 |
| Pyhtään kirkonkylä. Museovirasto. |
Kolme miestä
lähti 6.2. 1918 Karhulasta pyrkimään linjojen läpi valkoiselle puolelle. Heidän
tavoitteenaan oli päästä Mikkeliin ja liittyä valkoiseen armeijaan. Mukana
olivat Karhulan tehtaiden ensimmäinen kirjanpitäjä Åke Victor Törnwall, Jumalniemen sahanhoitaja Ole Andersen sekä Kymin lauttausyhdistyksen konttoristi Ivar Engström. Huonoksi onnekseen he
jäivät Pyhtään punakaartin vangiksi 9.2.[1]
 |
| Pyhtään punakaartilaisia 1918. Itä ja länsi: työväen kuvalehti 16.6.1928. |
Suomen
sisällissota oli alkanut tammikuun lopulla 1918. Rintamalinja muotoutui
nopeasti siten, että eteläinen Suomi jäi punaisten haltuun ja Keski- ja
Pohjois-Suomi pienin poikkeuksin oli heti alusta valkoisten tukialuetta. Nuoret
miehet pyrkivät puolin ja toisin siirtymään omien hallitsemille alueille.
Pyhtään
punakaartin esikunnan johto Gustaa Tillander, Juho Leivo ja Antti Luikko
määräsivät kiinni saadut miehet ammuttavaksi. Määräystä lähtivät panemaan
toimeen maaninkalainen Aatu Mielonen
ja pyhtääläinen Kaarlo Jalmari Oksanen.[2]
Tosin Uusi Aura väitti, että miehet ammuttiin heti rekeen, kun heidät oli
tavoitettu.[3]
Aatu
Mielonen oli syntynyt 18.8. 1897 Pohjois-Haatalassa Maaningalla
torppariperheeseen.[4] Pekka Mielosella ja Anna Maria Putkosella oli yhteensä 14
lasta. Aatu oli käynyt kiertokoulua ja rippikoulun ja osasi lukea ja auttavasti
kirjoittaa. Hän oli muuttanut vastikään Pyhtäälle Kotkan naapuriin, josta kirjoitti
tammikuun lopussa sisarelleen olleensa tehtaalla töissä kolme tilin väliä[5].
Tehtaalla hän tarkoitti Stockforssin sahaa ja puuhiomoa, jotka sijaitsivat
Pyhtäällä. Aatu Mielonen oli solminut siviiliavioliiton Martta Heinon kanssa,
heillä ei ollut lapsia.
 |
| Stockforssin työväenyhdistyksen työväentalo. Tämän paikan Aatu Mielonen laittoi viimeiseksi osoitteekseen. Työväen arkisto. |
Valtiorikosylioikeuden
asiakirjoihin liitetty kirje oli päivätty 29.1. 1918. Siinä hän toivotti
kotiväelle hyvää vointia, pyysi lähettämään elintarvikekorttinsa Pyhtäälle
osoitteella Stockforssin työväentalo. Mielonen kertoi myös liittyneensä
punakaartiin ja saaneensa kiväärin. Kirjeestä ei välity erityinen innostus, hän
kertoi menneensä kaartiin puolipakolla. Lisäksi hän toivoi kirjeessään, ettei
kotiseudulla olisi minkäänlaisia kaarteja.[6]
Hänen toiveensa toteutui sikäli, ettei Maaningalle perustettu koskaan
punakaartia.[7]
Pyhtäällä
ryhdyttiin toimeen. Mielonen, Oksanen ja Leivo kuljettivat vangit kunnan tuvan
lähellä olleelle pellolle tai joidenkin lähteiden mukaan kirkon läheiselle
pellolle. Siellä Mielonen ja Oksanen ampuivat Törnwallin, Engströmin ja
Andersenin yksi kerrallaan. Vangit olivat selin ampujiin[8],
laukaukset ammuttiin noin 6-7 metrin etäisyydeltä. Ampumisen sanottiin
tapahtuneen yöllä.
Vainajat
nostettiin rekeen ja vietiin Pyhtään ruumishuoneelle.[9]
Heidät myös ryöstettiin, ampujat saivat keskenään jaettavaksi 210 markkaa,
loppujen rahojen ja omaisuuden kohtalo jäi avoimeksi. Kuulusteluissa arveltiin,
että esikunnan jäsenet olisivat jakaneet saaliin.
Pian
murhatöiden jälkeen Pyhtään punakaarti siirtyi Savitaipaleen rintamalle, jossa
esimerkiksi Oksanen taisteli koko sodan ajan. Ainakin Voikoskella Oksanen ja
Mielonen olivat samaan aikaan. On mahdollista, että Aatu Mielonen taisteli
esimerkiksi Hillosensalmella ja Mouhulla kotipitäjän tuttuja poikia vastaan.[10]
Punaisten
viimeinen rintama oli Ahvenkoskella, jossa Mielonen jäi vangiksi ilmeisesti
huhti-toukokuun vaihteessa. Kaarlo Jalmari Oksanen pääsi Kotkaan asti, jossa
vangittiin 2.5. Molemmat miehet passitettiin tuhansien muiden mukana Lahteen,
Hennalan vankileirille.
 |
| Saksalaisen ylil Hans Tröbstin ottama valokuva Hennalan vankileiriltä kasarmi 30 edestä. |
Kesäkuussa
tuli Maaningan suojeluskunnalle lausuntopyyntö Mielosesta. Esikunta kirjoitti
hänestä myönteisen lausunnon, nuorukaista pidettiin työteliäänä ja
rauhallisena, eikä hän ollut esiintynyt kiihottajana kotipaikkakunnallaan.[11]
Lausunto oli päivätty 26.6.1918. Samalle päivälle on päivätty Heikki Haataisen, Emil Pesosen, Taavetti Haataisen
ja Antti Roivaisen lausunto Mielosesta.
Miehet vakuuttivat siinä, että hänet tunnettiin kotipaikkakunnalla siivona miehenä.
Sattumoisin
juuri samaan aikaan kolme pyhtääläistä vankia antoi Hennalassa todistukset,
joissa he nimesivät Oksasen ja Mielosen murhamiehiksi.
Heinäkuun
aikana valtiorikosoikeus käsitteli Pyhtään murhia. Ensin oikeuden eteen tosin
raahattiin väärä Jalmari Oksanen, jota ehdittiin jo syyttää murhasta. Onneksi
vankilan tuhansien vankien joukosta löytyi todistajia, jotka estivät karmean
virheen. Oikea Oksanenkin löytyi Hennalan leiristä.[12]
Oksanen kuin
Mielonenkin kiistivät aluksi ampumisen. Dramaattisin käänne tapahtui 26.7.
Oksasen oikeudenkäynnissä, sillä silloin Mielonen tunnusti murhat. Myös Karl
Hjalmar Oksanen myönsi ampuneensa Andersen, Engströmin ja Törnwallin.[13]
Molemmat kertoivat tehneensä teon käskystä.
Lahden
valtiorikosoikeudessa Aatu Mielonen ja Karl Hjalmar Oksanen tuomittiin
valtiopetoksesta, ryöstöstä ja murhasta kuolemaan 26.7.1918. Syytetyt anoivat armoa tuomiostaan ja heidät siirrettiin kesän aikana Suomenlinnan vankileiriin
odottamaan valtiorikosylioikeuden päätöstä.[14]
 |
| Vankeja Suomenlinnan vankileirissä 1918. Museovirasto. |
Pyhtään
punakaartin esikunnan jäsen Gustaa Tillander oli ammuttu 6.5. 1918 Pyhtäällä.[15]
Juho Leivo taas oli teloitettu Loviisassa 17.5.1918.[16]
Antti Liukko, Liukkonen kuoli Luumäellä 30.4. 1918. Meillä on vain syytettyjen kuvaus murhasta ja heille
edullista oli korostaa esikunnan roolia.
Kuten
arvattavaa oli, muutoksia miesten tuomioihin ei tullut. Aatami Pekanpoika
Mielonen ja Karl Hjalmar Oksanen teloitettiin Suomenlinnassa 24.9. 1918.[17]
Molemmat on haudattu Santahaminaan.[18]
Åke VictorTörnwall on haudattu syntymäkuntansa kirkkomaahan Hämeenkyröön.
 |
| Åke Victor Törnwall (1892-1918). Apteekkarin poika Hämeenkyröstä. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Olga (Alander) ja alle vuoden ikäinen poika Holger. Boström, Sankareiden muisto. |
[1] Boström,
Sankareiden muisto, s.813
[2]
Valtiorikosylioikeuden asiakirjat, A. Mielonen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=296748
[3] Uusi
Aura 17.4.1918 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1194860/articles/3188780
[4]
Maaningan kirkonkirjat, syntyneet 1896-1908
[5]
Valtiorikosylioikeuden asiakirjat, A. Mielonen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=296748
[6] sama
[7]
Hajamietteitä Pöljältä http://airaroivainen.blogspot.com/2017/04/myrskyn-matkassa-kansanedustajien.html
[8] Boström,
s. 813
[9]
Valtiorikosoikeuden asiakirjat, Oksanen, Jalmar http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=296773
[10] sama,
A. Mielonen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=296748
[11]
Valtiorikosylioikeuden asiakirjat, A. Mielonen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=296753
[12]
Valtiorikosylioikeuden asiakirjat, Oksanen, Jalmar http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=296773
[13]
Valtiorikosylioikeuden asiakirjat, Karl Hjalmar Oksanen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=296762
[14] sama
[15] Suomen
sotasurmat 1914-1922 http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=33005
[16] Suomen
sotasurmat 1914-1922 http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=1657
[17] Suomen
sotasurmat 1914-1922 http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=23758,
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=3593
[18]
Santahaminaan haudatut https://muistopaikat1918.hel.fi/santahaminaan-haudatut/#o
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti