Syksyllä 1907 kuopiolaisia järkytti
ja kiehtoi keskellä kirkasta päivää tapahtuneet Haapaniemen rullatehtaan ja
Karhonsaaren sahan kassanhoitajajien ryöstöt. Molempien tekojen takana oli noin
kymmenen hengen työläisaktivistiryhmä, joka perusteli tekojaan poliittisilla
motiiveilla. Keitä tekijät olivat ja millä ryöstöjä perusteltiin?
 |
| Haapaniemen tehtaat. Victor Barsokevitsch, Kuopion museo. |
Ensimmäinen
ryöstö tapahtui lauantaina 10.8. 1907. Haapaniemen rullatehtaan kassanhoitaja Hellmer oli hevoskyydillä matkalla
kaupungista tehtaalle maksamaan työläisten palkkoja. Rahoja hän kuljetti
nahkaisessa rahapussissa. Lähellä tehdasta kolme naamioitua miestä hyppäsi
lepikosta tielle, yksi otti hevosen suitsista kiinni, toinen uhaksi ajuri Aapeli Nygreniä aseella ja kolmas
komensi Hellmeriä nostamaan kädet ylös. Tilanne oli nopeasti ohi, yksi miehistä
sieppasi Helmerin ojentaman rahapussin ja ryöstäjät pakenivat metsään.[1]
Hellmer
jatkoi matkaansa tehtaalle, josta hän soitti kaupunkiin poliisille. Ryöstö oli tapahtunut
noin klo 16.15. Poliisit löysivät tien varren lepikosta puoliksi juodun
punssipullon ja sanomalehtiä. Miehet olivat saaneet saaliikseen noin 3000
markkaa[2].
Palkkapussissa oli ollut tavallista vähemmän rahaa, koska palkkoja oli maksettu
jo etukäteen.
Tapahtumalla
oli useita silminnäkijöitä, mutta he eivät uskaltaneet puuttua aseistautuneiden
miesten toimiin. Vahakankaiset harmaat naamiot peittivät miesten koko
ylävartalon, silmien ja suun seutuvilla oli aukot. Selvästikin ryöstäjät
tunsivat paikalliset olot ja tekoa oli huolellisesti valmisteltu. Kaupunkia ympäröi
vielä tuolloin sankat metsäalueet, jonne oli helppo kadota.
Ryöstön
poliittisesta luonteesta alkoi pian liikkua huhuja, johon Savon Työmiehen
päätoimittaja J.A. Mustonen reagoi
yllättävän rajusti. Kuopion torille kutsuttiin koolle mielenosoitus 19.8.,
jossa Mustonen syytti ennen kuulumattomalla tavalla kaupungin ja läänin ylimpiä
virkamiehiä syyllisisiksi tai vähintäänkin avustajiksi ryöstöön. Hän väitti
ryöstön olevan porvarillinen provokaatio, jolla koetetaan mustamaalata
työväenliikettä[3].
Suutari Heikki Kokkonen kirjoitti ryöstöistä
mielipidekirjoituksen Savon Työmieheen . Siinä hän syytti porvareita tekopyhyydestä,
kun he väittivät ryöstöä sosialistien tekemäksi.[4]
Nilsiän Niinimäessä vuonna 1870 syntynyt suutari Kokkonen oli Kuopiossa varsin
tunnettu työväenvaikuttaja. Hän oli ollut mm. Kuopion suurlakkokomitean jäsen vuonna
1905.
 |
| Kuopion suurlakkokomitea 1905. Heikki Kokkonen kolmannessa rivissä äärimmäisenä oikealla. Victor Barsokevitsch, Kuopion museo. |
Mustosen
puheiden taustalla oli aktiivisen vastarinnan perintö. Suomessa oli vuodesta
1901 toiminut aktiivista vastarintaa harjoittavia salaisia järjestöjä.
Porvarillisella puolella vastarintaa organisoi Kagaali ja työväenpuolueen
liepeillä toimi Proletaarikomitea. Nämä järjestöt toimivat pitkään myös
yhdessä. Kagaali rahoitti työläisaktivistien toimintaa, koska heillä oli
parempi ote maaseudun työväestöön.[5]
 |
| Työläisaktivisti P.J. Mömmö toimi Kuopion ympäristössä kutsuntalakkoagitaattorina 1903-1904. Hänet valittiin SDP:n edustajana eduskuntaan Kuopion läntisestä vaalipiiristä 1907. |
Asevelvollisuuslain
vastustaminen yhdisti, vaikka aatteellisesti oltiinkin eri puolilla.
Esimerkiksi Kuopiossa työläisaktivisti P.J.
Mömmö kiersi agitoimassa kutsuntoja
vastaan. Kuopioon perustetussa Woimaliiton alaosastossa oli myös työläisjäseniä
kuten faktori Robert Valkonen ja edellä
mainittu suutari Heikki Kokkonen. (Tuomisto, Aikain myrskyssä, s. 102)
Suurlakon jälkeen
1905 porvarillisten ja työväenliikkeen yhteistyö alkoi säröillä. SDP lakkautti suurlakon
aikana perustetut punakaartit 1906 ja sanoutui virallisesti irti
terroristisesta toiminnasta. Silti työväenliikkeen liepeille jäi varsin vahvoja
anarkismista ja terrorismista vaikutteita saaneita salaisia soluja. Kuopion porvarilliset aktivistit tiesivät elokuussa 1907, ettei ryöstö ollut heidän tekosijaan. Pian
alkoikin porvarillisissa lehdissä levitä huhuja ryöstön liittymisestä
työläisaktivismiin.
Taas ryöstö Kuopiossa!
Haapaniemen
ryöstön tutkimuksissa ei oltu juuri edetty, kun tapahtui yhtä röyhkeä ryöstö
Karhonsaaressa. Tiistainen 8.10. iltapäivällä oli kasööri Hultenberg tuomassa palkkarahoja sahalle, kun matkalla kaksi
naamioitua miestä aseella uhaten riistivät raha-arkun ja pakenivat kohti rantaa.
Sahanhoitaja
Johansson ja jotkut työmiehet
aloittivat takaa-ajon. Johanssonilla oli ase, samoin kuin ryöstäjilläkin.
Molemmat osapuolet ampuivat toisiaan takaa-ajon yhteydessä. Ryöstäjät nousivat
rannassa soutuveneeseen ja pakenivat sillä. Sahan satamassa oli kaksi pientä
höyrylaivaa valmiina lähtöön, joten niillä päästiin soutajien perään nopeasti. Sahanhoitaja
Johansson pudotti kuitenkin aseensa ammukset veteen, joten ryöstäjien ammuskeluun
ei pystytty vastaamaan.
Höyrylaiva
oli saavuttamassa soutajat, mutta ryöstäjien ampuivat höyrylaivan
koneenkäyttäjää, jolloin sen täytyi luopua takaa-ajosta. Toinen
höyrylaivoista ei uskaltanut mennä ihan liki soutajia, koska veneestä ammuttiin. Pakenijat
hävisivät Potkunsaareen. Siellä heitä odotti toinen vene ja soutaja. Ryöstäjät
livahtivat takaa-ajajiltaan Kallansiltojen ali Puijonsaveen. Taas metsä
nielaisi rosvot suojiinsa.
Tieto
Karhonsaaren ryöstöstä tuli kaupunkiin vasta kello 18.30, sillä puhelinlinja
saaresta kaupunkiin oli katkaistu.[6]
Tällä kertaa rosvojen saaliiksi oli jäänyt noin 5300 markkaa.[7]
Ryöstöjen
tutkinta ei edennyt. Savon Työmiehen päätoimittaja Mustonen joutui kylläkin
oikeuteen elokuisista puheistaan. Hän sai 6 kk vankeutta virkamiesten
kunnianloukkauksesta.[8]
Varsinainen
ryöväysjuttu alkoi purkautua Viipurista saadun ilmiannon avulla marraskuun
alussa 1907.[9] Eräs
aiemmin Kuopiossa oleskellut viipurilainen työmies Tuovinen oli humalassa paljastanut Viipurin työväentalon kahvilassa
tietävänsä Kuopion ryöstäjien nimet. Seuralainen ilmiantoi Tuovisen, joka Viipurin
poliisin kuulusteluissa kertoi kaiken tietämänsä Kuopion
työläisaktivistisolusta.[10]
Niinpä Savon
Työmies tiesi pian kertoa, että kaupunkiin on tullut kymmeniä poliiseja
Helsingistä ja Viipurista. Oli tehty kotietsintöjä joidenkin työväen aktiivien
asunnoissa. Erkki Juho Pitkänen, Juho Pekka Savolainen, Johan Erik Kosunen ja Kalle Pohjolainen
oli pidätetty.[11]
Tämän
jälkeen molemmat ryöstöt ratkesivat nopeasti. Ratkaisevaa oli lopulta se, että puuseppä
Kalle Pohjolainen tuli tunnontuskiin ja tunnusti osallistuneensa Haapaniemen
ryöstöön. Hän myös nimesi kauppa-apulainen Kalle Kosusen ja työmies Erkki
Pitkäsen rikoskumppaneikseen. Miehet olivat juosseet metsiä pitkin Savilahden
rantaan, jossa Aaro Wartiainen
odotti heitä veneen kanssa. Sieltä soudettiin Neulaniemeen ja piilotettiin rahat
Neulamäen rinteille.
 |
| Savilahti. Victor Barsokevitsch, Kuopion museo. |
Karhonsaaren
sahan kassan taas veivät Erkki Pitkänen ja työmies Pekka Voutilainen, soutajana heitä avusti Aaro Wartiainen.[12]
Rahat oli uskaliaasti piilotettu Potkunsaareen, josta ne myöhemmin käytiin
hakemassa.
Ryöstöä
käsiteltiin oikeudessa vuoden päivät. Kysymys oli äärimmäisen kiusallinen
SDP:lle ja sen toimijoille Kuopion alueella. Työväenliikkeen menestys kevään
1907 vaaleissa oli haihtumassa, kun yhä uusia työväenliikkeen aktiiveja
yhdistettiin aiheellisesti tai aiheettomasti ryöstöihin.
Ryöstöjen jälkipuinnista myöhemmin lisää.
[1] Kajaanin
lehti 14.8.1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/642478/articles/3159688
[2]
Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan summa olisi nykyrahassa 12 500€.
[3] Pohjois-Savo
7.10. 1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683713/articles/3160664
[4] Savon
Työmies 27.8. 1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/693660/articles/3159690
[5] Kujala,
Venäjän hallitus ja Suomen työväenliike 1899-1905, s. 219
[6]
Pohjois-Savo 9.10.1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683714/articles/3160670
[7] Otava
10.6.1908 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/735425/articles/3161634
[8]
Pohjois-Savo 7.10.1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683713/articles/3160664
[9] Otava
5.11.1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/674591/articles/3160667
[10] sama
[11] Savon
Työmies 5.11.1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/693691/articles/3160669,
Otava
5.11.1908
[12]
Tuomisto, Aikain myrskyssä…Kuopion sosiaalidemokraattisen työväenyhdistyksen
historia 1, s.123-124
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti