Aatu Väänänen ja Jenny Piippo menivät naimisiin 1941, |
Iltapäivällä 19.6. alkoi matka kohti
itärajaa autokyydillä. Miehet asettuivat Kontiolahdelle parakkimajoitukseen.
Kontiolahdella harjoiteltiin Höytiäisen rannalla kunnes iltayöstä 29.6.
lähdettiin kohti Tohmajärveä ja "pakkorajaa". Talvisodan rauhan rajat
herättivät laajaa katkeruutta Suomessa.
Aatu Väänänen ei lähtenyt sotaan
ensimmäistä kertaa. Hän oli osallistunut vapaussotaan 1918. Vapaussodan jälkeen
hän suoritti vielä asepalveluksen Lappeenrannassa, josta hän vapautui
korpraaliksi ylennettynä 19.11.1920. Aatu Väänänen oli tykkimies.
Varusmies Aatu Väänänen Lappeenrannan laivasatamassa 1919. |
Talvisotaan Aatu ei joutunut. Hänet
kutsuttiin palvelukseen helmikuussa 1940, mutta hän ei ehtinyt rintamalle ennen
sodan päättymistä. Talvisodan lopun hädästä ja asepulasta kertoo,
että koulutuskeskuksessa harjoitteltiin haloilla ja laudoista valmistetuilla
aseilla helmikuussa 1940. Lapset ilkkuivat miesten toimia!
Välirauhan aikana alettiin
siilinjärveläisistä koota omaa it-komppaniaa. Koulutettavia oli noin 130,
heidän joukossaan myös Aatu Väänänen. Siilinjärveläisten harjoitusaseena oli
Breda-merkkinen 20 mm:n konetykki ja kaksoiskonekivääri.
Oheinen kartta on Akateemisen Karjala Seuran julkaisu. Arvostettu kustantaja Otava on
painattanut sen vuonna 1941. Aatu Väänänen hankki kartan sotamatkalle tai sen
jälkeen itselleen. Arvokkainta kartassa on tietysti Aatun merkinnät. Dokumentti
kertoo siilinjärveläisen it-komppanian tien Kontiolahdelta Syvärille kesäkuusta
1941 helmikuuhun 1942.
Siilinjärveläisen it-komppanian tie Itä-Karjalaan 1941-42. |
It-komppania kulki tykistön korkeudella,
joten aivan etulinjassa Aatu ei ollut. Hyökkäysvaiheessa siilinjärveläistenkin
tappiot olivat kovat, mutta tykistö ei ollut pahin paikka sotapalvelusta
suorittaa.
”Aamutunneilla muututtiin pakkorajan yli
asemiin ja iltasella oltiin jo Pälkjärven kirkolla.” (12.7.1941) Hyökkäysvaihe
Aatun komppanian lohkolla oli alkanut 10.-11.7. Tavoitteena oli Sortavala,
jonka taisteluihin Aatu osallistui 26.7.-16.8.1941.
Sortavala oli varmasti ollut monelle
miehelle tärkeä tavoite. Olihan kyseessä talvisodan rauhassa viholliselle
jäänyt merkittävä asutuskeskus. Myöhään illalla 16. heinäkuuta miehet pääsivät
Sortavalaan. Asetuttiin Kuhavuorelle telttamajoitukseen ja asemiin.
Oltiin oltu kaksi kuukautta poissa kotoa.
Miehet alkoivat tehdä loma-anomuksia. Aatu saikin oman anomuksensa läpi ja
pääsi lomalle. Matka sujui joutuisasti, sillä hän pääsi autokyydissä Joensuuhun
ja jo saman päivän (20.8.) aikana hän oli Pöljällä. Loma päättyi 26.8., jolloin
hän lähti postijunalla Pöljän pysäkiltä takaisin sotatoimiin.
Elettiin jatkosodan hyökkäysvaihetta.
Loman aikana Aatun yksikkö oli edennyt Koirinojalle saakka. Eteneminen jatkui
siitäkin syvälle Itä-Karjalaan. Aatun loppusota oli hiljaiseloa asemissa. Hän
pääsi vielä Veikko Miettisen kanssa lokakuun lopulla lomalle. Tuolloin oltiin
jo Syvärin takana Paranin kylässä.
Syvärillä 1942. aatu Väänänen istumassa edessä ensimmäinen vasemmalta. |
Rintamapalveluksesta Aatu Väänänen
vapautettiin 24.2.1942 iän perusteella. Hän oli tuolloin 45-vuotias. ”Kuopiossa kello 11.20. piiriesikunnasta
vapautuspaperit sain. Postijunalla Pöljälle ja hevosella kotiin. Niin oli
sotareissu päättynyt, joka oli kestänyt 8 kk ja 10 päivää."
Kotirintamalla Aatu suoritti vielä
armeijan hankintoihin liittyviä tehtäviä: heinää ja hevosia armeijalle. Lisäksi
hän istui kunnallislautakunnassa. Suojeluskunnan kunniavartioon Aatu osallistui
säännöllisesti, kun sankarihautajaisia järjestettiin.
Aatu ja Jenny Väänänen kotona Pohjolanmäellä. |
Lähteet: Aatu Väänäsen maatalouskalenterit
1941-45. Itä-Karjalan kartta 1941 ja valokuvat Eva Wäänäsen kotiarkisto. Aatu
Väänäsen haastattelu 10.7.1961. Kotus. Paavo Kasurinen: Kiitos kirjeestä.
Pieksänmäki 1990
Aatu Väänäsestä lisää:Aatu Vääsen sota 1918,Lankiaa maksettavaksi, Kansalainen Aatu Väänänen Itä-Karjalaa valloittamassa
Aatu Väänäsestä lisää:Aatu Vääsen sota 1918,Lankiaa maksettavaksi, Kansalainen Aatu Väänänen Itä-Karjalaa valloittamassa