Isorokkoa Pöljällä 1917

Olen aiemmin käsitellyt espanjantaudin, sisällissodan ja muiden kulkutautien aiheuttamaa kuolleisuutta Maaningalla ja Pöljällä vuosina 1918-1924. Silloin katveeseen jäi Pöljällä ja Siilinjärvellä vuoden 1917 aikana suurta pelkoa aiheuttanut isorokkoepidemia.

Isorokko oli Suomessa 1700-luvulla yleinen kulkutauti, jonka aiheuttamat epidemiat kiersivät maata 4-6 vuoden välein. Sairastuneista keskimäärin 20% kuoli tautiin. Isorokko oli ensimmäinen kulkutauti, johon keksittiin rokotus. Aluksi rokotettaviin istutettiin tarkoituksellisesti pieni määrä taudinaiheuttajaa, mutta myöhemmin käytettiin ns. Jennerin menetelmää, jossa rokotettaviin istutettiin lehmärokkoa, joka antoi suojan, mutta ei juuri koskaan aiheuttanut rokotetun vakavaa sairastumista.[1]

1860-luvulla keskimäärin 70% syntyneistä oli rokotettu ennen toista ikävuotta. Vuodesta 1886 isorokkorokotuksesta tuli pakollinen, vanhempia saatettiin sakottaa, jos he uhmasivat säädöstä eivätkä tuoneet lapsiaan rokotettavaksi. 1890-luvulla isorokko alkoikin käydä harvinaiseksi pakollisten rokotusten ja terveydenhuollon kehittymisen myötä.[2]

Pöljän työväentalo vuoden 1952 asussaan.
Kuva Työväenarkisto.

Kuitenkin isorokko vaani sopivia olosuhteita ja tilanteita. Ne syntyivät esimerkiksi Pöljällä, kun vuoden 1917 keväällä paikallista työväenyhdistyksen taloa vuokrattiin venäläisten sotilaiden majoitukseen. Ensimmäisen maailmansodan kumu näkyi näillä alueilla siten, että Toivalassa oli venäläisten linnoitustyömaa, joka lisäsi sotilaiden läsnäoloa. Rautatiekylänä Pöljä oli sopiva majoittamiseen.[3] Syntyi liikettä ja uusia kontakteja, jotka edesauttoivat isorokon leviämistä.

Pöljän pysäkki 1920-luvulla. 
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

Savotar uutisoi kesäkuussa 1917 Kuopion ympäristön isorokosta ja mainitsi erikseen Siilinjärven ja Pöljän alueen. Potilaita oli siirretty Kuopioon lääninsairaalaan.[4] Isorokko oli palannut tautivalikoimaan, koska 1900-luvun alussa Suomessa rokotusta alettiin vastustaa. Tauti oli vähentynyt eikä pakkorokottaminen kaikille maistunut. Esimerkiksi luonnonparannusta ja vegetarismia kannattavat liikkeet vastustivat rokottamista.[5]

Helmikuussa 1917 Maaningalla oli järjestetty ylimääräinen rokotusmahdollisuus. Pöljällä tämä jälkirokotus järjestettiin Juho Ollikaisen tilalle ja Puustellissa, Hökösella Taavetti Pitkäsellä ja Keskimmäisellä Jafet Ruuskasella.[6]

Emme tiedä, kuinka moni Pöljällä isorokkoon sairastui, mutta ainakin kaksi kuoli. Kuopiossa ja Kuopion lähialueilla isorokkoon sairastui 36 ihmistä.[7]Ilmeisesti toinen Pöljän vainajista oli Hassisen perheen rokottamaton alle 2-vuotias lapsi, hän on ainut isorokkoon kuollut vauva Maaningalla. Kirkonkirjassa vainajan kotipaikkaa ei ole mainittu.[8]

Sen sijaan Adam (Aatu) Haapalaisen tarina on tiedossa. Kuopion piirilääkäri D.F. Walle kertoi vuonna 1935, kuinka hänen saapuessaan vuonna 1917 seudulle alueella esiintyi ”isorokkoa, joka oli varsin vaikealaatuista ja joitakin kuolemantapauksiakin sattui. Isoarokkoa esiintyi silloin etupäässä Pöljällä, ja voin kertoa hyvän esimerkin rokotuksen vaikutuksesta. Viranomaiset olivat määränneet eräässä talossa suoritettavaksi uusintarokotuksen, mutta talon renki pakeni rokotusta metsään, joten hän jäi rokottamatta. Renki sairastui isoonrokkoon toisten talon asukkaiden, jotka oli rokotettu uudestaan, säilyessä aivan terveenä. Olin tilaisuudessa näkemään tämän isorokkopotilaan ennen hänen kuolemaansa täkäläisessä rokkosairaalassa. Tapaus oli hyvin vaikea. Tässä näemme kouluesimerkin siitä, miten suojelurokotus antaa suojan isoarokkoa vastaa”.[9]

Adam Haapalainen kuoli Kuopion kaupunginsairaalassa 15.6 1917. isorokkoon.[10] Ei ole tietoa, miksi Adam ei halunnut ottaa rokotusta. 1910-luvulla Suomessa oli monia liikkeitä ja aatteita, joissa rokotevastaisuutta propagoitiin erilaisista syistä, (esim. luonnonparannus, vegetarismi, naisasialiike, työväenliike). Isorokkorokotus ei nykypäivän mittarein ollutkaan ihan vaaraton toimenpide.[11]

Isorokkorokotus oli Suomessa pakollinen. Esimerkiksi 1930-luvulla Pöljällä erään perheen lapsilta kiellettiin koulunkäynti, kun lapsia ei oltu rokotettu.[12] Äitini Irma Pantzar ja veljensä Robert muuttivat 1931 Yhdysvalloista vanhempiensa kanssa takasin vanhaan maahan Siilinjärven Kolmisopelle. Lapsia ei oltu Yhdysvalloissa rokotettu, joten ennen kouluun menoa kätilö kävi lapset rokottamassa.

Viimeinen isorokkotapaus diagnosoitiin Suomessa 1941.[13] Rokotuspakko oli Suomessa voimassa vuoden 1951 loppuun saakka.[14]

Kiitos sukututkija Matti Ollikainen kiinostavasta vinkistä ja lehtileikkeistä!

---

[1]Arno Forsius, http://www.saunalahti.fi/arnoldus/rokotus.html

[2] Helene Laurent, https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/1_2018/vain-verkossa/isorokkorokotuksen-historiaa

[3] Pöljän työväenyhdistyksen tilikirja. Siilinjärven kunnan kotiseutuarkisto.

[4] Savotar 15.6.1917 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1293406/articles/80358943

[5] Rytty, Rokotevastaisuus historiallisena ilmiönä 1900-luvun alun Suomessa,

  https://journal.fi/sla/article/view/91133

[6] Sanantuoja 13.2.1917, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1224432/articles/80358941

[7] Lääkintöhallituksen kertomus vuodelta 1917, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/155946/xlaak_191700_1921_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[8] Maaningan kirkonkirjat, https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=30618&pnum=42

[9] Pohjois-Savo 6.10.1935, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2074034/articles/80358944

[10] Maaninka kirkonkirjat, https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=30618&pnum=44

[11] Rytty, Rokotevastaisuus historiallisena ilmiönä 1900-luvun alussa

[12] Kansakoulu kansan sivistää, Hajamietteitä Pöljältä http://airaroivainen.blogspot.com/2014/02/pohjolanmaen-koulu.html

[13] Helene Laurent, Isorokkorokotuksen historiaa

[14] Arno Forsius, Rokotus isorokkoa vastaan Suomessa