Siilinjärven kunnan isojakokarttojen digitointi ja julkaisu Kansallisarkiston aineistoissa

 

Siilinjärven kunta teki kulttuuriteon, kun se maksoi kunnan alueen isojakokarttojen ja asiakirjojen digitoinnin. Kartat ovat nyt kaikkien tarkasteltavissa digitoituina Kansallisarkiston aineistoissa.

Nykyisen lentokentän seutua Hakkaralan
isojakokartassa 1788.

Suomessa toteutettiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa isojako. Siinä jaettiin ns. yhteismetsät ja yhteisessä nautinnassa olleet maat talonpojille yksityisomistukseen ja uudistettiin verotus. Tästä prosessista syntyi kartta-aineisto, joka on paikallishistoriallisesti kiinnostava.

Karttoihin merkittiin jakokuntien (kylien, kyläosien) pellot, niityt, kaskiviljelykset, metsät, tiet, polut, talojen paikat ja paljon kiinnostavaa luonnonoloista. Jakoasiakirjoista selviää luotettavasti kylän talojen omistajat, kun isojako valmistui. Eli kartoista avautuu myös aikaikkuna kylien asutukseen. Ja ennen kaikkea, maisemaan piirretyt rajat kuvasivat tarkasti maanomistuksen tilanteen.

Kartta-aineisto jakoasiakirjoineen on arvokas paikallishistoriallinen lähde, joka harmillisesti on Itä-Suomen pitäjien osalta suurelta osin arkistojen kätköissä. Kansallisarkisto on digitoinut Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Hämeen läänin kartat, mutta digitointihankkeelle ei ole jatkorahoitusta. Asiakirjojen ja karttojen digitointi helpottaa historiantutkijoiden, sukututkijoiden ja paikallishistoriantutkijoiden mahdollisuutta tutkia isojakoon liittyneitä ilmiöitä. 

Kartat kylittäin: 

Hakkarala1, Hakkarala2, Hamula, Kaaraslahti,Kasurila1, Kasurila2, Kehvo, Koivumäki, Koivusaari, 

Pöljä1, Pöljä2, Rissala, Räimä, Väänälänranta. 

Paikallisesti koulujen ja yhdistysten kotiseututyössä isojakoaineistoilla on paljon käyttömahdollisuuksia. Kartat ja karttaselosteet ovat jo itsessään valmis kulttuuripolun aineisto. Samoin koulujen kotiseutuhistorian opetuksessa kartat ovat hieno lisä. Digitointi on tehty laadukkaasti, joten tulosteet esimerkiksi kylätaloille, kyläkouluille ja kulttuuripoluille on helppo toteuttaa laadukkaasti.

Isojako on vaikuttanut kyläkuvaan ja asumiseen tähän päivään saakka. Kuvaavaa on, että etsiessäni Pöljällä vanhoja isonjaon rajapyykkejä, kuljin pitkin sähkölinjaa. Tuon linjan olivat aikanaan pyykittäneet Pöljän talonpojat 1800-luvun alussa.

Isojakoa tutkitaan edelleenkin, mutta sen ”konkreettisia tuloksia ja vaikutuksia sekä paikallisyhteisön reaktioita on tutkittu selvästi vähemmän, ja alueellisesti tutkimukset ovat keskittyneet Pohjanmaahan ja Hämeeseen”.[1]

Isojako mullisti pohjoissavolaisen kaskikulttuurin ja elämäntavan perusteita. Se vakiinnutti yksityismaanomistuksen niin peltojen, niittyjen kuin metsienkin hallinnassa ja merkitsi samalla myös takamaiden jakoa. Toimenpiteestä hyötyivät eniten tilallisväestö ja torpparit, mutta tilattomalle väestölle se merkitsi etuuksien menettämistä, mm. kylänmetsien käyttöoikeuden lakkaamista. [2] Lisäksi isojaon toimitusmaksut ja kohonnut verotus kaatoivat useita tilallisiakin. Kuopiossa ja Iisalmessa verotus nousi jopa yli 20-kertaiseksi entiseen nähden.[3]

Isojaon kriittisinä vuosina 1800-luvun vaihteessa sattui vielä niin, että läänin virkamieskunta oli sotkeutunut syvälle korruptioon ja asukkaiden suoranaiseen huijaamiseen. Aiheesta on olemassa Anu Koskivirran kiinnostava artikkeli Virkakunta varkaissa. Esimerkiksi Kasurilan ja Hakkaralan talonpojat valittivat lääninkamreeri Saloniuksen ja veromestari Edblomin väärinkäytöksista.

Saloniuksen usuttamat sotilaat olivat pieksäneet Hakkaralan kylän talonpojat Pekka Rautiaisen, Pauli Pitkäsen ja Lauri Lyytikäisen heinäpelolla ja vieneet heinät mukanaan. Sanottakoon, ettei Salonius näistä tekosista ilman rangaistusta selvinnyt. Eikä tämä teko suinkaan ollut Saloniuksen ainut konnankoukku. 

Lisäksi isojaon toimitusmaksut antoivat kieroille maanmittareille mahdollisuuden riistää talonpoikia. Isojako oli varmasti ns. kipeä leikkaus tai paremminkin uudistus. Nyt meidän on mahdollista tutkia asiaa omin silmin Siilinjärven kylien karttojen ja isojakoasiakirjojen avulla.

---

[1] Talvitie, Petri, Kyläosuudesta yksityiseen maaomaisuuteen, 15

[2] Koskivirta, Anu, Sisäinen vihollinen. Henkirikos ja kontrolli Pohjois-Savossa ja Karjalassa Ruotsin vallan ajan…, 312

[3] sama, 75

Voiko naimisissa oleva nainen hoitaa kunnialla opettajanvirkaa?

Pohjolanmäen koulun oppilaita opettajansa Enne Kolehmaisen kanssa
1930-luvun vaihteessa.

Hamulan kansakoulu Siilinjärvellä ilmoitti naisopettajan virasta huhtikuussa 1928.[1] Viran täyttöön liittyi ankaraa erimielisyyttä Hamulan koulun johtokunnan ja viranomaisten välillä. Koulujen johtokunnat valitsivat vielä tuolloin opettajat virkoihin. Joskus ei Suomen lakikaan saanut johtokuntaa muuttamaan mieltään, jos se katsoi jonkun opettajan sopimattomaksi opettamaan omassa koulussa. Johtokunnan jäseninä toimivat tuolloin Väinö Väänänen (esimies), Anselm Konttinen, Tilda Snellman, Erkki Toivanen ja Paavo Ruuskanen.

Hamulan virkaa oli sijaisopettajan vakanssilla hoitanut 1926-27 Anna Johanna Hackstedt.[2] Opettaja meni kuitenkin vuoden aikana naimisiin ja hän erosi virasta. Johtokunta antoi Anna Harmialle (Hackstedt) työskentelystään kaikin puolin kiittävän todistuksen.[3] Seuraavana syksynä virkaan valittu Edith Heikkinen ei ottanutkaan tehtävää vastaan, joten lukuvuodeksi 1927-28 virkaa hoiti väliaikaisena opettajatar Valma Lehtolainen Jyväskylästä.

28.5. 1928 johtokunta sitten valitsi yksimielisesti Lehtolaisen jatkamaan jo vuoden hoitamaansa tehtävää.[4] Kuitenkin virka jouduttiin laittamaan kesällä uudestaan auki virheellisen ilmoituksen takia[5]. Ensimmäisessä ilmoituksessa virka oli laitettu auki 27.8. 1928 alkaen. Ilmeisesti tämä ei ollut laillista, vaan työ oli laitettava alkamaan 1.8 alkaen. Johtokunnat pyrkivät säästämään ihan kaikessa, ehkäpä tässä koetettiin säästää lähes kuukauden palkka?

Opettajan palkan maksoi valtio (17850mk/ vuosi), mutta asunto, lämpö, valo kuului yms. kuuluivat palkkaan ja sen maksoi kunta. Usein puuttuvista luontaiseduista jouduttiin maksamaan opettajalle korvausta rahassa, Hamulassakin 150 markkaa vuodessa.[6]

Nyt hakijoita oli peräti 20. Näistä pätevimmäksi ja sopivimmaksi johtokunta katsoi Katri Säisän.[7] Hän oli käynyt Iisalmen keskikoulun, Jyväskylän seminaarin ja toiminut kolme vuotta johtajaopettajana. Kyllin pätevä meille, tuumasi johtokunta, vaikka hakijoiden joukossa oli Senni Kuvaja. Hän oli ylioppilas, käynyt ylioppilasseminaarin (hospitantti) ja suorittanut kesäyliopiston kasvatusopin tutkinnon. Kuvajalla oli opettajakokemusta neljä vuotta.[8] Lisäksi hänellä oli parempi numero opetustaidosta.[9] Kuvaja valitti Säisän valinnasta.

Kuopion kansakoulupiirin tarkastaja H. Puro ei hyväksynyt Hamulan johtokunnan valintaa, sillä hänkin katsoi Kuvajan ansioituneemmaksi kuin Säisän. Niinpä johtokunta kokoontui uudestaan 27.7. 1928. Pöytäkirjaan kirjattiin Kuvajasta: ”Sitä paitsi hän on perheenemäntä, joka luonnollisesti vaatii osuutensa, sillä asunto tulisi hänellä olemaan kahdessa paikassa, koululla opetustoimessa ollessaan ja välistä naapuritalossa miehensä ja  lastensa luona. Tällainen asuminen ei johtokunnan mielestä olisi suotavaa, sillä varmasti joutuisi koulutoimi kärsimään ja ehkäpä avioliitto myös. Hänen miehensä viljelee toisen omistamia maita, joka myös on epämääräistä: kuinka kauan ja niin ollen voisimme joutua jonkun apulaisen varaan millä hetkellä hyvänsä. Muuten minkä tunnemme valittajaa henkilökohtaisesti, pitää johtokunta Hänet aivan sopimattomana opettajaksi Hamulan kylän kansakouluun.”[10]

Pohjois-Pöljän koulupiiriin valittiin naimisissa
oleva Enne Kolehmainen 1920-luvulla. Kuvassa
Enne miehensä Eino Kolehmaisen kanssa
Pitkänpäässä.

Tämän jälkeen johtokunta valitsi uudestaan Katri Säisän tehtävään. Viranomaisten oli nyt vaan ymmärrettävä, ettei naimisissa oleva nainen voi tulla valituksi Hamulan kouluun. Kouluhallitus oli eri mieltä ja kumosi 3.8. vaalin tuloksen laittomana ja määräsi uuden vaalin järjestettäväksi.

Kuopion piirin tarkastaja Puro tuli nyt itse suostuttelemaan johtokuntaa noudattamaan lakia. Avioliitto ei ollut laillinen este virassa toimimiseen. Koulun olisi järkevää ottaa Kuvaja virkaan sovinnolla, koska kouluhallitus tulisi ratkaisemaan kiistan joka tapauksessa Kuvajan eduksi. Johtokunta kuunteli tarkastajan puheen, mutta sitten ”puhkesi vilkas keskustelu”.  Johtokunnan jäsenet ihmettelivät valittajan röyhkeyttä asiassa, opettajan valinnassa oli vain ajateltu koulun ja kyläkunnan parasta. Johtokunta päätti jyrkästi pysyä aikaisemmin tekemässään päätöksessä ja kutsua opettajaksi Katri Säisän.

Lopuksi johtokunta vielä huomautti, että jos ”virastot tässä asiassa toisin määrää ei tulisi olemaan se eduksi tälle koululle ja sen koulutyölle”.[11] 

Tässä vaiheessa tapauksesta kiinnostui jo lehdistökin. Savon Sanomat kertoi sitkeästä valintaprosessista 16.8.1928.[12] Koulun alku lähestyi ja opettajakysymys oli ratkaisematta. Virkaan valittu Katri Säisä teki johtopäätöksensä tilanteesta ja hakeutui muualle töihin. Johtokunta valitsi entisistä hakijoista väliaikaiseksi opettajaksi Helvi Lyytikäisen.[13]

Näin johtokunta pystyi estämään Kuvajan valinnan. Kun virka seuraavan kerran laitettiin auki keväällä 1929, niin Kuvajakin oli antanut periksi eikä hakenut virkaa. Valituksi tuli ilman valituksia Johanna Räsänen.[14]

Hökösen koulun oppilaat ja opettaja Hillervo Väänänen 1926-27. Hillervo
meni naimisiin entisen oppilaansa kanssa. Eikä johtokunta Hökösellä
asiaan puuttunut.

Pöljän koulun oppilaita ja opettaja Elsa Laitinen. Elsa meni naimisiin Janne Väänäsen kanssa ja jatkoi
Pöljän koulun opettajana eläkeikään asti. 

---

[1] Opettajain lehti 4.5. 1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935378/articles/3901662

[2] Johtokunnan pöytäkirja, 14.8.1926, Hamulan kansakoulun pöytäkirjat Ca:3, Siilinjärven kunnanarkisto

[3] Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 7.5.1928

[4] Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 278.5.1928

[5] Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 25.6.1928

[6] Hamulan koulun talousarvio v:lle 1928, Hamulan kansakoulun pöytäkirjat Ca:3

[7] Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 21.7.1928

[8] Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 27.7.1928

[9] Savon Sanomat 16.8.1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1583441/articles/3901663

[10] sama

[11] Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 15.8. 1928

[12] Savon Sanomat 16.8.1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1583441/articles/3901663

[13] Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 20.8.1928

[14] Johtokunnan kokouksen pöytäkirja 26.4.1929