Kohti itsenäisyyttä Pöljällä 1916

Pöljän työväentalo 1952 asussaan. Oma talo oli ylpeyden aihe, jota muistettiin aina
lehti-ilmoituksissa mainostaa. Työväenarkisto. 

Pöljän työväenyhdistys perustettiin Solan talossa helmikuussa 1906. Yhdistyksen perustaminen liittyi vuoden 1905 suurlakon jälkeiseen kansalaisaktiivisuuden nousuun. Yhdistyksen pöytäkirjat ja jäsenluettelot ovat säilyneet ensimmäisen kymmenen vuoden ajalta. Yhdistyksen toiminta oli hiukan hiipunut parhaista vuosistaan. Vuonna 1913 jäseniä oli 73, silloin rakennettiin oma työväentalo. Vuonna 1916 jäseniä oli vain 18 ja jäsenmaksut rästissä monilta.

Yhdistys juhlisti 10-vuotista taivaltaan 25.3.1916 juhlalla. Ajalle tyypilliseen tapaan ensin pidettiin juhlapuheet ja sitten oli iltamat. Näytöskappaleena esitettiin "Kosimassa". Iltamia järjestettiin, mutta niissä oli harvoin poliittista ohjelmaa. Poikkeuksena Tahvo Hiekkarannan vierailu.

Tahvo Hiekkaranta oli Maaningan työväenyhdistyksen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Hän oli puhujana Pöljän työväentalolla 24.8.1916.

Kuopiossa ilmestynyt sosiaalidemokraattien Sanantuoja (Savon Työmies aiemmin) kuvasi Maaningan ja Pöljän sosiaalisia ja poliittisia oloja eduskuntavaalinumerossaan 1916. Kirjeenvaihtaja ihmetteli, kuinka Maaningalla Käärmelahtea lukuunottamatta kaikilla äänestysalueilla on porvarillisilla puolueilla enemmistö. "Voisi sivullinen luulla, ettei Maaningalla köyhää kansaa olekaan. Mutta joka on ollut tilaisuudessa tätä pitäjää kylä kylältä katselemaan, huomaa asian olevan päinvastoin. Taloudellisesti jakautuvat ihmiset täällä kahteen selvään ryhmään: maanomistajiin, joilla on muhkeat asunnot kauniilla paikoilla järvien rannoilla hyvine peltomaineen, ja mökkiläisiin, jotka asustelevat takamailla viheliäisissä asunnoissaan, useimmat karujen kivipeltojen keskellä. Luokkavastakohdat ovat aivan silmiinpistävät." (Sanantuoja 1.7.1916) Olen käsitellyt torppareiden oloja blogissa Torpparina Pöljällä.

Pöljän kylä 1910-luvulla. Etualalla Pulasteen talo. Taustalla Pöljänjärvi ja Pöljän pysäkki.
Nämä olivat Maaningan viljavia seutuja. 

Miksi ilmiselvä sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo eivät näy poliittisena valveutuneisuutena? Miksi ei tilata työväenlehtiä? Miksi kannatetaan porvareita? "Suurimpana syynä on luonnollisesti tietämättömyys - tuo pahin vihollisemme. Sosialismin ohjelma ja opit ovat suurille joukoille "hepreaa". ...Se seikka taasen, että niin suuret joukot jättävät äänensä käyttämättä johtuu isäntäin pelosta.Kun ei mennä vaaleihin, niin ei isännän tarvitse luulla, että hänen mökkiläisensä olisi sosialisti. Tästä samasta syystä ei uskalleta mennä sosialistipuhujaakaan kuulemaan." (Sanantuoja 1.7. 1916)

Kirjeenvaihtaja näki sosiaalidemokraattien poliittisen työn varsin haastavana Maaningalla. "Järjestöjen suhtautuminen vaalitoimintaan näyttää myös kovin laimealta. Ei ole viitsitty tutustua piirikokouksen päätöksiin vaalitoiminnan järjestämiseksi. Pöljän yhdistys oli kyllä asiaa käsitellyt, mutta tehnyt sellaisen ylimalkaisen päätöksen kotiagitsooniin nähden, että toimitaan joka mies osaltaan. Kun nyt ei määrätty tarkasti aluetta kullekin, niin eihän sitä tiedä, missä kenenkin olisi käytävä." (Sanantuoja, 1.7.1916)

Vaalit käytiin autonomian aikana normaalisti heinäkuussa. Vuoden 1916 vaaleissa  SDP menetti Pöljällä kahdeksan ääntä, mutta kylän voimasuhteet keikahtivat sosialisteille voitollisiksi. 148 kyläläistä äänesti SDP:n ehdokkaita ja 132 äänesti porvarillisia. Äänestysaktiivisuus laski. Vuoden 1916 vaaleissa 280 pöljäläistä kävi äänestämässä, edellisissä 1913 vaaleissa äänestäjiä oli ollut 317.

Valtakunnallisesti vaalit olivat sosiaalidemokraateille voitolliset. Puolue sai 103 kansanedustajaa ja yksinkertaisen enemmistön eduskuntaan. Pöljälläkin vieraillut Tahvo Hiekkaranta tuli valituiksi. Eduskunta tosin kutsuttiin koolle vasta huhtikuun alussa 1917, kun vallankumous oli kaatanut Venäjän keisarin ja Suomen autonomiset oikeudet palautettiin.

Pöljän työväenyhdistyseen perustettiin 10.9. 1916 sos.dem. nuoriso-osasto. Kuopion piiritoimikunnasta K. Forsman oli innostamassa asiaan. Paikalla oli kohtalaisesti väkeä, jäseniksi liittyi 20 henkilöä ja puheenjohtajaksi valittiin Juho Miettinen. Nuoriso-osastoja perustettiin Kuopion alueella muuallakin. Jäsenluettelo vuodelta 1917 on säilynyt. Rekisteristä löytyvät mm. yhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Pekka Valtosen tyttäret Hanna ja Saara Waldonen, Aaro Miettinen, Anni Miettinen, Otto Miettinen, Pekka Virtanen, Matti Pitkänen, Arvi Rautiainen, Eemil Lappeteläinen.

Saara Valtonen. Maaningan Kotiseutuarkisto, polkupyöräilyluvat.

Jäsenluettelossa huomiota kiinnittää erityisesti yksi yhdistyksen jäsen. Miksi lampuotin poika Ate Rautiainen liittyi sos.dem. nuoriin? Riuttaniemen Rautiaiset asemoituivat selkeästi valkoisten puolelle vuoden 1917-18 tapahtumisissa. Atte (Adiel) Rautiainen lähti ensimmäisten joukossa 1917 syksyllä Kuopioon ja suojeluskuntatyöhön. Hän soti Mäntyharjulla, Viipurissa ja Haminassa. Tämän jälkeen hän lähti vielä Aunuksen retkille siivoamaan lähiseutuja "punikeista". Hän tuskin oli sosiaalidemokraatti vuonna 1917, vaikka jäsenluettelosta nimi löytyykin.

Vuoden 1916 aikana suotuisa sotasuhdanne alkoi hiipua ja puute ja pula näkyä ainakin kylien köyhimpien kukkarossa ja ruokapöydässä. Riita elintarvikkeiden hinnoista on dokumentoitavissa Pöljälläkin.

Pöljällä toimi osuusmeijeri, jonka hinnoittelusta sosiaalidemokraattinen Sanantuoja kirjoitti: "Olemme saaneet tietää, että Pöljän osuusmeijeri on säännöllisesti ottanut meijeristä suoraan ostetusta voista 5 mk kilolta, vaikka rajahinta tässä tapauksessa on 4:80. Kun toissapäivänä kymmenkunta miestä tästä rajahinnan ylittämisestä huomautti, ei myyjätär ottanut edes uskoakseen, että rajahinta olisi 4:80. Vasta kun meijerin isännöitsijä haettiin voita myymään määrättyyn rajahintaan, mutta paloittamatta sitä eri ostajain kesken, joten nämä saivat itse huolehtia isomman voierän jaottelusta ja käärepaperin hankkimisesta." (Sanantuoja 16.11.1916)

Hintasäännöstely oli hyvä työväelle, mutta epämiellyttävää tuottajille. Eikä tuleva vuosi 1917 luvannut parannusta elintarviketilanteeseen. Köyhimmille inflaatio merkitsi nälkää Pöljän kylälläkin.

Seuraavassa blogissa käsitellään vuoden 1917 tapahtumia Pöljällä ja lähialueella.

Lähteet: Pöljän työväeyhdistyksen arkisto. Siilinjärven kunnan kotiarkisto, Maaningan työväenyhdistyksen arkisto, Työväenarkisto, Sanantuoja 1916.










¨
'