Gadgetissa oli virhe

lauantai 11. helmikuuta 2017

Vallankumoushuumaa ja lakkoilua - itsenäisyysvuosi 1917 Pöljällä

Loppuvuodesta 1916 alkaen Pöljällä ja Hökösen kylällä riitti jutun juurta, kun Taavetti Kuosmasen murhaa käsiteltiin Maaningan käräjillä. Kymmeniä  ihmisä haastettiin todistamaan, kolme miestä Hököseltä ehti istua tutkintavankeudessakin.

Valtiollisessa elämässä tapahtui isoja mullistuksia. Niistä tärkeimpänä maaliskuussa 1917 Venäjän vallankumous, joka syöksi keisarin vallasta. Suomen autonomia palautettiin, sensuuri lakkautettiin ja eduskunta kutsuttiin koolle.

Työväenyhdistyksen toiminta Pöljällä oli erittäin aktiivista. Vuoden aikana pidettiin viisi "näätösiltamaa" ja niiden lisäksi säännöllisesti perheiltamat. Sosiaalidemokraattisen Naisliiton puhuja, Kuopion läänin läntisen vaalipiirin kansanedustaja Hanna Kohonen vieraili työväentalolla 4.2.  Kuopion sos.dem. nuorisopiirijärjestön luennoitsija Johannes Kemilä kävi puhumassa Pöljällä 19.3. Vappujuhlissa on soittajalle oikein maksettu, joten olisiko ollut vähän parempi soittaja. Siilinjärven sos.dem. nuoriso-osasto piti iltamat Pöljällä. Hanna Valtonen toimi nyt Siilinjärven työväenyhdistyksen nuorisoryhmässä.

Yhdistys osti uusia jäsenkirjoja, aisakellon (?) ja kirjakaapin. Talon ulkovuorausta korjattiin ja näyttämön esirippu laitettiin kuntoon. Kun pöytäkirjat ja jäsenluettelot puuttuvat, niin on toiminnasta on vaikea mitään varmaa sanoa, mutta vaikutelmaksi jää yleinen aktivoituminen ja innostuminen.

Maaliskuun vallankumouksen jälkeen koolle kutsutussa eduskunnassa oli työvänpuolueella ehdoton enemmistö. Työväki toivoi uudistuksia, jotka kohentaisivat heidän olojaan. Päällimmäisinä varmasti Pöljälläkin olivat 8 tunnin työaikalaki ja uudet kunnallislait. Pöljällä oli paljon torppareita, joten torpparivapautuksen ja maanomistuksen kysymykset olivat akuutteja. SDP oli ohjelmassaan luvannut torpparivapautuksen.

Museoviraston kokoelmat.
Siilinjärven työväenyhdistys järjesti 13.5. järjestäytyneen työväen kokokouksen, johon osallistui 130 henkilöä. Ajan tavan mukaan kokous lähetti Suomen eduskunnalle ja senaatille vaatimuksen työaikalain ja kunnallislakien uudistamisesta. Yleinen poliittinen tilanne tulehtui kesällä, kun väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit. SDP ei hyväksynyt hajotusta ja osa työväestä pettyi edustuksellisen demokratian peliin. Syksyn vaaleihin lähdettiin vastakkainasettelun tunnelmissa.

Syyskuussa 1917 järjestetyissä vaaleissa SDP menetti eduskunnassa enemistönsä. Pöljällä Maalaisliitto voitti roimasti, sillä se sai 32 uutta äänestäjää, suomalaiset puolueet (vaaliliitossa) menettivät 22 ääntä ja SDP menetti myös Pöljällä 19 ääntä. Tahvo Hiekkaranta putosi eduskunnasta, mutta Hanna Kohonen tuli valituksi uudelleen. Sosialisteille valtakunnallinen vaalitulos oli pettymys ja sen radikaalimpi jäsenistö ei hyväksynyt valta-aseman menetystä. Marraskuussa puolue järjesti yleislakon painostaakseen senaattia ja eduskuntaa tavoitteisiinsa.

Lakko alkoi 14.11. keskiyöllä. Kuopiossa tehtaaat pysähtyivät, rautatieliikenne loppui, puhelin ja lennätin olivat lakkolaisten valvonnassa. Kirjapainot olivat myös lakossa, joten sanomalehtiä ei ilmestynyt. Lakkovahdit liikkuivat punaisissa käsivarsinauhoissaan, osalla oli aseita.

Siilinjärvellä ja Pöljällä rautatievirkailijat kieltäytyivät yhteistyöstä lakkolaisten kanssa. Niinpä Siilinjärven asemapäällikkönä toimi lakkolaisten asettamana Weikka Venäläinen. Aseman sentraalia hoitivat Taavi Salin ja Antti Varonen. Siilinjärven työväenyhdistyksen pöytäkirjassa mainitaan (16.11.) : "Pöljän asemamies Ruuskasta vastaan tehty valitus jätetään Pöljän työväenyhdistyksen käsiteltäväksi."

Pysäkinhoitaja Vilho Ruuskanen, Pysäkki-Ville kuvattuna vanhoilla päivillään.
Vuonna 1917 hän ei lakkolaisten vaatimuksiin suostunut.
Pysäkki-Ville eli Vilho Ruuskanen oli tullut pysäkinhoitajaksi 1.1.1917. Ottiko Pöljän työväenyhdistys jo syksyllä pysäkin valvontaansa? Muistitiedon mukaan näin tapahtui tammikuun lopussa 1918, jolloin Aaro Miettinen olisi ollut pysäkinhoitajana muutaman päivän, kun punaiset pyrkivät ottamaan haltuunsa liikennepaikat. (Nummelin, 20)

Pöljällä oli lakkoon liittyvää toimintaa, koska lakkokomitealle on maksettu korvauksia ja marraskuussa on käyty Kuopiossa ja Maaningalla yhdistyksen asioissa. Porvarilliset lehdet olivat pöyristyneitä lakon aikaisista tapahtumista. Eri puolilla maata tehtiin väkivallantekoja ja muitakin laittomuuksia. Toivalassa työväenyhdistyksen aktiiveja syytettiin viljavarkauksista lakon aikana. Pöljälläkin varkaat veivät Uudistalon aitasta rukiita. Ehkäpä lakkohuumassa viljan takavarikko/varkaus käsitteenä alkoivat hämärtyä.

Lakko päättyi 20.11. Pöljällä järjestettiin vielä 25.11. iltamat. Sen jälkeen yhdistyksen toiminta dokumenttien valossa hiipui. Suomen itsenäistyminen ei ollut kansaa elähdyttävä ja yhdistävä tapahtuma. Siilinjärvelle suojeluskunta oli perustettu jo elokuun alussa 1917. Mitä miettivät Pöljän työväenyhdistyksen jäsenet Taavi Ikäheimo, Taavetti Ikäheimo, Aatam Savolainen, Niko Koistinen, Aaro Miettinen, Manne Utriainen, Heikki Takkunen, Arvi Rautiainen, Juho Kukkonen, Tuomas Korhonen, Topi Lapveteläinen ja muut?

Pöljän työväentalon pihapiiriä 1952. Kuva Työväenarkisto.

Lähteet: Pöljän työväenyhdistyksen ja Siilinjärven työväenyhdistyksen arkisto, Siilinjärven kotiseutuarkisto. Savo, Savon Sanomat, Savotar 1917 digitaalisesta sanomalehtiarkistosta, Nummelin, Rautatie ja maalaiskylä 1900-1965.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti