Urkkijoita ja ilmiantajia Siilinjärvellä

Olen aiemmin käsitellyt kirjoituksissani (täällä ja täällä) vuoden 1905 suurlakon tapahtumia Siilinjärvellä. Lakon aikana pidettiin kiihkeitä kansalaiskokouksia, ajettiin Kasurilan kansakoulunopettaja pois paikkakunnalta ja uhattiin hirttää yksi talollinen. Lisäksi riisuttiin paikalliselta poliisilta aseet väkivalloin. Miten ilmapiiri oli päässyt näin myrkylliseksi?

Vuosisadan alussa keskeinen vedenjakaja Suomessa oli suhtautuminen Venäjän sortotoimiin. Suomalainen puolue oli jakaantunut 1800-luvun lopulla nuorsuomalaisiin, jotka puolustivat Suomen perustuslakeja ja autonomista asemaa ja vanhasuomalaisiin, jotka kehottivat taipumaan mieluummin kuin vastarinnalla asettamaan alttiiksi Suomen jo vakiintuneen aseman. Näistä ryhmistä käytettiin usein nimitystä perustuslailliset ja suomettarelaiset.

Työväenliike oli vasta ottamassa paikkaansa poliittisella areenalla ja sen linjaukset ja toiminta oli varsin varovaista. Keisarin valta oli tietysti kumottava, mutta se tapahtuisi vallankumouksen kautta. Puolueena SDP keskittyi enemmän äänioikeustaisteluun kuin Venäjän sortotoimien vastustukseen. Esimerkiksi Siilinjärven alueella ei ollut ennen vuotta 1905 yhtään toimivaa työväenyhdistystä.

Kasurilan kylälle näyttäisi syntyneen 1900-luvun alussa kahtiajako. Oli suomettarelaisiksi ilmiantajiksi epäillyt kansakoulunopettaja Vilho Alhojärvi, tilanomistaja Eljas Laitinen ja ratamestari K.A. Rothström. Ja perustuslailliset Juho Savolainen, Aaro Fr. Väänänen, Paavo Kasurinen, Aaro Holländer, asemapäällikkö H. Forssén jne.[1]

Vuosina 1899-1905 perustuslaillisella linjalla olleita virkamiehiä ja toimittajia irtisanottiin viroistaan ja karkotettiin maasta. Siilinjärvellä vaikeuksiin joutuivat erityisesti Aaro Fr. Väänänen Kasurilasta ja Eero Ruotsalainen Väänälänrannalta.[2]

Samarbete 1.1.1930.

Miehet olivat olleet huhtikuussa 1904 perustuslaillisten kokouksessa Helsingissä. Paluumatkalla he huomasivat, että Kuopion asemalla junaan nousi poliisikomisarius G.M. Luukanen sekä ”venäläinen salapoliisi ja eräs santarmi”. Poliisit seurasivat matkalaisia Väänäsen asuntoon Siilinjärvellä ja panivat toimeen kotietsinnän. Ainut raskauttava löytö asunnosta oli 10 kappaletta Konni Zilliacuksen kirjaa Vapaudenliike Venäjällä. Miehet pidätettiin ja vietiin kuulusteltavaksi Kuopioon. Poliisi määräsi heidät kotiarestiin, jota kesti 7 kuukautta.[3]

Kirja painettiin Tukholmassa 1903.

Tästä tapauksesta Väänänen ja muut perustuslaillisten nokkamiehet syyttivät ratamestari Rothströmin vaimoa.[4] Kansakoulunopettaja Alhojärvi taas sotkeutui kalabaliikkiin sen vuoksi, että hän oli seurustellut Rothströmien kanssa. Ratamestari K.A. Rothström oli Oulun vt. kuvernöörin E.N. Rothsrömin veli, joka oli ”tunnettu väkivaltaisen hallituksen harras palvelija.”[5]

Asevelvollisuuslaki 1901 kuumensi erityisesti tunteita. Koko maassa järjestettiin kutsuntalakkoja ja tehtiin propagandaan laittomiksi koettuja kutsuntoja vastaan. Asevelvollisuusikäisille miehille lähetettiin postissa kehotuksia lakkoon. Kuopion läänin kuvernööri päätti takavarikoida kutsuntaikäisten postit. Tällainen toiminta rapautti postilaitosta sikäli, että omavaltainen postien penkominen tuli tavaksi myös muille. Siilinjärvelläkin valitettiin asemapäällikkö Forssénin toimista.[6]

Suurlakon tunnelmia

Kuvernööri Bergh puhuu väkijoukolle, joka juuri on kokouksessaan päättänyt karkottaa hänet Kuopiosta.
Kuva teoksesta Roos, Kansallislakko Suomessa.

Titulus Alhojärvi on karkotettu Siilinjärveltä, jossa hän on ollut kansakoulunopettajana ja ilmiantoineen ja muine metkuineen suurena pahennuksena. Hän saapui eilen Kuopioon ja kääntyi erään keskuskomitean jäsenen puoleen pyytäen komiteaa peruuttamaan siilinjärveläisten toimenpiteet häntä vastaan. Tietysti hän aivan turhaan pyysi apua tältä taholta.[7]

Kun kuopiolaiset ajoivat kuvernööri Berghin pakosalle, niin Siilinjärvellä paikkakunnalta ajettiin kansankokouksen päätöksellä kansakoulunopettaja Alhojärvi. Hän pakeni Kuopioon, jossa sairastui. Alhojärven kollega opettaja Isotalo tuli lakkokomitealta kysymään, voisiko komitea ottaa huolekseen pakolaisen hoivan, sillä sairaus huolestutti häntä. Sen lisäksi Alhojärven ystäviä huolestutti oma kohtalonsa. Rangaistaanko heitä karkotetun opettajan suojelemisesta?

Kuopion suurlakkokomitea 1905. Komiteassa oli työväenliikkeen ja perustuslaillisten edustajia.Edessä neljäs oikealta
istumassa on puheenjohtaja Antti Mäkelin. Toisessa rivissä alhaalta seisoo äärimmäisenä vasemmalla Taavetti
Lappeteläinen. 

Kuopion lakkokomitea ei kiinnostunut Alhojärven asiasta enempää ja potilas sai parannella itsensä rauhassa. Takaisin Siilinjärvelle hän palasi kuitenkin vasta maaliskuussa 1906.

Vuoteen 1905 ilmiantojen kohteena Siilinjärvellä olivat perustuslailliset toimijat. Vuodesta 1906 perustuslailliset taas tehtailivat ilmiantoja Alhojärvestä. Koska sensuuri ja sortotoimet vaikeuttivat normaalia poliittista toimintaa, niin kamppailua vaikutusvallasta käytiin oikeusistuimissa.

Siilinjärvellä posti, lennätin ja puhelin olivat ainakin vuoden 1907-8 oikeudenkäyntien valossa perustuslaillisten käsissä. Esimerkiksi Alhojärven postit ja puhelut tiedettiin oikeudenistunnoissa hyvinkin tarkasti. Kun Alhojärveä yritettiin liittää Karhonsaaren sahan palkkarahojen ryöstöön keväällä 1908, niin keskuksenhoitaja Anna Tiihonen kertoi oikeudessa, että Alhojärvi ”telefonoi” ryöstöä edeltävänä iltana ja ryöstöiltana Savon Työmieheen.[8]

Vuosisadan alun Siilinjärven asemanseudun pieni piiri oli kerta kaikkiaan ajautunut epäluulon ja vihan kierteeseen. Oli ihan tavallista, että ihmiset hankkivat käsiaseita turvakseen. Terrori ja väkivalta hyväksyttiin yllättävän laajalti oikeutetuksi tavaksi tehdä politiikkaa.

Kuopion alueella terrorismi näyttäytyi ryöstöinä, joita työläisaktivistit tekivät syksyllä 1907. Tästä myöhemmin lisää.

Alhojärvellä on "arvonimenä" titulus. Sen tarkka alkuperää en tiedä, mutta halventavana pilkkaterminä siihen törmää vuosisadan alun teksteissä.

Kiitos Annu Jauhiaselle lakkolehdestä ja Hannu Heikkilälle kirjallisuusvinkistä.

---

[1] Otava 23.3.1906 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/674348/articles/3166625

[2] Roos, Kansallislakko Suomessa. Kuopion kaupunki ja lääni, s. 33-34

[3] sama

[4] Roos, s. 180-181

[5] sama

[6] Savon Työmies 20.9.1906 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/693522/articles/3166622

[7] Lakkolehti. Kuopion Keskuslakkokomitean tiedonantoja 5.11.1905.

   https://drive.google.com/open?id=1sHctXPPBkEync_9XH2kRYUfmUyQdrfTa

[8] Savotar 11.4.1908 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/688960/articles/3161632