tiistai 18. kesäkuuta 2019

Pohjois-Savon sairaalapitäjä syntyy - piirimielisairaalan tulo Siilinjärvelle


Siilinjärven piirimielisairaan päärakennus nykyisessä asussaan.
rakennus on päiväkotikäytössä.
Hilda Tirkkonen katosi Maaningan Lappetelässä 26.5.1915. Hän oli 24-vuotias mökkiläisen tytär ja ”heikkomielinen”. Katoamisesta ilmoitettiin heti Maaningan nimismiehelle, joka määräsi yleisen etsiskelyn. Kaksi päivää myöhemmin tuotiin paikalle poliisikoira Kuopiosta. Lisäksi toista sata miestä haravoi Lappetelän metsiä, mutta kadonnutta ei onnistuttu löytämään.[1]

Poliisitutkimus toi esille sen verran ristiriitaisia lausuntoja, että Tirkkosten perhe, isä, äiti ja kolme poikaa joutuivat asiasta käräjille. Oli herännyt epäilys, että Hilda olisi murhattu. Vainajaa ei löydetty koskaan. Vielä syksyllä 1916 asiaa käsiteltiin käräjillä, mutta tapaus jäi avoimeksi. Todistajat kuvailivat varsinkin perheen poikien asennetta välinpitämättömäksi, väittipä joku nähneensä yhdellä pojista veriroiskeita takissa.[2]

Ankarissa oloissa, köyhyyden ja tietämättömyyden synkentämänä saatettiin päätyä tällaisiinkin ratkaisuihin, vaikka tapaus saattoi olla myös tavallinen katoaminen. Useimmat mielisairaat ja vammaiset elivät kotihoidossa vielä 1910-luvulla. Lisäksi heitä oli kunnalliskodeissa ja köyhäintaloissa. Hoidon taso vaihteli, mutta ajan asenteet olivat varsin ankarat sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka eivät pystyneet elättämään itseään. Mielisairaiden hoidon puutteisiin oli kiinnitetty huomiota jo pitkään. Levottomat, kärsivät mielisairaat koettiin hoidon ja huolenpidon häpeäpilkkuna.

Jo vuonna 1912 tehtiin Pohjois-Savossa ensimmäiset suunnitelmat kuntien yhteisen mielisairaalan rakentamiseksi. Silloin Bruno Sarlinin johtama 18 kunnan yhteenliittymä laati suunnitelman ja teki rahoitusanomuksen senaatille sairaalan rakentamisesta. Senaatti hylkäsi anomuksen 1915, sillä maailmansota katkaisi uudistustyön. Asiaan palattiin vasta 1919, jolloin eduskunta sääti lain piirimielisairaaloiden valtionavun perusteista.[3]

Maaherra Ingnatius kutsui koolle toimikunnan, jonka laatiman esityksen pohjalta 18 kuntaa[4] ”miltei yksimielisesti” päätti 5.11.1921 perustaa kuntien yhteisen piirimielisairaalan. Sairaalan paikasta sovittiin päätettävän myöhemmin. Yrityksen toteuttamisessa oli mukana mm. laitoksen tuleva ylilääkäri Elon Enroth, joka tuolloin toimi lääkärinä Rautalammilla.[5]


Harjamäen sairaalamuseo.
Vuonna 1924 Harjamäen ja Lehtolan tilat ostettiin rakennusmestari Hämäläiseltä 800 000 markan hinnalla sairaalan alueeksi. Tilan oli aiemmin omistanut piirilääkäri Mortimer Nykopp, jonka tilanhoitajana työskennellyt poika Helge Nykopp kaatui Varkauden taistelussa helmikuussa 1918.[6] Ostoon liittyi dramatiikkaa, sillä Pielaveden kunta oli valittanut ostopäätöksestä. Toimikunta allekirjoitti kauppakirjan omalla riskillä, että hanke ei kaatuisi valitusten käsittelyn odotteluun. Kaikki valitukset myös hylättiin.[7]

Kun varsinaisesta rakentamisesta päätettiin vuonna 1925, hankkeen takana itse ilmoittautuneena tai velvoitettuna oli kaiken kaikkiaan 31 kuntaa. Vasta perustettu Siilinjärven kuntakin osallistui hankkeeseen. Siilinjärveä näissä neuvotteluissa ja hallinnossa edusti sitten pitkään Eino Laitinen.
Eino Laitinen.
Harjamäen sairaalamuseon arkisto.
Siilinjärven piirimielisairaalan suunnitteli arkkitehti Axel Mörne ja sen rakensi rakennusmestari K.A. Honkavaara. Rakennustyöt sujuivat rivakasti, sillä harjannostajaiset pidettiin 25.11.1925 ja laitoksen vihkiäisiä vietettiin 28.10. 1926. Iso rakennusurakka vaati yhden työntekijän hengenkin, kun työmiehet Herman Hassinen ja Aarne Miettinen putosivat 15 metrin korkeudelta katolta siten, että Hassinen kuoli ja Miettinen sai vikoja ”sisuskaluihin”.[8] Urakoitsijan väitettiin myös maksavan ”nälkäpalkkoja” työntekijöilleen, kirvesmies sai 4mk ja sekatyömies 2,50-3 mk tunnilta.[9]
Sairaalan rakennustyömaa. mahtoivatko katon miehet olla juuri Miettinen ja
Hassinen? Harjamäen sairaalamuseon valokuva-arkisto.
Honkavaara oli luvannut rakentaa sairaalan noin 7 miljoonan markan kuluilla, mutta lopulliseksi hinnaksi tuli noin 10 miljoonaa markkaa. Valtion avustusta ja lainaa saatiin 6 miljoonaa markkaa, kunnat maksoivat vähän yli 2 miljoonaa ja loput lainattiin pankista.[10]
Huoltaja 2.10.1926.
Lääkärin asunto, joka oli korjattu ja laajennettu Mörnen suunnitelman mukaan Nykoppien vanhasta huvilasta.
Harjamäen sairaalamuseon kuva-arkisto.
Sähkö- ja pesulaitos. Harjamäen sairaalamuseon kuva-arkisto.
Sairaala, lääkärin asunto ja Harjamäen tilan kunnostetut rakennukset olivat näyttävä kokonaisuus. Sähkölaitos ja pesula toimivat erillisessä rakennuksessa. Alimmassa kellarikerroksessa sijaitsivat laitoksen keittiö, leipomo, sauna, pannuhuone, halkovarasto, leikkaussali ja ruumishuone.

Ensimmäisessä kerroksessa oli ns. ”raivojen osasto”. Koko kerros oli jaettu kahtia, naisten ja miesten osastoiksi. Molemmissa oli neljä sairassalia, eristämishuoneet, ammehoitohuoneet sekä huuhtelu- ja kuivaushuoneet. Ikkunat olivat pieniruutuiset, vahvasta lasista, ilman rautaristikoita. Pokat oli vahvistettu rautakiskoilla. Toinen kerros oli suunnilleen samanlainen, mutta siellä oli tarkoitus pitää rauhallisempia potilaita. Ylihoitajan ja konttoristin asunnot oli sijoitettu tähän kerrokseen.

Kolmanteen kerrokseen oli sijoitettu toipilaiden osastot. Ylin kerros oli puurakenteinen. Ullakolle oli sijoitettu kaksi 15000 litran säiliötä, jonne pumpattiin sairaalan käyttövesi läheisestä Kevättömän järvestä. Sairaala purki myös jätevetensä samaiseen järveen. Sairaalan alue oli aidattu puuaidalla.


Suomen Kuvalehti 6.11. 1926.
Kaiken kaikkiaan Siilinjärven piirimielisairaalassa oli 150 sairaansijaa.[11] Ensimmäiset virat täytettiin toukokuussa 1926, jolloin lääkäriksi valittiin Kivelän sairaalan apulaislääkäri Reino Lagus, ylihoitajattareksi Lapinlahden keskuslaitoksen hoitajatar rouva Signe Waenerberg ja talouspäälliköksi Vilho Tikkanen.[12]  

Harjamäen sairaalamuseo.
Signe Waenerberg
Harjamäen sairaalamuseon kuva-arkisto
  
Juhlalliset avajaiset jouduttiin pitämään hiukan keskeneräisessä rakennuksessa 28.10. 1926. Paikalla oli sisäministeriksi noussut maaherra Ingnatius ja kaikki kynnelle kykenevät kunnallismiehet hankkeen kunnista ja lähiseudulta. Juhlavieraita oli noin 600.

Osa tuli jo edellisenä päivänä ja Kuopiosta oli järjestetty ylimääräinen juna juhlapäivänä. Suurin pettymys vihkijäisjuhlan järjestäjille tuli siitä, että vapaaherratar Sofie Mannerheim perui tulonsa. Häntä varten oli valmisteltu sairaalan kaunein huone, jota sittemmin kutsuttiin pitkään vapaaherrattaren huoneeksi.

Vihkijäisjuhla oli perusteellinen. Ohjelma alkoi puolen päivän aikaan ja juhlapäivällistä päästin syömään klo 18 illalla.[13]

Lue tästä jatkoa Pohjois-Savon sairaalapitäjä syntyy 2


[2] Maaningan käräjäoikeuden syyskäräjät 1916, Joensuun maakunta-arkisto.
[4] Hankasalmi, Iisalmen kaupunki, Iisalmen maalaiskunta, Kaavi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Kuopion maalaiskunta,
  Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Muuruvesi, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tuusniemi, ja Vesanto. 
[5] Siilinjärven piirimielisairaalan rakennuskertomus ja sairaalan edustajankokouksessa 8.4.1927 hyväksytyt
  rakennustilit, Harjamäen sairaalamuseon arkisto.
[6] Hajamietteitä Pöljältä, Siilinjärveläisten sisällissota,
   http://airaroivainen.blogspot.com/2018/11/siilinjarvelaisten-sisallissota-1918.html
[7] Siilinjärven piirimielisairaalan rakennuskertomus ja…Harjamäen sairaalamuseon arkisto
[10] Siilinjärven piirimielisairaalan rakennuskertomus ja…Harjamäen sairaalamuseo.

Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)