Torpparivapautuslaki
1918 ja Lex Kallio 1922 saivat maaseudulla aikaan myönteistä vipinää, mutta
kaikki aktiivisuus ei varmaan ollut lainsäätäjän toivomaa. Maan lunastushintana
pidettiin vuoden 1914 hintaa, kun yleisesti uskottiin rahan palaavan sodan
jälkeen tuon vuoden tasalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sodanaikainen
inflaatio pudotti lunastettujen torppien hinnan lunastusajan loppuun mennessä
yhteentoista osaan vuoden 1914 arvosta. Maanhankinta torpparina oli siis
edullista. Pöljällä Kustaa Nurmi kävi ankaraa taistoa statuksestaan,
oliko hän torppari vai tilallinen?
Kustaa Nurmi
oli puolisonsa Annan kanssa viljellyt Räsälän torppaa Hoikin tilalla
(Pöljä N:o9) vuodesta 1907 lähtien. Nurmi on henkikirjoissa merkitty
torppariksi aina vuoteen 1918 saakka. Hoikin tilan omisti v. 1907 Fredrik
Niskanen ja sitä viljeli tuolloin lampuoti Taavi Julkunen.[1]
Vuoden 1918 henkikirjassa Kustaa Nurmen kohdalle on merkitty, että hän on
torppari, mutta samalla tilanomistaja Hamulan kylässä N:o12.[2]
Hoikin tilan
omistaja oli nyt Israel Kärkkäinen (vanh.), joka oli ostanut tilan
vuonna 1916. Kun Kustaa Nurmi alkoi vaatia torpan lunastusta vuonna 1926[3],
Hoikin tilan isäntänä hääri Israelin poika Niko Kärkkäinen. Hän oli
ostanut tilaosansa vuonna 1922 vanhemmiltaan.[4]
Kärkkäisen ja Nurmen välit olivat ilmeisesti jo varsin huonot.
Vuokralautakunnan kokoukseen Nurmi tuli kuopiolaisen avustajan Juho
Suomalaisen kanssa. Maanomistajaa edusti Juha Komulainen ja
alaikäisiä edunsaajia holhooja Janne Korhonen. Israel Kärkkäisen (vanh.)
perintö oli vielä siis vielä jakamatta.
Kustaa Nurmi. Kuva Juha Rekolan albumi. |
Kärkkäiset
kiistivät Nurmen oikeuden torpan lunastukseen, koska hänellä oli tila naapurikylällä.
Tiedettiin kyllä, että Nurmi oli myynyt tilansa langolleen Aatu Räsäselle
vuonna 1922. Kärkkäiset pitivät kauppaa tekaistuna, jolloin Nurmella ei voi
olla vuoden 1918 lain perusteella lunastusoikeutta. Vuokralautakunta oli samaa
mieltä, tosin se ei pohtinut ratkaisussaan Nurmen tilakauppojen luonnetta.
Nurmi ei sen mielestä ollut vuoden 1918 lain tarkoittamalla tavalla tilattomaan
väestöön kuuluva. Hän oli kiistämättä omistanut tilan vuoteen 1922 saakka.[5]
Lähes samaan
aikaan vuokralautakunnalla oli käsiteltävä Hanna ja Kalle Savolaisen
häätöjuttu. Siinä tilalliset Aatu Räsänen ja Kustaa Nurmi voittivat
vuokralautakunnassa. Torpparipariskunta joutui lähtemään torpastaan, mutta ei
aivan tyhjin käsin. Nurmi ja Räsänen maksoivat Savolaisille 6410,00 markkaa ja
pariskunta sai asua torpan kamarissa kesäkuun loppuun asti.[6]
Tehtyä sopimusta oli allekirjoittamassa myös Nurmi. Kun Räsälän torpan ja
Hamulan talon välillä ei ole kymmentäkään kilometriä, niin ymmärtää
vuokralautakunnan nihkeyden Nurmen lunastusasiaan.
Torpasta
käytiin ankaraa riitaa vielä vuoteen 1931 saakka. Nurmi vetosi Viipurin
maaoikeuteen ja sieltä vielä korkeimpaan oikeuteen, mutta hävisi kaikissa
asteissa.[7]
Torppa tuli Niko Kärkkäisen ja perikunnan hallintaan.
Ollila Hoikilla. Toivo Rytkönen osti tilan 1930-luvun alussa. Kuva otettu hiukan ennen talon purkamista 1990-luvulla. |
Kärkkäisen perikunnan
maista myi oman osuutensa sittemmin Israel Kärkkäinen Kusti
Roivaiselle vuonna 1933. Hän oli menettänyt lampuotitilansa Pöljä N:o5,
Ollila, kun Toivo Rytkönen osti sen 1930-luvun alussa.
Kuopion
läänissä vuokralautakunnat käsittelivät vuonna 1919 2713 vuokra-alueiden
lunastusanomusta.[8] Vuosina
1920-21 lunastettiin läänissä yhteensä 413 vuokratilaa.[9]
Alku oli varsin vaatimatonta. Kaiken kaikkiaan Siilinjärvelle syntyi vuoden
1918 torpparilain perusteella 104 itsenäistä tilaa. Vuosien 1922 ja 1936
asutuslakien nojalla syntyi vielä 73 tilaa.[10]
[1] Kuopion
läänin henkikirjat - Henkikirja 1908-1908.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=78330903
[2] Kuopion
läänin henkikirjat - Henkikirja 1918-1918
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77224917
[3]
Siilinjärven vuokralautakunnan pöytäkirja 19.3.1927. Kunnanarkisto
[4]
Siilinjärven kunnan vuokralautakunta 1924-1948. Saapuneet kirjeet. Kunnanarkisto.
[5]
Siilinjärven vuokralautakunnan pöytäkirja 19.3.1927. Kunnanarkisto.
[6]
Siilinjärven vuokralautakunnan pöytäkirja 30.4.1927. Kunnanarkisto
[7]
Siilinjärven vuokralautakunnan pöytäkirja 30.4.1930. Kunnanarkisto.
[8] Savon
Sanomat 27.7.1920 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1292448/articles/78423879
[9] Savon
Sanomat 1.12.1921 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1463838/articles/78423880
[10]
Kinnunen, Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944, 242-243
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti