Vaalit Siilinjärvellä 1907 - innostuksesta pettymykseen

Siilinjärven työväenyhdistyksen jäsenet lähdössä äänestämään. Pöydän
ääressä oikealla, käsi leualla Vilho Alhojärvi. Kuva teoksesta
Entistä Siilinjärveä.

Ensimmäisiin eduskuntavaaleihin alettiin valmistautua tosissaan, kun keisari vahvisti 30.7.1906 uuden valtiopäiväjärjestyksen. Ensimmäiset modernit vaalit pidettiin Suomessa maaliskuun 16.-17.1907. Viikonpäivät olivat perjantai ja lauantai, äänestysaika klo 9-20.

Suurin taistelu kansalaisten äänistä käytiin suomalaisen puolueen (suomettarelaiset), nuorsuomalaisen puolueen (perustuslailliset)) ja sosiaalidemokraattien välillä. Vastikään perustettu Maalaisliitto oli vielä hentoinen organisaatioltaan. Kuopion sanomalehdistä Pohjois-Savo ja Otava olivat nuorsuomalaisten käsissä, Savon Työmies oli SDP:n kannattaja ja Savotar (myöhemmin Savo) oli suomalaisen puolueen äänenkannattaja. Lehdistä saa hyvän kuvan vaalitunnelmasta, mutta kuvaukset samasta tilaisuudesta vaihtelivat merkittävästi riippuen siitä, minkä puolueen lehti oli kyseessä.

Helmikuussa 1907 Siilinjärvellä vieraili Sosiaalidemokraattisen naisliiton puhuja Aura Kiiskinen. Työväenyhdistyksen tilaisuudessa Kasurilan kansakoululla opeteltiin äänestämistä ja agitaattori puhui maalaisköyhälistön ja erityisesti naisten sorronalaisesta asemasta. (Savon Työmies 16.2.1907)

Aura Kiiskinen poliitikko, SDP:n kansanedustaja
useilla valtiopäivillä. Kuva Kansanarkisto.

Olen perehtynyt viime vuosina kotikyläni Pöljän historiaan. Siellä vaali-innostus oli kova. Kuopiossa ilmestyvissä sanomalehdissä Savotar, Savon Työmies ja Otava on säilynyt herkullisia, varmasti puolueellisia kuvauksia tuntikausia kestäneistä puhetilaisuuksista. Pöljälläkin järjestettiin ainakin kolme isompaa tupailtaa. Tilaisuuksille oli tyypillistä, että kaikkien puolueiden kannattajia oli paikalla. Väittelyt saattoivat kestää 5-6 tuntia. Kansa otti ilon irti puhujista!

Tammikuussa oli Pöljän Puustellissa nuorsuomalaisten järjestämä tilaisuus. Savon Työmiehen mukaan nuorsuomalaiset olivat siellä esitelleet ohjelmaansa ja kuvanneet itseään yksimielisyyden ja sovinnon rakentajiksi. Nimimerkki Toveri kertoo, että esitelmän jälkeen tilaisuus piti keskeyttää, koska riitely ja epäsopu oli niin ankaraa.

Työmies varoitti vielä lukijoitaan: ”Muistakaa, ei ne paremmat ihmiset nytkään teistä itsestänne välitä, mutta teidän äänenne ne tarvitsevat saada omalle edustajalleen. Niitä ne teiltä onkivat”.[1] Työväenliikkeelle tärkeitä kysymyksiä olivat torpparivapautus, työajan lyhentäminen ja kunnallisen äänioikeuden laajentaminen. Erityisesti maakysymys jakoi kansaa, maanomistajat pelkäsivät uudistuksia ja maannälkäinset torpparit ja maatyöväki toivoi maareformia.

Suomettarilaisten agitaattorina seudulla kulki K. Aarnio. Helmikuussa 1907 pidettiin Kasurilan Zackeuksessa puhetilaisuus, jossa Aarnio puhui.[2] Paikalla oli suomettarelaisten lisäksi Siilinjärven perustuslaillista ainakin kauppias Aaro Fr. Väänänen ja työväenyhdistyksen edustajia. Tämäkin kokous jäi ilmeisesti hiukan kesken, sillä suomettarelainen puhuja muistutti perustuslaillisen liikkeen laittomuuksista: murhista, pankkiryöstöistä ja pommiattentaateista, joita aktivistit olivat tehneet. Aaro Fr. Väänänen kirjoitti asiasta vastineen Otavaan, jossa ankarasti oiottiin suomettarelaisten puheita.[3]

Suomettelaisilla oli kovat oltavat Pöljälläkin. Siellä Aarnion kylläkin annettiin puhua kokonaista kaksi ja puoli tuntia, mutta siten alkoi sauna. Keskustelun sanottiin jatkuneen aina puoli 12 yöllä. Paikalla oli työväenyhdistyksen ja nuorsuomalaisten väkeä, mm. paikkakunnan perustuslaillisten napamies Juho Savolainen.[4]

Ainut siilinjärveläinen kansanedustajaehdokas ensimmäisissä eduskuntavaaleissa oli nuorsuomalaisten listalta Paavo Kasurinen[5], joka oli edustanut aluetta talonpoikaissäädyssä valtiopäivällä 1899 ja 1900.[6]

Suomen Kuvalehti 9.8.1919.

Vaalin tulos Siilinjärvellä oli suomettarilaisille murskaava. Kahdella isolla äänestysalueella Kasurilassa ja Pöljällä heidän kannatuksensa oli olematonta. Kasurilassa nuorsuomalaiset saivat 249 ääntä ja sosialistit 272, suomettarelainen puolue 3. Pöljällä asetelma oli toisin päin, nuorsuomalaiset saivat 217 ääntä, sosialistit 148. Ja Pöljältä löytyi 4 suomettarelaista.[7] Eipä ihme, että agitaattori Aarnio sai sellaista kyytiä puhetilaisuuksissaan.

Vaali-into hyytyi sitten Siilinjärvelläkin, kun keisari hajotti eduskunnan melkein vuosittain ja jouduttiin vaaliähkyyn ja samalla suuret toiveet yhteiskunnallisista uudistuksista murtuivat. Vuoden 1916 eduskuntavaaleissa maan äänestysaktiivisuus oli vain hieman yli 50%. Sosialistit saivat eduskuntaan ehdottoman enemmistön, mutta sillä ei ollut juurikaan merkitystä, sillä eduskuntaa ei kutsuttu koolle 1914 alkaneen 1. maailmansodan vuoksi. Siilinjärveläisiä ei ollut edustajina autonomian ajan eduskuntaan, Maaningalta pääsi 1916 SDP:n edustajaksi Tahvo Hiekkaranta.[8]

Kansalaisaktiivisuus oli jo vuosisadan alussa paljon muutakin kuin äänestämistä vaaleissa. Nykyisen Siilinjärven alueella toimi kymmeniä yhdistyksiä, joissa kansa sivistyi ja oppi kansalaistaitoja vaalien välilläkin. Siilinjärven nuorisoseuran lisäksi Kolmisopella, Hamulassa, Toivalassa oli omat nuorisoseuransa.[9] Nuorisoseuraaatteen vahva naisvaikuttaja Tilda Löthmankin vieraili tilaisuuksissa.

Tilda Löthman, opettaja, emäntä, Nuorsuomalaisten ja
sittemmin Maalaisliiton kansanedustaja.

Raittiusyhdistyksiä oli ainakin Pöljällä ja Siilinjärvellä.[10] Siilinjärven Ponnistus ja työväen urheiluseura Nopsa toivat urheiluharrastusta paikkakunnalle.[11] Työväenyhdistyksiä oli ainakin Räimällä, Kolmisopella, Toivalassa ja Pöljällä. Oli marttayhdistyksiä, maamiesseuroja ja erilaisia osuuskuntia, joissa kansalaistaitoja opittiin, taloutta edistettiin ja viihdyttiin.

Ensimmäisen seurantalon rakensi Siilinjärven työväenyhdistys. Talo valmistui vuonna 1908.[12]

Siilinjärven työväentalo 1913. Työväenarkiston kuva.

---

[1] Savon Työmies https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/693574?page=1

[2] Savotar https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/689099?page=3

[3] Otava https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/674497?page=3

[4] Hajamietteitä Pöljältä http://airaroivainen.blogspot.fi/2017/05/ensi-kertaa-aanestamaan.html

[5] Savon Työmies https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/693592?page=1

[6] Talonpoissäädyn edustajat https://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm

[7] Pohjois-Savo https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683634?page=2&term=Vaalin&term=waali

[8] https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910471.aspx

[9] Savon Sanomat 7.9.1910

[10] Pohjois-Savo 28.12.1904, http://airaroivainen.blogspot.com/2013/01/mita-me-naiset-tahdomme-naisasiaa.html

[11] Työväen Urheilulehti 1.10.1920, Savon Sanomat 24.4.1912

[12] Hajamietteitä Pöljältä, http://airaroivainen.blogspot.com/2018/02/kansakoulunopettaja-tie-kaarlo-vilho.html