 |
| "Veli Giovanni" Viherjuuri ja "Sasu Punanen" (oik.) Pöljän pysäkillä 1935. Kuva Pöljän kotiseutumuseon kokoelmat. |
Viime
vuosisadan alkupuolella Pöljän kylällä vaikutti kolme kansallisellakin tasolla
näkyvää henkilöä. Nimittäin agronomi, toimittaja, poliitikko Tatu Nissinen,
kirjailija, opettaja Kalle Väänänen ja kolmantena toimittaja, kansanedustaja
Yrjö Räisänen, nimimerkki Sasu Punanen.
Yrjö
Räisänen osti Pulasteen tilasta tontin 1920-luvun lopulla ja rakensi
Pitkänjärven rantaan perheelleen kesähuvilan.[1]
Ensimmäinen viittaus huvilalomaan Pöljällä on vuodelta 1928, jolloin hän Suomen
Sosiaalidemokraatin kolumnissaan kertoi:
Kun tätä luetaan, olemme jo
painaltaneet maalle, kesälaitumille...Tämä on tarpeellista sanoa siksi, koska
äkkijyrkät veljet voisivat taas selittää, kun me jätämme tämän
tähystyspaikkamme, että ”nyt se on Sasu ratkennut juomaan.”
Menemme ”isänmaahan”, Savoon, Pöljän
pysäkille.[2]
 |
| Sasu Punasen huvila Pöljän Pitkänjärvellä nykyisessä asussaan. Rakennus on säilynyt ulkoaultaan alkuperäisessä asussa. |
Yrjö
Räisänen alias Sasu Punanen syntyi Kuopiossa 16.2. 1888. Hänen isänsä oli
satulaseppämestari Kaarlo Räisänen ja äitinsä Riitta Lovisa Sutinen. Isän
puolelta sukujuuret johtavat Pielavedelle, äidin puolelta Nilsiään. Yrjö -poika
pääsi opintielle, mutta oppikoulu keskeytyi seitsemänteen vuoteen sairastelun
vuoksi.[3]
Oppikouluvuosinaan hän koki 17-vuotiaana nuorukaisena suurlakkovuoden 1905 hulinaa Kuopiossa.[4]
Vuodesta
1909 Räisänen työskenteli Savon Työmiehen/Sanantuojan eri tehtävissä Kuopiossa
ja Iisalmella. Työväenliikkeeseen hän oli kasvanut jo kotonaan.
Sanomalehtimiehen ura vei hänet lopulta Helsinkiin Työmiehen
toimitussihteeriksi 1917. Samana vuonna hän meni naimisiin Kerttu Savolaisen
kanssa, pariskunnalle syntyi kaksi poikaa, Yrjö Kullervo (1919) ja Juha Kaarlo
(1921).[5]
Sisällissodan
1918 jälkeen Yrjö Räisänenkin pidätettiin ja hän joutui pahamaineiselle Iso
Mjölön keskitysleirille. Kuitenkin jo saman vuoden syyskuussa, kun Suomen Sosiaalidemokraatti
sai luvan ilmestyä, Räisänen aloitti lehden toimitussihteerinä. Heti
ensimmäisessä lehdessä 16.9.1918 esiteltiin pakinoitsija Sasu Punanen, aluksi
Niitä näitä - otsikolla, mutta sittemmin vakiintui Mitä Sasulle kuuluu -palsta.
Kolumni/pakina oli yleensä heti etusivulla.
Sasun
huvila oli komea ilmestys Pitkänjärvellä ja hänen oleskelunsa kylällä herätti
uteliaisuutta. Esimerkiksi Pohjolanmäen isäntä Aatu Väänänen tutustui Räisäseen
hyvin, talosta myytiin kesävieraille elintarvikkeita ja kyläilyä puolin ja
toisin harrastettiin. Huvilalla apulaisena kylän nuorista naisista työskenteli
ainakin Lyydia Roivainen (Puurunen). Oheisessa heinäpeltokuvassa taas oltiin Janne ja Aino Holopaisen heinäapuna.
 |
| Heinäväkeä Riitaniityllä Hoikilla. Etualalla istuvat Yrjö ja Kerttu Räisäsen pojat Yrjö Kullervo ja Juha Kaarlo. Oikealla seisoo Kerttu Räisänen, keskällä kuvaa seisoo Lyydia Roivainen. Äärimmäisenä vasemalla istuu Janne Holopainen. Kuva Kirsti Holopaisen arkistosta. |
 |
| Vasemmalta Tellervo Holopainen, Lyydia Roivainen, Aino Holopainen, Hanna Kauppinen, Kerttu Räisänen, poika Räisänen, Pekka Kejonen, Janne Holopainen, poika Räisänen. Kuva Kirsti Holopaisen arkistosta. |
Niin täysiverinen poliitikko Räisänen oli, että hän ei ilmeisesti malttanut olla agiteeraamatta kesälläkään. Ei liene sattumaa, että Pöljän Sosiaalidemokraattinen yhdistys aktivoitui nimenomaan 1920-luvun lopulla. Yhdistys koetti saada käyttöönsä Pöljän kommunistien hallussaan pitämän työväentalon. Työ näkyi myös vuoden 1929 vaalituloksessa ”nosken puolen” eli SDP:n kannatuksen nousuna Pöljällä. Näin Sasu kuvaili vaalipakinassaan Pöljän/Kuopion alueen kommunismin luonnetta.
Mitä Pöljään tulee, niin täällä
nosken puoli nousi. Joku maalaisliittolainen sanoi, että ”se on sinun
ansiotasi”. Kiistimme vastaan, koska emme ole mitään agitatsionia harjoittanut,
vaan viettänyt kesävieraan tyyntä ja rauhallista elämää.
Tämä savolainen kommunismi ei kyllä
itse asiassa mitään kommunismia olekaan. Ne ovat muuten vaan jyrkkiä täällä ja
kun paikallinen työväenlehti joutui kansalaissodan jälkeen kommunisteille, niin
on sen turvin voitu selittää ja syöttää kansalle sellaista, että se kommunismi
onkin sitä oikeata työväenliikettä.
Täällä voi nähdä tavallisen
päiväpalkkalaisen kävelevän suojeluskuntalaisen myssy päässä huolimatta siitä,
että viivansa vetääkin vaikka kommunisteille. Kun kysyy, että mitenkä sinä
Turpeisen poika kuleksit lahtarin hattu päässä, niin vastaukseksi saa, että
”ka, isäntä anto vanahan hattunsa, eikä näin hyvvee tavaroo henno pellolle
heittöö.”
Yhdessä rassaillaan talon poikain
kanssa pyssyjä, sihtaillaan ja paukutellaankin, yksissä keitellään viinojakin.
Mutta sitten kun äänestämään mennään, niin eroavat tiet. Toinen vetää pötkän
”maaliitolle” ja toinen listalle, jonka otaksuu edustavan äkkijyrkkyyden
korkeinta astetta.[6]
Sasu
oli todellinen kuuluisuus aikanaan, sillä hän herätti pakinoillaan kovasti
kiukkua niin äärioikealla kuin äärivasemmallakin. IKL:n vaalitilaisuuksissa Pöljällä Sasu oli puhujien hampaissa eikä Kuopion seudun kommunistitkaan
Räisästä silitelleet. Kuopiolaisen kommunistin, Emmanuel Juutin edesottamuksia Sasu
kommentoi kirvelevän pilkallisesti.[7]
Räisänen
vaikuttaa kuitenkin viihtyneen Pöljällä. Hän osasi solahtaa kylän elämään ja
kehaista oikeita ihmisiä. Näin hienon mainetodistuksen hän antoi kolumnissaan
pysäkki-Villestä, Vilho Ruuskasesta Suomen Sosiaalidemokraatissa 24.7. 1929.
Ja sitten tulkoon vielä tiedotuksena mainituksi, että tämän kirjoitettuamme painumme Savon junaan ja sitä tietä Pöljälle, josta pommitamme lehteen artikkeleita. Niin että jos kansalla on parin viikon aikana jotakin tähdellistä sydämellään, voi osoittaa kirjeensä Sasu Punanen, Pöljä, Savon rata.
Pysäkki-Ville, joka on Pöljän pysäkin asemapäällikkö, asemamies, postinhoitaja ja yleensä kaikki kaikessa - oikein hyvän virkamiehen esikuva - saa kyllä siitä lisää työtä, mutta hän ei uhkaile kiristyslakoilla niin kuin monet korkeammat virkaherrat.
 |
| Vilho Ruuskanen, pysäkki-Ville 1940-luvun lopulla. |
Palaan Yrjö Räisäsen Pöljän kesiin, kun pääsen tutkimaan 1930-luvun Sosiaalidemokraattia.
[1] Niskanen, Pöljän Muisti, 289, Taksoituslautakunnan arkisto 1925-1948,
Siilinjärven kunnanarkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti