Morsiuskurssit Pöljällä 1945

Ja vielä yksi tärkeä asia. Miksi kodin pitää olla pahan tuulen kiertopaikka? Äidin vastuulla on kodin henki! Hänen on itsestään karsittava kaikki itsekkyys. Kaikki muille, itselle ei mitään! Samaan henkeen on luotsattava myös muut. Silloin pyhätuulet puhaltavat arkena eikä tarvitse silmät maahanluotuna seista sen tuomarin edessä, joka kaikki meissä näkee. Näin puhui Pöljän maamiesseuran talolla opettajtar Hillervo Taskinen helmikuussa 1945. Hän oli yksi luennoitsija Morsiuskursseilla.

Morsiuskursseja järjestettiin eri puolilla maata. Taustaorganisaationa oli joko Marttaliitto tai Maatalousnaiset. Siilinjärvellä kurssin järjesti Pöljän Maatalousnaiset. Maatalousnaisten yhdistys oli perustettu 1932. Yhdistys toimi Pöljän Maamiesseuran rinnalla järjestäen koulutusta ja erilaisia sivistysrientoja kylän naisille. Pöljällä toimi myös Marttayhdistys vuodesta 1918. Morsiuskurssista on jäänyt vähän dokumentteja, vaikka se oli suurtapaus Pöljän kylällä ja lähiseudullakin. Maatalousnaisten toimintakertomuksessa todetaan, että oli järjestetty morsiuskurssit 12.-24.2. Osallistujia oli peräti 46.

Pöljän Marttayhdistyksen toimintakertomuksessa v.1945 Siviä Tolonen kommentoi kurssia: En malta olla mainitsematta kylässämme pidetyistä morsiuskursseista jotka eivät kylläkään olleet Marttojen järjestämät, mutta paljon olivat Martat näissä mukana. Kurssit olivat kylässämme kuin keidas kuivassa erämaassa. Melkein kuin mustankipeinä tuumailimme me vanhempi väki, ettei meitä aikanaan voitu näin valistaa kodin perustamisessa.

Pöljän Morsiuskurssit, päättäjäisjuhlat 25.2.1945. Aune Kotiaho, Eveliina Itäkallio, Esteri Oikia, Martta Ahonen, Hanna Alikoski, Siviä Tolonen, Helga Vepsäläinen, Mirjam Kinnunen, Annikki Antikainen, Toini Halonen, Tellervo Halonen, Tyyne Ruuskanen, Senja Miettinen, Inga Tuovinen, Aino Mattila, Sirkka Rahikka, Anna-Liisa Pietarinen, Kirsti-Liisa Kauppinen, Anni Rautiainen, Helvi Airaksinen, Helvi Roivainen, Martta Julkunen, Kerttu Rytkönen, Aino Hartikainen, Kaisu Rautiainen, Salme Hujanen, Aili Ruotsalainen, Aune Eskelinen, Hulda Rissanen, Inkeri Jääskeläinen, Katri Niskanen, Aino Ollikainen. Kaikkia henkilöitä kuvassa ei ole tunnistettu.

Mitä morsiuskursseilla opiskeltiin? Ohjelma ei ole säilynyt, mutta jotakin tiedetään. Kätilö Martta Ahonen (Pöyry) opetti lastenhoitoa. Ehkäisystä ei vielä tuolloin puhuttu mitään. Seurakunnan puolesta paikalla olivat Hanna Alikoski ja diakonissa. Ehkäpä heidän tehtävänsä oli varoittaa naisia esiavioillisista suhteista. Ainakin Irma Roivainen muistaa, että isättömistä lapsista kovasti varoiteltiin. Leena Nissinen (Tatu Nissisen tytär) opasti kodin sisustamista. Muuruveden Maatalouskoulun johtajatar Aune Kotiaho selosti kodinhoidon perusteita. Laitettiin mm. läskisoossia ja opeteltiin petaamaan sängyt kunnolla. Kerhoneuvoja Esteri Oikia antoi neuvoja kotipuutarhan hoidosta.

Yksi luento on säilynyt kokonaan. Hökösen koulun opettajatar Hillervo Taskisen luennon aiheena oli Ansioäiti vai kotiäiti?

Hillervo Taskinen näki naisten tehtävän perheessä ja yhteiskunnassa hyvin tärkeänä. Naiset vastasivat kodin "hengestä", joka piti siis perhettä ja lopulta kansakuntaakin pystyssä. Hän viittasi puheessaan juuri koettuun sotaan, jossa naisten työpanos kotirintamalla oli ollut korvaamaton. Tätä samaa vastuuntuntoista työeetosta Hillervo edelleen puheessaan painotti.

Mutta tekevä perheen äiti ei käytä yhtään kodin askareista liikenevää tuokiota laiskottelemiseen tai naapurin penkkien painamiseen, vaan keksii jotain ansiotyötä omien täytöksi, josta on sekä huvia että hyötyä. Ja niin hänkin kantaa kortensa yhteiseen kekoon, jos kotiaskareet aliarvioitaisiinkin.

Niinpä näistä hommista kasaantuu sitten niin täysi päivä ettei huokaisemaan jouda, kuten moni perheenäti tietää. - Niin ei saisi olla! Työ on järjestettävä, että jää aikaa huokaista, hetki levätä ajatellen ja suunnitellen joko omia töitään tai yhteiskunnallisia ongelmia. Sen vuoksi on joudettava lukemaankin, että pysyy aikansa tasalla, ettei sanomalehtien tarvitse tulevina aikoina huutaa, että Suomen nainen on kansalaisvelvollisuuksistaan piittaamaton.

Kurssien ohjelma saattaa hymyilyttää, mutta neuvonnalla oli suuri merkitys kansanterveyden kohenemisessa. Lapset saivat esimerkiksi usein keuhkotaudin vanhemmiltaan, kun hygieniasta ei osattu pitää huolta. Suurin osa Pöljän Morsiuskursseille osallistuneista nuorista naisista meni naimisiin parin vuoden sisällä. He synnyttivät Suomen suuret ikäluokat. Vuosina 1945-1949 syntyi 520 000 uutta kansalaista.

Morsiuskurssin osallistujat kuvattuna seurantalon sisällä. Kurssi päättyi yhteiseen juhlaan. Sinne valmisteltiin erilaista ohjelmaa. Kansallispuvut viittaavat tanhuesitykseen.

Lähteet: Pöljän Maa- ja Kotitalousyhdistyksen arkisto, Pöljän Marttayhdistyksen arkisto (Siilinjärven kotiseutuarkisto), Irma Roivaisen ja Tellervo Juvosen haastattelut. Valokuvat Irma Roivainen. Martta Pöyry: Ajan ja arjen patinaa. Mikkeli, 2005.Marttaperinne Hillervo Taskisen puhe 18.2.1945 konaisuudessaan Puhe morsiuskursseilla

Ministerivieras Pöljän talolla 1949

Lapualaisvuosina kymmenet Pohjois-Savon työväentalot oli takavarikoitu ja myyty muuhun käyttöön. Takavarikointien syynä oli, että taloja omistaneita yhdistyksiä syytettiin laittomasta kommunistisesta toiminnasta. Näin kävi myös Pöljän työväentalolle. Pöljällä talon osti maamiesseura vuonna 1931. Maamiesseura käytti ja korjasi taloa kuin omaansa kunnes ajat muuttuivat.

Pöljän työväentalo 1920-luvun asussaan.

Toisen maailmansodan jälkeen takavarikoidut talot palautettiin työväenliikkeelle. Mutta kenelle talot olisi pitänyt palauttaa? Poliittisella kentällä oli nyt kaksi laillista työväenpuoluetta. SDP ja SKDL kamppailivat työväestön äänistä kaikin keinoin. Kysymys oli vallasta, näkyvyydestä ja omaisuudesta. Kahden työväenpuolueen kiihkeä taistelu heijastui Pöljällekin.

SKDL oli Pöljällä suositumpi puolue kuin SDP. Sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus luovutti talon kuitenkin Pöljän sosiaalidemokraattiselle yhdistykselle. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi aluksi Kalle Hirvonen. Muita aktiiveja olivat esimerksi Lauri Toivanen, Heikki Roivainen, Tatu Koponen, Vilho Ruuskanen. Maaliskuussa 1949 oli avajaisten aika.

Taloa piti siivota ja vähän korjatakin ennen juhlaa. Millerin kaupasta oli ostettu nauloja, tapettia, värikkäitä kreppipapereita ja värilippuja. Puffettiin hankittiin täytekaramelleja, eugalyptuspastilleja, lakritsia, kolme koria olutta, kahvia yms.

Pöljän työväentalo oli viimeisiä palautettuja taloja Suomessa.Järjestelytohakkaa lisäsi se, että itse valtiovarainministeri Onni Hiltunen kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Hiltunen kuului SDP:n sodanjälkeiseen ykkösketjuun, hän toimi jonkin aikaa jopa puolueen puheenjohtajana.

Avajaispuheen juhlassa piti Koivumäen sos.dem. työväenyhdistyksen puheenjohtaja Vihtori Lappalainen. Kuopiolaiset ohjelmaryhmät esittivät ohjelmaa. Juhlapuheen piti ministeri Hiltunen:

"Pöljän sosiaalidemokraattisten työläisten on nyt pidettävä huolta, ettei enää toista kertaa jouduta tilanteeseen, että talo menetettäisiin. Siksi on uusia jäseniä yhdistykseen otettaessa pidettävä huolta, ettei siihen pääse pesiytymään vieraita aineksia, jotka sopivalla hetkellä kaappaisivat työväentalon haltuunsa palvelemaan toisia tarkoitusperiä...Sodan jälkeen ovat kommunistit kaikkialla julistautuneet demokratian esitaistelijoiksi. Tämän saman demokratian nimissä he ovat pyrkineet myöskin työväenliikkeessä yhteistoimintaan sosiaalidemokraattien kanssa. Kokemus on osoittanut, että missä tälläiseen yhteistoimintaan on menty ja kommunistit sen kautta päässeet valtaansa lisäämään, siellä he ovat ryhtyneet toteuttamaan omaa "demokratiaansa"..." (Savon Kansa 22.3.1949)

Pöljän sos.dem. yhdistys aloitt reippaasti toiminnan talolla. Avajaisjuhlan jälkeen pidettiin heti vappujuhlat ja tanssit järjestettiin kuusi kertaa avajaisjuhlan ja vappujuhlan lisäksi. Tuloja tansseista tuli 2500-8500mk illalta. Lisäksi taloa vuokrattiin ulkopuolisille. Paikallisia kommunisteja ei suljettu talosta pois, sillä jo 17.4.1949 SKDL:n Pöljän osasto kokousti talolla ja vuokrasi sitä omiin tansseihinsa.

Muutenkin toiminta talolla oli hyvin vilkasta. Taloa vuokrasivat Pöljän Pienviljelijäin osasto, Karvasalmen sos.dem.työväenyhdistys, Kuopion poliisiyhdistys, Kolmisopen sotainvalidien kyläosasto, Siilinjärven työväen Voimistelu ja Urheiluseura Vesa, Kasurilan Nuorisoseura, Sotainvalidien Pöljän osasto, Hökösen Pienviljelijät ja Kuuslahden Nuorisoseura. Eli tanssihaluisille oli valinnan varaa!

Toinen aikakaudelle tyypillinen tulojen lähde oli elokuvanäytökset. Ohessa luettelo Pöljällä elokuvia näyttäneistä yrityksistä vuosilta 1949-1954:

A.Peltonen Elokuvakiertue
E. Hoikan elokuvat
Elokuvat Kiertotähti
Suupohjan Elokuvat
Rajalan Elokuvakiertue
Maan-Filmi Oy
Filmi-Partio
T. Laineen elokuvakiertue
Sointu-Filmi Kiertue
Kaarto Filmi
Nikkasen Elokuvakiertue
Maaseutu Elokuva
Filmihankkija
Elokuvakiertue Eino Taimi
Paltamaan Elokuvat
Filmi Veikot
Kino-Pajat
Filmi Sola
Sotasokeain Elokuvat
Seliinin Elokuvat
Elokuvakiertue Eino Aalto
P. Kuoppalan Elokuvat
Lakeuden Filmi
Sotaman Elokuvakiertue

Osa näistä kävi Pöljällä useampaan otteeseen.

Pöljän talon elokuvaesitystä odotellessa. Kuva on 1960-luvulta, kun talo oli jälleen Pöljän Maamiesseuran käytössä.
Elokuvaprojektori taustalla. Kuva on otettu esiintymislavalta. (Kuva Marja Rojo)

Kävi myös kiertäviä teatteriryhmiä. Savon Maaseutunäyttämö ja Maaseututeatteri ry vuokrasivat Pöljän talon näyttämöä esityksilleen.

Pöljän sos.dem. yhdistyksen toiminta hiipui varsin nopeasti Vuodesta 1953 alkaen kuitteja allekirjoitti Pöljän yhdistyksen sijaan Sos.dem. Kuopion piiri. Sosiaalidemokraatit myivät talon takaisin Pöljän Maamiesseuralle 1954.

Lähteet: Pöljän sos.dem. Ty asiakirjoja, Työväenarkisto. Niskanen, Pöljän Muisti. (2014)