Pöljän Martat 100-vuotta 20.5.2018.

Tämä teksi on pitämäni puhe Pöljän marttojen 100-vuotisjuhlasta Pöljäntalolla 20.5.2018.

Kun Pöljän martat juhlivat vuonna 1928 10-vuotista taivaltaan, historiapuheen piti opettaja Enne Kolehmainen. Hän aloitti puheensa: ”Allekirjoittanut ei ole oikea ihminen kirjoittamaan Pöljän Marttojen yhdistyksen 10-vuotiskertomusta siitä yksinkertaisesta syystä, että olen ollut tässä yhdistyksessä mukana niin kovin vähän aikaa. Siitä huolimatta oltiin tarpeeksi varomattomia ja jätettiin tehtävä minulle ja siitä siis johtuu tämän kertomuksen asiattomuus ja päättömyys.” 90 vuotta myöhemmin martat ovat olleet yhtä varomattomia, kun luottivat tehtävän minulle.

Pöljän työväentalo, nykyinen Pöljän eräveikkojen talo eli
Pöljäntalo.

Pöljän kylällä oli vuonna 1918 noin 800-900 asukasta. Rautatie oli avannut kylän maailmalle, täältä lähdettiin siirtolaiseksi Amerikkaan, muutettiin kaupunkeihin, mutta rautatie antoi myös uusia mahdollisuuksia vaurastumiseen, kun maataloustuotteiden kauppa Kuopioon ja muualle helpottui. Meillä oli oma koulu ja uutta Pohjois-Pöljän koulua jo suunniteltiin. Tämä talo oli vuonna 1918 työväentalo, jota vuokrattiin myös muille käyttäjille. Meillä oli oma meijeri ja oma pankki, karjantarkkailuyhdistys oli perustettu jo 1913, kylällä toimi useampiakin kauppoja. Piirtyy kuva varsin vireästä maalaiskylästä. Valtiollisissa vaaleissa pöljäläiset äänestivät autonomian aikaan suunnilleen 50% porvarillisia ja 50% sosialisteja.

Pöljän Osuuskassa. Kuvassa kassanhoitaja Janne Holopainen perheineen.
Liisa Heikkisen kotiarkisto.

Pöljän meijeri. Lassitan talon arkistot.

Tammikuun 28. 1918 pidettiin Pohjois-Savon Marttaliiton luentopäivät ja vuosikokous Kuopiossa. Paikalla oli pohjoissavolaisten marttojen lisäksi mm. Marttaliiton silloinen puheenjohtaja Fanny Hult. Kokousta johti Suoma Kyykoski avustajanaan Hilma Silvasti. Savon Sanomissa (19.1.) martat innostivat kuulijakuntaa tulemaan paikalle runsaslukuisena, ”ettei mene hukkaan hyvät humalat.”[1]

Kesken kokouksen tuli tieto, että junaliikenne etelään oli suljettu ja sota oli alkanut. Fanny Hult vietti kuukauden Kuopiossa ja osallistui sotaponnistuksiin täällä. Hän kuvasi Emäntälehdessä kuinka maaseudulta tuotiin Teollisuuskoululla ja Lyseolla majaileville suojeluskuntalaisille ruokaa ja muita varusteita.[2]

Suoma Kyykoski, agronomi, opettaja ja Kuopion
 meijerikoulun johtaja.

Tekla Hult, Marttaliiton puheenjohtaja.

Siilinjärven Marttayhdistys oli perustettu jo vuonna 1913. Pöljälle Marttayhdistys perustettiin 2.5. 1918. Silloin sisällissota oli juuri päättymässä  Etelä-Suomessa. Täällä oli eletty rauhantilassa jo helmikuun 8. päivän jälkeen. Mahdollisesti Marttayhdistyksen perustaminen liittyi siihen, että sisällissodan aikana Kuopion ympäristön naiset organisoivat valkoisen armeijan huoltoa: valmistettiin vaatteita, reppuja, panosvöitä, leivottiin leipää ym. tarpeellista. Varmasti osa Pöljän naisistakin osallistui tähän tavalla tai toisella. Ainakin Tatu Nissisen äiti Iida Loviisa Nissinen Pöljältä vei lyseolle pojalleen ruokaa täältä Pöljältä.

Tästä toiminnastahan sitten syntyi Lotta Svärd -yhdistys, mutta vuosina 1918-1919 mitään Lottien katto-organisaatiota ei vielä ollut ja naiset organisoivat toimintaa itse. Varsinaisesti Lotta-yhdistys perustettiin Siilinjärvelle 1919 ja Pöljän kylälle oma kyläosasto 1920-luvun lopussa.

Minkälaiseen liittoon Pöljän Marttayhdistys liittyi 1918? Katsoin vuoden 1918 Emäntälehden aiheita ja tällaisia asioita seillä käsiteltiin. Marttaliitto otti voimakkaasti kantaa yhteiskunnallisesti. Isänmaallisuus ja Suomen itsenäisyys, valkoisen Suomen aate näkyy tietysti. ”Kansan syvät rivit on saatava hereille. Heille on selitettävä hyvän järjestyksen suuri merkitys. Sillä ainoastaan lakiin ja järjestykseen on sen valtion nojattava, joka tahtoo säilyttää sisällisen onnen ja keskinäisen työn rauhan.”[3]

Puhuttiinpa ns. sotamartoista. Suomessa oli vakava pula elintarvikkeista ja muistakin arkisista kulutustavaroista. Martat olivat parhaimmillaan neuvoessaan kasvisten, sienten ja marjojen käyttöä ja säilömistä. Myös nykyisin niin muodikas villivihannesten käyttäminen oli martoille tuttua. Porkkanoilla punaista vaaraa torjumaan! Kiteytys voi hymyilyttää, mutta taustalla on selvästikin syvä oivallus pulan ja puutteen aiheuttamasta katkeruudesta.

Anna Ollikainen. Pöljän marttojen alkuaikojen tarmokas toimija.

Puutarhanhoito ja siementen toimittaminen marttayhdistyksille oli esillä. Lastenhoidosta annettiin ohjeita (ehkä hiukan yläluokkaisesti), espanjantauti alkoi levitä vuoden 1918 aikana, Emäntälehdessä annettiin tänä päivänäkin toimivia ohjeita influenssan torjuntaan. Pöljällä on säilynyt Anna ja Martta Ollikaisen päiväkirjat 1920-luvun alusta. Marttaliitolla oli esimerkiksi Helsingissä 550 lasta, joita he ruokkivat yleisen nälänhädän keskellä. Heti alusta asti Pöljän martoillakin oli yhtenä toiminnan muotona hyväntekeväisyys. Martat ompelivat vaatteita vähävaraisille koululaisille, järjestivät iltamia kerätäkseen avustusrahaa köyhimmille.

Valistus- ja neuvontatyöhön suhtauduttiin tosi innostuneesti ja vakavasti. On muistettava, että tuon ajan Pöljällä koulutustaso oli varsin alhainen, vaikka luku- ja kirjoitustaitoisia täällä jo oltiin.  Minä synnyin 1960 ja kasvoin kodissa, jossa oli iso hyötypuutarha. Kaikilla oli porkkanaa, punajuurta, lanttua, kaalia, marjapensaita, mansikkaa. Tuntuu vieläkin selässä, kun niitä kitkettiin ja hoidettiin. Mutta vuonna 1918 näin ei ollut. Martat ja Maa- ja Kotitalousnaiset olivat puutarha-aatetta ajaneet kylälle. Ei kotipuutarhoja ollut tavallisissa taloissa vuonna 1918. aikanaan papeilta vei kymmeniä vuosia saada suomalaiset innostumaan perunasta ja sama työmaa martoilla oli porkkanan, kaalin , retiisin ja lantun kanssa.

Siinä vaiheessa, kun vuoden 1918 Emäntälehden artikkeli ”Jätteet ja romut” tuli selatessa esiin, minä nostin kädet pystyyn. Ei tarvitse ihmetellä, miksi Marttaliitto ja marttayhdistykset porskuttavat vielä 2000-luvullakin. Ne aatteet, ihanteet ja ideat, jotka löydän Emäntälehdestä 1918 voin vaivatta löytää 2000-luvun marttatoiminnasta. Nyt neuvonnan ja avun antaminen on laajentunut koko maailmaan. Terveellinen ruoka, kotoilu, ekologisuus ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Ja näitä asioita martat valistavat niin täällä Pöljällä kuin koko maassa.

Pöljän marttoja ja vieraita 20.5.2018. Etualalla oikealla yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Aila Nurmi. 

---

[1] Savon Sanomat 19.1.1918 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1292198/articles/2828742

[2] Emäntälehti 1.3.1918 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895777/articles/2825675

[3] Emäntälehti 1.5.1918 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895778/articles/2828833