keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Alamaisesta kansalaiseksi - politiikkaa Kasurilan kylässä ja Siilinjärven asemalla


Siilinjärven kunta on perustettu vasta vuonna 1925. Kunta perustettiin Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan kylistä. Nykyisen Siilinjärven alueen ihmisten toimia voi tutkia pitemmälle kuin kunnan historia yltää. Kerron seuraavassa alueen poliittisesta historiasta vuosisadan vaihteessa.

Siilinjärven rautatieasema vuosisadan vaihteessa. Liikenne radalla alkoi v. 1902.
Aseman sijainti määritti sittemmin kirkonkylänkin sijoittumisen. Seudun keskus
oli aiemmin Kasurilan kylä. Viktor Barsokevitsch, Kuopion kultt. hist. museo.
Vuosisadan vaihteessa poliittisen eliitin suuri kysymys oli suhtautuminen Suomen autonomiseen asemaan. Venäjä pyrki suomalaisten mielestä muuttamaan merkittävästi autonomisia oikeuksiamme. Oltiinko Siilinjärvellä perustuslaillisia vai kannatettiinko myöntyvyyttä? Perustuslailliset korostivat Suomen lakeja, heidän mukaansa Venäjän keisari oli hallitsijanvakuutuksessaan luvannut säilyttää Suomen valtiollisen aseman sellaisena kuin Ruotsin vallan aikana säädetyt lait sen säätivät. Myöntyvyyslinjalaiset arvelivat, että Suomen etua voisi parhaiten edistää myöntyminen suurvallan tahtoon.

Helmikuun manifestilla 1899 Venäjän keisari ilmoitti, että tarvittaessa keisari voi julistaa itsenäisesti lakeja, jotka sitovat myös suomalaisia. Tämä julistus koettiin oikeudenloukkauksena, joka herätti muutkin kuin eliitin vastarintaan.

Suuri adressi

Suomen perustuslaillisten oikeuksien puolesta kerättiin ns. Suuri adressi. Adressin keräämisestä kantoivat suurimman vastuun ylioppilaat. Savo-Karjalan alueen keräyksen organisoi Theodor Homén. Koko maassa järjestettiin kirkolliskokouksia jumalanpalveluksen yhteydessä maaliskuun 5. päivänä. Suuri adressi luettiin niissä ja paikallaolijat allekirjoittivat halutessaan sen. Maaningalle keruupaperit toi Hugo Castren ja varsinainen nimien keräämnen jäi Pohjois-Savon kansanopiston johtajan Hjalmar Mikanderin vastuulle. Kansanopisto toimi tuolloin Maaningan Halolassa.

Theodor Homén, professori ja venäläistämistoimia vastustavan Kagaalin jäsen.
Allekirjoituksia voi tarkastella digitaaliarkistossa. Rinta rinnan on siellä miesten, naisten, säätyläisten ja maaseudun työväen ihmisten nimet. Adressin sai allekirjoittaa jokainen yli 15-vuotia suomalainen. On sanottu, että suuri adressi edisti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden asiaa.

Nykyisen Siilinjärven alueella osallistuminen ei ollut kovin aktiivista, Kuopion maalaiskunnassa vain 9,4% allekirjoitti, Maaningalla 8,5% ja Nilsiässä 6,4%.[1]  

Wille Pietarinen kirjoitti veljelleen Kustille huhtikuussa 1899: ”Anni kysyy onko kirjoitettu nimemme keisarille menevään adressiin. Ei ole kirjoitettu. Minä olin töissä muualla ja sillä aikana oli kirkollikokouksessa kirjoitettu nimet. Sitten kun saimme asiasta tiedon oli Mikander jo lähtenyt viemään adressin. Ikävältähän ne tuntuu maan asiat. Halvempi kansa on sitä mieltä, että tulkoon vaan Venäjän laki.”

Huhuja yleisestä maanjaosta ja henkiveron poistosta liikkui paikkakunnalla. Tilaton väki kuunteli tällaista puhetta korvat höröllä.  Suuren adressin nimilista on kuitenkin hieno paikallishistoriallinen dokumentti. Siinä Lassilan isäntä Johan Wäänänen ja vaimonsa Miina, piika Iida Miettinen ja  torppari  Adam Lappveteläinen sanovat painavan sanansa keisarille.[2]


Hjalmar Mikanderin piti viedä Maaningan edustajana adressia Pietariin, mutta hän sairastui, eikä osallistunut matkaan. Kuopion maalaiskuntaa edusti kansakoulunopettaja A.B. Airaksinen Vehmasmäestä ja Nilsiää maanviljelijä Zitting.[3]

Bobrikovin murha ja Hanna Pietarinen

Helmikuun manifestin jälkeen poliittinen toiminta Suomessa asettui perustuslaillisen linjan ja myöntyvyyssuunnan kamppailuun. Keisari julisti Suomelle uuden kielilain ja pakotti suomalaiset Venäjän armeijaan asevelvollisuusmanifestilla. Perustuslailliset katsoivat, ettei laittomina pidettyjä lakeja tule noudattaa, myöntyvyyslinjalaiset (suomettarelaiset) katsoivat, että Suomi voittaa enemmän myötäilemällä suurvaltaa.

Siilinjärven suuri perustuslaillinen vaikuttaja Juho Savolainen
 (istumassa) ja aatekumppani Juho Ruuskanen.
Kuva Annu Jauhiainen kotiarkisto.

Kuopio oli aktiivisen vastarinnan keskus Pohjois-Savossa ja linkit sieltä johtavat ainakin Juho Savolaiseen. Jo vuonna 1905 Kuopion aktivistit hankkivat aseita tavoitteenaan nostattaa kansa itsenäisyystaisteluun Venäjää vastaan.[4]Täällä osallistuttiin kutsunlakkoihin. Kuopion alueella tehtiin ryöstöjä, joilla oli aktivistikytkennät.[5] Löytyipä Juho Savolaisenkin talon pihamaalta Pyykankaalta pommi, joka osoittautui kuitenkin pilailuksi.[6]

Hanna Pietarinen.
Kuva Pekka Rautiaisen kotiarkisto.
Aktivistit murhasivat kenraalikuvernööri Bobrikovin 1904. Tämän tapahtuman sai kokea hyvin läheltä Hanna Pietarinen, jonka sukujuuret ovat Maaningan Käärmelahdessa ja Pöljällä. Hanna oli työssä samaisessa täysihoitolassa, jossa Eugen Schauman asui. Hänellä on eloisia muistoja murha-aamusta täysihoitolassa ja kuulusteluista teon jälkeen. Hanna Pietarinen alkoi myöhemmin puhua, että hänellä ja Eugenilla oli ollut romanttinen suhde. Schaumanista tuli aktivistien kansallissankari ja Hannasta valtakunnanleski, tosin vain Hannan mielessä.[7]

Suurlakko 1905

Suuri adressi ei vaikuttanut keisarin toimiin, mutta 1905 alkanut suurlakko Venäjällä tempaisi siilinjärveläisetkin historian tekijöiksi. Siilinjärvellä lakko alkoi 2.11. 1905.[8] Liikkeet suljettiin ja pidettiin kansalaiskokous, jossa valittiin lakkokomitea. Kansalaiskokouksen valtuuttamana lakkolaiset alkoivat ajaa paikkakunnalta pois henkilöitä, joita pidettiin ”bobrikovilaisina”. Tällaiseksi koettiin poliisikonstaapeli Taavetti Siippainen, Kasurilan kansakoulun opettaja Alhojärvi sekä Elias Laitinen.

Suurlakon aikaisia tekoja käsiteltiin myöhemmin oikeudessa. Puhdistustyössä aktiivisena tekijänä oli maanviljelijä Juho Savolainen, ”Pyykankaan Jussi”. Hän oli merkittävä pohjoissavolainen perustuslaillisen linjan edustaja, aktivisti. Hänellä oli laajat kontaktit Kuopion kautta valtakunnan politiikkaankin. Poliisi Siippainen sidottiin ja häneltä vietiin aseet. Savolaisen mukana hääräsivät Siilinjärven aseman telegrafisti Pekka Hämäläinen sekä talolliset Kalle Zacheus ja Aaro Hollander. Siilinjärven perustuslailliset katsoivat konstaapelin olevan Venäjän kätyri.

Kansakoulunopettaja Alhojärvi joutui käytännössä pakenemaan hetkeksi paikkakunnalta. Myöhemmin hän palasi Kasurilan kansakouluun ja liittyi Siilinjärven työväenyhdistykseen. Alhojärvi toimi myös yhdistyksen puheenjohtajana. Se teki opettajan toimimisen Kasurilassa, jos mahdollista, vieläkin vaikeammaksi. Alhojärvellä oli kannattajansa ja ankarat, lähinnä perustuslaillisesta suunnasta tulevat vihollisensa.

Kasurilan kansakoulun opettaja Vilho Alhojärvi.
Elias Laitinen vaati myöhemmin oikeudessa tuomiota Aaro Hollanderille perättömistä puheista kansankokouksessa. Sanomalehtien jutuista välittyy kuva varsin kiihkeistä kansankokouksista. ”Bobrikovilaisilta” vaadittiin tunnustuksia kansankokouksen edessä.[9]

Siilinjärven asemalla sanottiin olleen sunnuntaina 5.11. noin 3000 henkeä kokouksessa. Määrään voi suhtautua varauksella, sillä jutut perustuivat paikallisten toimijoiden antamiin tietoihin.[10]

Suurlakko innosti kansalaisia. Siilinjärvelle perustettiin työväenyhdistys joulukuun alussa 1905. Perustava kokous pidettiin I. Nuutisen talossa. Yhdistyksen toimihenkilöinä olivat tuolloin J. Koistinen, K. Hämäläinen, Fr. Karhu, P. Taskinen, Taavetti Hakkarainen, I. Nuutinen ja A. Miettinen. Jäseniä oli 75 ja yhdistys kannatti SDP:n puoluehallinnon ponsia valtiollisten olojen uudistamiseksi. Erityisesti yhdistys korosti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden merkitystä.[11] Myös kylillä aktivoiduttiin ja ainakin Pöljällä perustettiin 4. helmikuuta 1906 oma työväenyhdistys.[12]

Siilinjärven työväenyhdistys järjesti mielenosoituskulkueen ja puhetilaisuuden uudenvuoden päivänä 1906. Käveltiin kirkonkylän raittia ja asemalla huudettiin eläköötä! Puhujana oli herra Mäkelin, voisi olla Antti Mäkelin, hänestä sitten myöhemmin tuli kansanedustajana ja Savon Työmiehen päätoimittajana.[13] Toiveikkaasta ja vielä varsin sopuisasta mielialasta kertoi se, että työväenmarssien lisäksi laulettiin myös kansallislauluja.

Siilinjärven perustuslailliset pitivät yhdistyksen perustavan kokouksen Kasurilan kansakoululla 7.12.1905. Kokouksen avasi, kukapa muukaan kuin Pyykankaan Jussi. Puheessaan hän erityisesti moitti suomettarelaisia. Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa Siilinjärven Perustuslaillinen Yhdistys. Jäseniä yhdistykseen liittyi uutisen mukaan puolisen sataa. Väliaikainen toimikunta alkoi valmistella asiaa.Toimikuntaan kuuluivat Juho Savolainen, linjasähköttäjä Pekka Hämäläinen, kauppias A. Fr. Väänänen, rakennusmestari Juho Hämäläinen ja vaihdemies Janne Häkkinen.[14]

Siilinjärvelläkin alettiin valmistautua uuteen vaalilakiin ja vaaleihin, jossa vanha säätyjako kumottaisiin. Vuoden 1906 eduskuntauudistus merkitsi valtavaa muutosta. Kaikki syntyperään, koulutukseen tai omistukseen liittyvät erioikeudet valtiollisissa vaaleissa kumottiin. Siirryttiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Kaikki yli 24-vuotiaat, miehet ja naiset saivat yhden äänen vaaleissa. 

Pöljällä on säilynyt tallessa v. 1907 käytetty alkuperäinen vaaliuurna. Myös Kuuslahden
vaalipiirissä on alkuperäinen tallessa Siilinjärvellä.
Aina ei muisteta, että uudistukseen liittyi merkittävä äänioikeuden rajaus: jos henkilö oli vaivaisavun piirissä tai ei ollut maksanut verojaan, hänellä ei ollut äänioikeutta. Tämä rajaus sulki vuoden 1907 eduskuntavaalissa noin 14% äänioikeutettua vaalista.[15]






[1] Wirilander, Savon historia 654
[2] Hajamietteitä Pöljältä, Suuri adressi Pöljällä
[3] Suuren lähetystön jäsenet: http://www.phpoint.fi/ulrikaj/delegation.pdf
[4] Wirilander, Savon historia IV, 670
[5] Otava https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/735359/articles/1563807
[6] Savon Työmies https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/693558/articles/2680738
[7] Hajamietteitä Pöljältä http://airaroivainen.blogspot.fi/2012/11/kunnian-mies-ja-hanna-neiti.html
[8] Otava https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/674293?page=1
[9] Pohjois-Savo https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683484?page=3
[10] Otava https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/674293?page=1
[11] Pöytäkirjaote Siilinjärven Työväenyhdistyksen johtokunnan kokouksesta 28.12.1905. Työväenarkisto.
[12] Hajamietteitä Pöljältä http://airaroivainen.blogspot.fi/2012/10/suurten-myllerrysten-keskella.html
[13] https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/674316?page=2
[14] Pohjois-Savo https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683443?page=3
[15] Hajamietteitä Pöljältä http://airaroivainen.blogspot.fi/2017/05/ensi-kertaa-aanestamaan.html

2 kommenttia:

  1. Hyvää työtä paikallishistorian esiin tuomisessa, kiitos!

    VastaaPoista
  2. kiitos! Mukava oalaute ja lukijat innostavat jatkamaan penkomista.

    VastaaPoista