, kun hän haki itsenäistymisen jälkeen töitä.

Kuitenkin Hannan kuvissa välittyy seesteinen yhteistyö venäläisten ja suomalaisten välillä. Komeista venäläisistä potilaista on paljon kuvia.

Oheisen kuvan viereen Hanna oli kirjoittanut:"Ei kaipaa selitystä".

Haminasta Hanna hälytettiin Tampereelle. Lavantautia oli alkanut esiintyä  kaupungissa loppuvuodesta 1915 tavallista enemmän. Vuonna 1916 siitä muodostui tuhoisa epidemia, jonka jäljiltä 273 tamperelaista kuoli. Kaiken kaikkiaan 3157 kaupunkilaista sairastui lavantautiin. Hannan albumissa on kuvia Attilan kenkätehtaaseen perustetusta lavantautisairaalasta.

Taavetti Laitinen oli lääkärinä ja Helsingin yliopiston professorina erikoistunut nimenomaan hygieniaan. Vanhoilla päivillään Hannasta tuli suorastaan sairaaloisen "hygieeninen" ja bakteeripelkoinen. Ehkäpä tälläkin kokemuksella oli siihen vaikutusta.

Tilapäinen lavantautisairaala Tamperella. Attilan kenkätehdas.
Seuraavaksi Hanna lähti Tornioon vankienvahtokomennukselle. Venäjän Punainen Risti organisoi Tornion kautta noin 63000 sotavangin vaihdon Venäjän ja Saksan välillä 1915-1918. Torniossa toimi sairaala, jossa Hannakin työskenteli. Tätäkään tehtävää Hanna ei ansioluetteloonsa laittanut.

Tornion saksalainen sairaala. Hanna Laitinen istumassa.

Huonokuntoisia saksalaisia sotavankeja.

Saksalaisia haudattiin Ruotsin puolelle.
"Prinssi Carlin lähettilään juhliminen Tornion seurahuoneella."
"Ryssät odottivat omiaan Ruotsin puolelta."
Suomen itsenäistymisen jälkeen Hanna Laitinen suuntautui psykiatriseen hoitoon. Aluksi hän työskenteli Viipurin lääninsairaalan vastaanottolaitoksella ja sittemmin Nikkilän mielisairaalassa (1920-24).

 "Levollinen mies-osasto Nikkilästä."

Nikkilän sairaala 1920-luvun alussa.
Hanna Laitinen työskenteli Nikkilän jälkeen Oulun vastaanottokeskuksessa ylihoitajana. Albumissa ei ollut sieltä valokuvia. Laitinen tuli vuonna 1947 Pöljälle ja eli vanhuusvuotensa Kuopiossa.



Lähteet: Hanna Laitisen arkisto Lassilan talon kotiarkistossa.
http://www.historia.tampere.fi/etusivu.htm:/Katja-Maria Miettunen: Lavantauti, http://www.tornio.fi/Tornionhistoria/Jouko Vahtola
Federley, Ensimmäisen maailmansodan sotasairaalat.
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/04_05_18_federley_sotasairaalat.pdf
Niemi, Muistoja Taavetti Laitisen kadun vaiheilta. Duodecum 1998.http://archive.is/VHRl8
Laitisen sisaruksista myös maaliskuun 2013 blogeissa "Laitisen sisarusten valinnat" ja "Mallikansalaisuuden haasteet - Elsa Väänänen Pöljän koulun opettajana"










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti