maanantai 11. helmikuuta 2019

Kuopion ryöstöjen jälkipyykki - työväenliikkeen musta hetki Savossa 1908



Kuopion työväenyhdistyksen talo. Kuva Victor Barsokevitsch.
Kuopion museo.
Syksyllä 1907 tehtyjen ryöstöjen vyyhti alkoi aueta, kun Viipurin poliisi sai ilmiantajalta tietoa Kuopion työläisaktivistisolun toiminnasta ja siinä vaikuttavista henkilöistä. Ensimmäiset pidätykset tehtiin marraskuun alussa ja oikeutta alettiin istua. Aluksi istunnot olivat Kuopin vankilassa, mutta sittemmin ne siirrettiin kaupungintalolle. Syytettyjen asianajajana toimi Antti Mäkelin.

Antti Mäkelin. Teoksesta Tuomisto, Aikain myrskyssä.
Syyttäjällä oli alusta asti varsin pitävä tieto tekijöistä. Kalle Pohjolainen murtui pidätysaikana ja tunnisti osallisuutensa tekoon. Hän myös nimesi muut osalliset. Kalle Pohjolaisen veli Mikko todisti myös veljensä osallisuuden ryöstöihin.[1] Mäkelin pyysi Pohjolaisen mielentilan tutkimusta ja todistuksen mitätöintiä.[2]

Varsin pian tekijät alkoivat kertoa omasta osuudestaan ja syytellä toisiaan. Välillä syytettiin myös Voimaliittoa, joka oli ”opettanut työläiset pankkien ryöstöihin”. Myös viipurilaiset työläisaktivistit yritettiin syyllistää teoista. Ennen pitkää katseet kääntyivät myös SDP:n piirin toimijoihin ja Savon Työmieheen. Piirin sihteeri Vilho Boman oli pidätettynä. Savon Työmiehen päätoimittaja J.A. Mustonen taas oli kadonnut. Hän oli pyytänyt jo marraskuussa vapautuksen toimestaan ja matkustanut paikkakunnalta.[3]

Kuopion piirisihteeri Vilho Boman. Kuva teoksesta
Tuomisto, Aikain myrskyssä.
Rahojen kohtalo jäi avoimeksi. Ryöstösaaliista saatiin takaisin murto-osa. Näitä ”pakkolunastuksia” toimeenpantiin vallankumouksellisen toiminnan tukemiseksi. Agitaattoreille maksettiin palkkaa, maksettiin lentolehtisten painamisesta, tuettiin vankilaan joutuneiden omaisia, hankittiin aseita ja räjähteitä yms.

Matti Turkia. Museovirasto.
Joulukuussa 1907 SDP:n puoluesihteeri Matti Turkia tuli Kuopioon selvittelemään tilannetta. Hän olikin oikea ihminen siihen, sillä hänellä oli taustaa työläisaktivistina. Virallisesti SDP sanoutui irti[4] kaikesta terroristisesta toiminnasta,[5] mutta Kuopiossa tämä suoran toiminnan linja oli Mustosen välittämänä aivan puolueen ytimessä. Kaikki miehet olivat tuttuja toimijoita Kuopion työväen riennoissa.

Viipurin hovioikeus vahvisti syksyllä 1908 tuomiot. Heikki Kokkonen sai 12 v. ja Jafet Raatikainen 10 v. kuritushuonetta, heidät katsottiin ryhmän johtajiksi, Erkki Juho Pitkänen 9 v., Aaro Wartiainen 6 v., Johan Emil Kosunen, Kalle Pohjolainen ja Pekka Voutilainen kukin 5 v. ja Pekka Savolainen 3 v. 6 kk kuritushuonetta. Pitkäsen veljeksistä nuorempi, ryöstön aikaan vasta 18-vuotias Aatu Pitkänen tuomittiin 2 v. vankeuteen. Lisäksi Karhonsaaren osuuskaupan johtaja Taavetti Hiekkaniemi sai 3 kk tuomion avunannosta. Vilho Boman selvisi sakoilla.

Koplan aatteellinen innoittaja J.A. Mustonen livahti Amerikkaan, josta ei koskaan palannut Suomeen. Mustonen lienee ottanut suurimman osan rahoista matkaansa. Hän hämmensi vielä SDP:n rivejä julkaisemalla tapahtumista oman näkemyksensä kirjan muodossa 1909.[6] Kirjassa hän  pyrki osoittamaan, että ryöstöt olivat puolueen salaista toimintaa, jolla oli puolueen tuki.[7]

Kalle Pitkänen kirjoitti ja kirjapaino Sanan Valta Kuopiossa julkaisi vuonna 1910 runon ryöstöistä. ”Piili täällä pieni kopla paikkakunnan pahennussa, puolueensa pilaajana. Jost on saanunna sanoa, lehdet leukansa avata, sanomalla syyttömille. Miehiä ol kymmenkunta jotka rupes johtamaan, jotka saivat miehet nuoret tuohon tietoon taipumaan.”[8]

Ryöstön tekijät olivat noin 20-vuotiaita työläismiehiä. Pitkäsen veljekset olivat kotoisin Nilsiästä, Aatu oli syntynyt Koivumäessä ja Erkki Sänkimäessä. Perhe muutti Nilsiästä ensin Kuopion maalaiskuntaan ja vuonna 1902 Kuopioon. Pekka Savolainen oli syntyisin Leppävirran Kotasalmelta. Muut olivat syntyneet Kuopiossa.

Jälkisanat

Erkki Juho Pitkänen vapautui vankilasta vuonna 1915. Hän liittyi vuonna 1918 Kuopion punakaartiin ja osallistui aseellisesti kapinaan. Tästä hänelle tuomittiin valtiorikosoikeudessa 12 vuotta vankeutta, eikä valtiorikosylioikeus tuomiota lyhentänyt. Hänen 18-vuotiaan veljensä Aatu Pitkäsen ryöstöt johdattivat pitkään vankilakierteeseen. Istuttuaan tuomionsa ryöstöistä hän joutui jo 1911 vankilaan tapon yrityksestä, tuomio oli 5 v 6 kk. Pian kärsittyään tämän tuomion hän sai 2 vuotta vankeutta kiristyksestä.[9]

Aatu Pitkänen vapautui Turun kuritushuoneelta 7.4. 1918.[10] Samana päivänä hän liittyi punakaartiin, osallistui taisteluihin ainakin Kirkkonummella ja antautui saksalaisille Helsingissä 12.4.1918. Vankilavuodet olivat jättäneet jälkensä Aatu Pitkäseen, oikeuden asiakirjojen liitteistä välittyy kuva tasapainottomasta, osin harhaisesta mielestä.[11] Tällä kertaa tuomiona oli kaksi vuotta kuritushuonetta.

Aihetta on aiemmin käsitelty tässä blogissa Elämää kuin villissä lännessä -Kuopion ryöstöt 1907.

Kiitos Kaija Kainulainen Nilsiä -tiedoista.







[1] Pohjois-Savo 2.12.1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683737/articles/3159689
[2] Pohjois-Savo 23.12.1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683737/articles/3159689
[3] Itä-Hämeen Raivaaja 26.11.1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/634940/articles/3209649
[4] Savon Työmies 7.9.1907 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/693665/articles/1552601
[5] Kujala, Venäjän hallitus ja Suomen työväenliike 1899-1905.
[6] Mustonen, Salat julki. Kumouksellisten ja rauhallisen kehityksen sosialistien keskinäiset välit, viime aikaiset pyrkimykset ja toimintatavat Suomessa, Hämeenlinna 1909.
 [7] Mustonen, 11
[8] Pitkänen, Runo Haapaniemen ja Karhonsaaren ryöstöstä, joka tapahtui w. 1907. Kuopio 1910.
[9] Valtiorikosylioikeuden asiakirjat http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=231145
[10] Valtiorikosylioikeuden asiakirjat http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=231148
[11] Valtiorikosoikeuden asiakirjat http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=231160

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti