perjantai 28. maaliskuuta 2014

Kotiseututyön peruskurssi suoritettu

Yksi tapaaminen aurinkoisena loppukesän päivänä 2011 vei minut jännittävälle matkalle kotikyläni historiaan. Kuin unissakävijä olin kulkenut, näkemättä mitään. Tähän olin kuitenkin osannut tulla.

Pöljän kyläyhdistys oli järjestänyt 2011 elokuussa peltokirppiksen, jonne minäkin pahaa aavistamatta menin. Tapasin pellolla myös äitini ystävän, Liisa Poutiaisen. Liisa ehdotti, että tulisin katsomaan hänen valokuviaan. Niinpä sovimme ajan ja sillä matkalla olen vieläkin. Hauras, tyylikäs vanha rouva tempaisi minut aikamatkalle Pöljän kylän historiaan.  Aloin kerätä kotikylän valokuvia talteen. Liisan albumeista kaikki alkoi, mutta lopulta syntyi paljon enemmän kuin valokuvaprojekti.

Siilinjärven Ponnistuksen Pöljän kylosasto Helsingin Suurjuhlilla 1947.
Valokuvista syntyi yhteisösivu Kuvia Pöljältä Facebookiin. Olen jakanut sivulla satoja keräämiäni kylän valokuvia, joita yhteisön yli 600 jäsentä innokkaasti kommentoivat. Jäsenet myös laittavat sivulle omia löytöjään. Valokuviaan kokoelmiin on luovuttanut noin neljäkymmentä henkilöä. Vanha kyläyhteisö on syntynyt uudelleen. Kaukaisimmat jäsenet osallistuvat Yhdysvalloista, Kanadasta, Espanjasta, Saksasta, onpa seuraajia välillä Thaimaasta ja Venäjältäkin. Ruotsista on useita innokkaita yhteisön jäseniä.

Kuviin liittyi aina tarinoita. Aloin kirjoittaa tätä blogia syksyllä 2012. Lähes kaikki tekstit perustuvat kylältä löytyneisiin dokumentteihin. Nestor Halonen, Jenni Linnove, Pekka Rautiainen, Irma Roivainen, Anna-Liisa Heikkinen ja Eva Wäänänen ovat luovuttaneet kotiarkistojaan käyttööni. Se on luottamuksen osoitus, jota arvostan. Myös muita lähteitä olen käyttänyt, jos ne ovat olleet kohtuudella saavutettavissa. Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen nauhoitteista löytyi mm. Aatu Väänäsen mainio haastattelu. Oli huikea hetki, kun kuuntelin silminnäkijän kokemuksia vuoden 1918 sodasta.

Olen myös julkaissut löytämiäni valmiita muisteluja ja pienoistutkimuksia Pöljän kylähistorian blogissa. Siellä viimeisimpänä "hittinä" on ollut Hökösen kylän pitkäaikaisen opettajan Hillervo Väänäsen kertomus opettajan ensimmäisistä vuosista kylällä. Hökönen on pieni kylä Pöljän kupeessa, joten olen uskaltautunut Hillervon tarinan kertomaan. Samoissa riennoissa hökösläiset ja pöljäläiset liikkuivat. Kylien nimetkin sopivat toisiinsa...

Kuvien ja blogin ohessa syntyi kylän yhdistysten sekä maa-, metsä- ja kotitaloussäätiön ja Kalakukko ry:n kanssa Kulttuuripolku kylälle. Pyöräily- ja kävelyreitti savolaisessa kylämaisemassa, jossa opastetauluissa kerrotaan entisaikain elämästä Pöljän kylällä.

Kulttuuripolun avajaiset Puustellin pihapiirissä. Pekka Rautiainen puhuu.
Olin muuttanut 2004 Kuopiosta  Pöljälle. Pyöräilin tuolloin kylän raittia ja pysähdyin hylätyn Pöljän pysäkin pihalle. Harmitti rakennuksen rujo ulkoasu. Silloin vielä ajattelin, ettei asia minulle kuulu. Kaikenlaista sitä viattomuuksissaan luulee. Kymmenen vuotta myöhemmin päiviini ei paljon muuta mahdukaan. Kunnostamme innolla vanhaa pysäkkirakennusta.

Vuonna 2010 toimintansa uudelleen aloittanut kyläyhdistys on saanut kyläläiset mukaan pelastustalkoisiin. Sata vuotta kylän maisemaan kuulunut rakennus aiotaan nostaa entiseen loistoonsa. Rakennus on vain pieni seisahduslaituri maailman laidalla, mutta aikanaan se liitti tämän syrjäisen kolkan edistykseen ja loi vaurautta seudulle. Rautatie kokosi kyläläiset yhteen, koska posti, rahtiliikenne, maidot ja kauppa-asiat hoituivat pysäkillä ja sen läheisyydessä.

Junan passaaminen aloitetaan uudelleen 26.4. 2014, kun nostalgiajuna pysähtyy pysäkillä klo 10.55. Projektia voi seurata Facebookissa Pro Pöljän pysäkki ja blogista Kuulumisia Pöljän pysäkiltä .

Pöljän pysäkki alkuperäisessä asussaan. Kuva 1920-luvulta.
Kotiseudun historian harrastaminen on muuttanut suhdettani kotikylääni. Olen asettunut tänne uudestaan. Olkoon tämä blogini hetken huokaisu tohakan keskeltä. Nyt on kaunis kevätilta, katselen keittiön ikkunasta naapurin punaista navetan seinää, komea kuusitaimikko vihertää. Olen kotona.

Vireän kylän ajankohtaisista tapauksista saa tietoa oheisten linkkien kautta.
Pöljän Kyläyhdistys
Pöljän kyläyhdistys Facebookissa


3 kommenttia:

  1. Olipa kauniisti kirjoitettu ja mielen valtaa niin suuri ylpeys siitä että asioihin on vaikutettu ja tämä todistaa että niihin tosiaan VOI vaikuttaa. Jonkun täytyy vain ottaa se ensimmäinen askel. Kaikkea rappeutumista ei tarvitse hyväksyä, oli se sitten millaista tahansa.

    VastaaPoista
  2. Aira, minä olen edelleen sitä mieltä, että sinun pitää tehdä tästä kaikesta KIRJA!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista Soili-Hannele ja Hietzu! Pöljän pysäkistä on sanottava, että sen pelastusoperaatio on kyllä upea tarina tähän asti. Matka ei ole ollut ihan mutkaton, mutta onneksi pysäkin tontti ei ole arvokas. Jos tontilla olisi ollut muuta, "hyödyllistä" käyttöä, niin tilanne olisi ollut hyvin vaikea. Nykyisessä rahatilanteessa kunnat ja niiden viranomaiset pelkäävät kulunkeja hysteerisesti. Oli vaikea saada viranomaisia edes suostumaan siihen, että me omalla työllä ja varainkeräyksellä korjaamme pysäkkiä. Se oli hämmentävää.
    Uskoa ja intoa tarvitaan! Ilman kipinää ja jääräpäisyyttä hankkeet kaatuvat ensimmäiseen epäilijään. Niitähän riitti ja nimenomaan viranomaisissa. Mutta nyt tuntuu, että hankkeella on laaja kannatus ja ymmärrys.
    Kirja voi tulla joskus. Nyt keskitymme yhdessä markkinoimaan Markku Niskasen kyläkirjaa, joka ilmestyy kesäkuussa.

    VastaaPoista